Koronavirus pitää yhteiskuntaamme otteessaan edelleen, vaikka hetkittäin jo ehdimme ajatella sen olevan väistymässä. Heti kun rajoituksia vähän puretaan, tautitapaukset kääntyvät nousuun, ja rokotustenkaan ulottuminen jo suurimpaan osaan väestöstä ei näytä tekevän pandemiasta loppua. Viime aikoina on esille noussut uusi omikron-variantti, joka kiertää tähän asti kehitettyjen rokotteitten suojan.
Suurin osa läntisten teollisuusmaitten väestöistä on saanut koronarokotteen. Tärkeänä pidetään myös, että ihmisillä olisi mahdollisuus valita itse, ottaako rokotteen vai ei. Valinnanvapaus on minunkin mielestäni yleisesti ottaen tärkeä asia, mutta ei se nyt kuitenkaan ole kaiken muun ylittävä arvo. Kyllä minä voisin hyväksyä sellaisenkin kaikkiin kansalaisiin kohdistuvan pakkotoimen kuin kaikkien pakollinen rokottaminen, tai muu vastaava pakollinen terveydenhoidollinen toimenpide, jos uhkana on jokin koko yhteiskuntaa horjuttava tekijä. Koronavirus nyt ei kuitenkaan aivan sitä ole. Koronaviruksen aiheuttamaan sairauteen lasketaan esimerkiksi Suomessa kuolleen tähän mennessä jonkin verran yli tuhat ihmistä, ja kun Suomessa kuitenkin joka tapauksessa kuolee yli 50 000 ihmistä vuodessa, niin marginaalistahan tuo koronan aiheuttama kuolleisuus kuitenkin on.
Viime aikoina on puhuttanut myös rokottamattomien suuri osuus tehohoitopaikoista. On aivan oikeutettua nähdä vääryyttä siinä, että rokote on kaikille tarjolla, mutta siitä kieltäytyneet sairastuvat COVID-infektioon selvästi rokotettuja yleisemmin, minkä seurauksena sitten tehohoitopaikoista on pulaa ja muita hoitoja joudutaan lykkäämään. Tämänkään takia en lähtisi pakkorokotusten linjalle, mutta nostaisin esille sellaisen ajatuksen, että minusta olisi kohtuullista, että rokotuksesta kieltäytyvät sitoutuisivat sellaiseen hoitotahtoon, jonka mukaan heidät COVID-infektion tullessa jätettäisiin sairaalahoidon ulkopuolelle. Kyllähän kaikkien täytyy nyt jo tietää, että valitessaan rokottamattomuuden ihminen valitsee saman tien myös kohonneen riskin kuolla COVID-tartuntaan. Olisi aivan kohtuullista, että ihminen sitten valitsemansa linjan mukaisesti menisi loppuun asti ja sitoutuisi jäämään myös hoidon ulkopuolelle. Miten sitten olisi juridisesti perusteltavissa vaatia rokottamattomuuden vastineeksi mainitunlaiseen hoitotahtoon sitoutuminen, tuskinpa mitenkään, enkä muutenkaan usko, että ajatukseni saa suurta kannatusta, mutta nostinpa tämän nyt perusteltuna ajatuksena tässä esille.
Erilaisiin juridisiin koukeroihin ja kummallisuuksiin me nyky-yhteiskunnassa muutenkin ripustaudumme aivan liikaa. Kuten tänä syksynä esille nousseeseen laintulkintaan, jonka mukaan työnantaja ei voi edellyttää pikkujouluihin tulevilta työntekijöiltään koronapassia. Tässä ollaan kyllä terveen järjen ylittävien juridiikan koukeroitten vankina. Jos meillä on yksinkertainen keino vähentää koronan leviämisen todennäköisyyttä, koronapassi, niin kyllä sitä sopisi mahdollisimman laajasti käyttää.
Minua ei edes kiinnosta ruveta selvittämään, mikä lakitekstin muotoilu tarkkaan ottaen estää koronapassin vaatimisen tuossa tapauksessa, mutta minusta laintulkinnan voi joka tapauksessa kiertää sopimalla, että työpaikka järjestää pikkujoulut sillä edellytyksellä, että kaikki paikalle tulevat esittävät koronapassin. Silloin keneltäkään ei vaadita koronapassia, mutta jos paikalle tulee joku ilman koronapassia, niin tapahtuma vain peruuntuu. Lain kirjain täyttyy, jokaisen oma valinta, tuleeko paikalle ja esittääkö koronapassin, ja kaikki ovat samalla viivalla, kaikki saavat tulla paikalle, ja kaikilta tapahtuma peruuntuu, jos ei sitä voida tyydyttävästi turvallisella tavalla järjestää. Tuskinpa monikaan haluaa olla sellainen ilonpilaaja, että tulee paikalle ilman koronapassia ja siten aiheuttaa pikkujoulujen peruuntumisen, ja jos työpaikalla todella on sellainen ilonpilaaja, niin sitten työpaikalla on vakava ongelma ihan koronaviruksesta riippumatta.
Mikko Mäkitalo
29.11.2021