Vapaa-ajattelijain Liitto ry

Uskonnottomien etu-, oikeusturva- ja kulttuurijärjestö

Tiekarttaa uskonnonopetuksen lopettamiseen kouluissa
Esa Ylikoski / 30.7.2015
"Tämä tarkoittaa ensinnäkin sitä, että sisällöltään kaikille sopiva elämänkatsomustieto avataan kaikille oppilaille mahdolliseksi valinnaiseksi vaihtoehdoksi. Ja tämä tarkoittaa sitä, että julistuksellisen, tunnustuksellisen ev.lut. uskonnonharjoituksen organisointi ja ymppääminen peruskoulun ja lukion päiväohjelmaan lopetetaan."

”Tämä tarkoittaa ensinnäkin sitä, että sisällöltään kaikille sopiva elämänkatsomustieto avataan kaikille oppilaille mahdolliseksi valinnaiseksi vaihtoehdoksi. Ja tämä tarkoittaa sitä, että julistuksellisen, tunnustuksellisen ev.lut. uskonnonharjoituksen organisointi ja ymppääminen peruskoulun ja lukion päiväohjelmaan lopetetaan.” Näin kirjoittaa Vapaa-ajattelijain liiton pääsihteeri Esa Ylikoski koulun katsomusopetuksen kehittämiskeskusteluun alla olevassa blogissaan:
Tiekarttaa uskonnonopetuksen lopettamiseen kouluissa

Vapaa-ajattelijain liiton tavoitteena on säätöjensäkin mukaan uskonnonopetuksen poistaminen kouluista. Se tarkoittaa nykyistä, tunnustuksellisen luontoista uskonnonopetusta. Uskonnoista samoin kuin uskonnottomuudesta, ateismista, humanismista, vapaa-ajattelusta ja sekulaarista kulttuurista pitää luonnollisesti myös opettaa perustietoja. Minkä nimisissä aineissa se tapahtuisi, on avoin asia, mutta historia, yhteiskuntaoppi ja filosofia ovat myös kuvassa mukana. Monissa maissa on oppiaineena myös etiikka.

Vapaa-ajattelijain liitto on ilmaissut, että se ei kannata keskustelussa aiemmin esillä ollutta kaikille yhteistä uskontotietoa. Vaparien käsityksen mukaan maailmankuvallisia, elämänkatsomuksellisia ja eettisiä kysymyksiä ei pidä typistää uskontojen tarkastelutavan, sektorin tai spetrin kautta tapahtuvaksi. Tästä ovat myös Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat käyttäneet hyviä puheenvuoroja. Elämänkatsomustieto (ET) käsittelee nyt näitä katsomuksellisia asioita uskontoja laajakatseisemmin.

Vapaa-ajattelijain kannanotoissa peruskoulu- ja lukiolakiin on esitetty elämänkatsomustiedon avaamista nyt kaikille niin, että nykyinen ev.lut. kirkkoon liitettyjen lasten ja nuorten ”pakkouskonto” peruskoulussa ja lukiossa lopetetaan. Tämä uudistus on lakiteknisesti helppo toteuttaa parin sanan lakiviilauksella, eikä se vaadi meneillään olevan opetussuunnitelmatyön uusimista. Sitä voidaan perustella muun muassa yhdenvertaisuudella ja lasten oikeuksilla. Lapsiasianvaltuutetun toimisto on myös esittänyt ET: avaamista valittavaksi kaikille.

Vapaa-ajattelijat on ilmaissut huolensa ev.lut. kirkon vahvaan katsomukselliseen otteeseen koko koululaitoksessa. Kirkon sisälähetystyö ja suoranainen hegemonia ilmenee siten, että vaikka opetuksen tulisi olla uskonnollisesti tunnustuksetonta ja sitoutumatonta, ev.lut. kirkon julistukselliset jumalanpalvelukset ja aamuhartaudet ovat toistuvaa arkipäivää kouluissa. Monissa kouluissa varsinkin alaluokilla opettajat johtavat jopa päivittäisi uskonnollisia toimituksia ruokarukousten muodossa.

Edellä sanottua taustaa vastaan kysymys yhteiseen katsomusaineeseen siirtymisestä olisi uskonnonvapauden käytännön toteuttamisen kannalta hyvin ongelmallinen. Nykyinen vahva uskonnollinen tuputus ja pakkouskonnonopetus sekä elämänkatsomustiedon sekä uskonnottomien ja toisuskoisten syrjintä tulisi saada ensin todennetusti loppumaan. Ennen kuin tästä on kertynyt vahvaa näyttöä ei voi mielestäni olla riittäviä perusteita tarkastella yhteiseen katsomusaineeseen siirtymistä niin että se tarkoittaisi nykyisen elämänkatsomustiedon oppiaineen lopettamista.

Tämä tarkoittaa ensinnäkin sitä, että sisällöltään kaikille sopiva elämänkatsomustieto avataan kaikille oppilaille mahdolliseksi valinnaiseksi vaihtoehdoksi. Ja tämä tarkoittaa sitä, että julistuksellisen, tunnustuksellisen ev.lut. uskonnonharjoituksen organisointi ja ymppääminen peruskoulun ja lukion päiväohjelmaan lopetetaan. Tämän pitäisi olla lainsäädännön valossa helppoa, koska peruskoulu- ja lukiolakien mukaan oppilaitosten tehtäviin ei kuulu minkään uskonnon julistuksellisen uskonnonharjoituksen järjestäminen toimintansa osaksi.

Kannattaa myös huomata, että monet oppiaineet koulussa eivät suinkaan ala vielä ensimmäisellä luokalla. Esimerkiksi historia alkaa nyt 5. luokalta ja tuntijakouudistuksen jälkeen 4. luokalta mukaan tulleen yhteiskuntaopin kanssa. Monia katsomuksellisia asioita olisi peruteltua alkaa opettaa vasta samoihin aikoihin. Nyt uskontojen opetus on käytännössä hyvin tunnutuksellisen luontoista juuri 1.-3. luokilla.

Jatkokeskustelussa mukana voi olla myös hybridimalli, jossa osa katsomusopetuksessa olisi yhteistä ja osa eriytettynä vapaan valinnan mukaan. Joka tapauksessa perheillä ja lukiolaisilla tulee olla mahdollisuus valita vapaasti tarjolla olevien vaihtoehtojen väliltä. Tämä valinnan vapaus voidaan toteuttaa jo nykyisen tuntijaon pohjalta avaamalla ET kaikille nopealla muutoksella peruskoulu- ja lukiolakeihin.

Esa Ylikoski

Kommentoi

kommenttia

 eroakirkosta.fi | et-opetus.fi | pakkouskonto.fi
Vapaa-ajattelijain Liitto ry