Vapaa-ajattelijain Liitto ry

Uskonnottomien etu-, oikeusturva- ja kulttuurijärjestö

Kiitos eduskuntakaudesta! Jotain jäi vaalien jälkeiseen aikaankin..
Esa Ylikoski / 5.4.2019
Tässä yhteydessä haluamme kiinnittää huomiotanne siihen, että kiireisen ja monille raskaan eduskuntakauden aikanakin suomalaisen yhteiskunnan maallistuminen on jatkunut huomionarvoisella tavalla. Keisarilla ei ole vaatteita!?

Hyvä kansanedustaja

Hei, uskonnottomien ihmisoikeus- ja kulttuuritoiminnan näkökulmasta haluan tervehtiä ja kiittää teitä kuluneesta vaalikaudesta. Erityinen kiitos siitä, että päätitte avioliittolain tasa-arvoistamisesta kansalaisaloitteen virittämänä – Kirkkohallituksen lausunnossaan ilmaisemasta kielteisestä kannasta huolimatta.

Samassa yhteydessä sääditte, että nyt molemmat huoltajat päättävät yhdessä, liitetäänkö vauva johonkin uskonnolliseen yhdyskuntaan vai jätetäänkö liittämättä. Pienempänä asiana mainittakoon, että poistitte myös ehtoollisviinien verovapauden – Kirkkohallituksen vastustuksesta huolimatta, vaikka varat alkoholiveron maksuun uhattiin ottaa pois nimenomaan kirkon diakoniatyöstä.

Toisaalta Vapaa-ajattelijain liitonkaan lausunnoissaan esittämät kannanotot eivät likikään kaikki tulleet hyväksytyiksi tai edes käsittelyyn. Erityisen pettyneitä olemme, että lukiolain käsittelyn yhteydessä lukion ja peruskoulun elämänkatsomustiedon avaaminen kaikille valittavissa olevaksi katsomusaineeksi ei saanut eduskunnan äänestyksessä riittävää kannatusta. Myönteisenä on toki pidettävä, että kuitenkin se sai äänestyksessä varsin laajan tuen – ja keskustelussa lupaavasti vielä laajempaakin kannatusta.

Kiitämme lämpimästi elämänkatsomustiedon avaamisasiassa – ja muissakin asioissa – kohtaamastamme myönteisestä suhtautumisesta.

Ihmisten uskonnosta tai vakaumuksesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun sekä uskonnon ja katsomuksen vapauden näkökulmasta teiltä jäi siis jotain vielä seuraavan eduskunnan hommaksi, kuten seuraavista hallitusohjelmapoliittisista tavoitteistamme voi huomata: http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2018/12/31/vapaa-ajattelijain-liiton-hallitusohjelmatavoitteet/

Samaan aikaa toisaalla: maallistuminen edennyt

Hyvä kansanedustaja, tässä yhteydessä haluamme kiinnittää huomiotanne nyt siihen, että kiireisen ja monille raskaan eduskuntakauden aikanakin suomalaisen yhteiskunnan maallistuminen on jatkunut huomionarvoisella tavalla. Keisarilla ei ole vaatteita!?

Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus on neljässä vuodessa noussut hieman yli neljä prosenttiyksikköä ja on nyt 27,4 prosenttia. Ev.-lut. kirkkoon kuuluu alle 70 prosenttia.

Muodolliset jäsenyydet eivät kerro kaikkea! Vuonna 2016 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan 55,5 % väestöstä pitää itseään ”ei-uskonnollisena”, kun ”uskonnollisena” itseään pitää 38,5 % ja ”vahvasti uskonnollisena” 6 %. (Anja Terkamo-Moisio 2016. http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-2198-7/urn_isbn_978-952-61-2198-7.pdf.)

Nuorisobarometrin (2018, s. 93) kyselyn mukaan 57 % pitää itseään ”ei-uskonnollisena” ja 27 % ”uskonnollisena”, ja lisäksi 21 % asemoi itsensä niiden väliin. Kahdeksassa vuodessa ei-uskonnollisten osuus on kasvanut noin 20 prosenttiyksikköä.

Kansainvälisen Pewreserach-tutkimuskeskuksen mukaan (2018) Suomen uskonnollisuuden aste on 25. sijalla 34 maasta Euroopassa; 13% aikuisista on vahvasti uskonnollisia (“highly religious”) ja 10% (27/34) sanoo uskonnon olevan hyvin tärkeää elämässään. http://www.pewresearch.org/fact-tank/2018/12/05/how-do-european-countries-differ-in-religious-commitment/

Kansainvälisessä ISSP (International Social Survey Programme) -kyselyssä (2018) teemana oli uskonto ja uskonnollisuuden muutokset. Suomessa kyselyn mukaan 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä oli eniten vastaajia, jotka ilmoittivat jumalauskonsa muuttuneen suuntaan tai toiseen. Tämän ikäryhmän naisista 29 prosenttia ja miehistä 22 prosenttia ilmoitti luopuneensa jumalauskosta, kun molempien sukupuolien edustajista 8 prosenttia ilmoitti alkaneensa uskoa Jumalaan.

Tuoreen suomalaisen tutkimuksen mukaan uskonnollisuuden merkitys identiteetille jakaantuu seuraavasti: erittäin tärkeä 12 %, jokseenkin tärkeä 21%, ei kovin tärkeä 31 % ja ei lainkaan tärkeä 34 %. (Suomalaiset identiteeteiltään yllättävän samanlaisia, s. 11 ja 21. e2 2018. http://e2.fi/article/104.)

Suomen kulttuurirahasto ja e2 Tutkimuskeskus kysyivät myös, mikä on suomalaisille ”pyhää” (http://e2.fi/publication/68). Pyhiksi asioiksi yli 2/3 valitsi rakkauden ja läheiset ihmissuhteet. Yli 50 %:n kannatuksen saivat rauha, koti, turvallisuus ja ihmisarvo. Luontoa piti pyhänä 48 %. Sen sijaan vain 15 % piti pyhänä uskontoa ja kirkkoa.

Suomalaisen yhteiskunnan luottamusrankingissa kirkko on sijalla 19/25. Se tosin päivitti puolueet (25/25)., vaikka puolueilla – samoin kuin yhä myös kirkolla – on suuri rooli julkisen vallan käytössä ja yhteiskunnassa.

Myös kirkon tutkimuskeskuksen Gallup Ecclesiastica -kyselyn (2015) mukaan kristinuskon opettamaan Jumalaan uskoo vain kolmannes sekä Jeesuksen sovitustyöhön ja kuolleista nousemiseen vajaa neljännes kaikista suomalaisista, nuorista vielä vähemmän.

Kirkollisvaalien äänestysprosentti oli 14,4 % (alle 18-vuotiasta 8,4 %). Se tarkoittaa, että 10 % kaikista äänestysikäisistä suomalaisista äänesti. Kyseessä ei ole kuitenkaan yhtenäinen vaikuttajaryhmä, sillä kirkollisvaaleissa äänestäneet ja tehtäviin valitut ovat monista asioista varsin erimielisiä.

Lainsäädäntö laahaa perässä

Edellä esitetyt monen eri tutkimuksen tulokset kertovat vakuuttavasti, että suomalaisessa yhteiskunnassa on viimeisen neljän vuoden aikana jatkunut selvästi maallistumiskehitys. Trendi on sama kuin kaikissa Pohjoismaissa ja monissa Länsi-Euroopan maissa.

Julkisen vallan neutraalisuusperiaate kuuluu eurooppalaisiin arvoihin. On tullut aika laatia ja aloittaa kirkon julkisoikeudellisen erityisaseman purkuohjelman ja toteuttaa ihmisten yhdenvertainen kohtelu myös heidän uskonnostaan tai vakaumuksestaan katsomatta uskonnon ja katsomuksen vapautta kunnioittaen.

Toivon että merkittävinä yhteiskunnallisina vaikuttajina, jatkattepa vaalien jälkeen eduskunnassa taikka ihan muissa rooleissa, voitte olla tukemassa lainsäädännön saattamista vastaamaan yhteiskunnan maallistumiskehitystä. Maallistuminen ei tarkoita arvotyhjiötä vaan ihmisoikeuksien kunnioittamista sekä humanistista, ihmislähtöistä etiikkaa arvojen perustana. Maallistuminen eli sekularismi nojaa demokratiaan, humanismiin, tiedepohjaisuuteen ja rationaalisuuteen.

Kommentoi

kommenttia

 eroakirkosta.fi | et-opetus.fi | pakkouskonto.fi
Vapaa-ajattelijain Liitto ry