POIMINTOJA VAPAA-AJATTELIJAIN LIITON KOLMIVUOTISKERTOMUKSESTA 2020-2023

ESA YLIKOSKI

Kolmivuotiskauden alkupuoliskon koronarajoituksista huolimatta varsin paljon tehtiin ja tapahtui. Saavutuksia, pettymyksiä, uutuuksia, jatkuvuutta, hallintoa ja työryhmätyötä. Tässä niistä poimintoja. Kertomus on julkaistu kokonaisuudessaan liiton nettisivuilla.

Painopisteinä olivat edelleen lasten ja nuorten oikeuksiin liittyvät kysymykset monin eri toimin. Toiseksi painopisteeksi nostimme hautaustoimen ja laadimme esityksen sen yhdenvertaisuuden ja palvelujen kehittämiseksi.

Saavutuksia

Maallistuminen yhteiskunnassa ja tapakulttuurissa jatkui. Vuonna 2022 avioliittoon vihkimisistä jo 57 prosenttia oli siviilivihkimisiä. Digi- ja väestötietovirasto (DVV) lanseerasi itsensä ”rakkausvirastoksi”.

Lasten liittäminen kirkkoon laski 62 prosenttiin. Kauden lopussa tuli mahdolliseksi ilmoittaa vauvan nimi netissä DVV:lle. Valtiokirkkojen jäsenmäärä väheni, ja kirkosta eroaminen lisääntyi, vaikka eroakirkosta.fi -palvelu alkoi ohjata eroajia käyttämään DVV:n palveluja.

Valtiopäivien avajaisjuhlallisuuksiin kirkkojumalanpalveluksen rinnalle tuli 2023 tunnustukseton Demokratian ja sivistyksen juhla eduskunnan tiloissa. Uudistukseen pohjan loivat Vapaa-ajattelijain ja Humanistiliiton vuosina 2017-2020 järjestämät tunnustuksettomat tilaisuudet valtiopäiväjumalanpalveluksen vaihtoehdoksi.

Vapaa-ajattelijain liitto oli yhdessä Humanists Internationalin pohjoismaisten jäsenjärjestöjen kanssa järjestämässä Maailman humanistikongressin, World Humanist Congress, 4.-6.8.2023 Kööpenhaminassa. Kerroimme Suomen tilanteesta yli 400 osallistujalle yli 40 eri maasta.

Uudistettu yhdenvertaisuuslaki (1.6.2023-) velvoittaa nyt arvioimaan kaikkia syrjintäperusteita. Näin yhdenvertaisuussuunnitelmia laadittaessa ei enää saa ohittaa uskontoon tai vakaumukseen eikä uskonnottomuuteen liittyviä syrjintäriskejä. Merkittävää on myös yv-suunnitelmien laatimisvelvoitteen ulottaminen varhaiskasvatukseen päiväkotikohtaisesti.

Uudistettu laki raskauden keskeytyksestä eli ns. aborttilaki (1.9.2023-) parani; 12 ensimmäisen raskausviikon aikana ei tarvita enää perustelua eikä kahden lääkärin lausuntoa.

Pettymyksiä

Tukemamme kansalaisaloite Elämänkatsomustiedon (ET) avaamiskesi kaikille valittavaksi peruskoulussa ja lukiossa jäi 30 000 nimeen. Pääosa allekirjoituksista tuli netissä, mutta torikeräyksistä saatiin hyviä kokemuksia.

Opetus- ja kulttuuriministeriön selvitysryhmä katsomusaineiden opetuksesta ei esittänyt ET:n avaamista. Asian käsittely kuitenkin jatkuu Opetushallituksen asettamassa työryhmässä, jossa on myös Vapaa-ajattelijain edustus.

Vaikka ev.-lut. kirkon jäsenmäärä yleisesti laskee, 14-15-vuotiaiden ikäryhmässä kirkkoon liittyminen on suurempaa kuin eroaminen (huoltajien luvalla). Kirkon rippikoulumarkkinointi kouluissa kohdistuu myös uskontokuntaan kuulumattomiin nuoriin; rippikouluissa markkinoidaan kirkkoon liittymistä, ja 1340 liittyi viime vuonna.

Hautaustoimen rakenteellisen syrjinnän ja palveluketjun puutteiden vuoksi siviilihautajaisten osuus kasvoi hitaasti. Viime vuonna seurakuntien hautausmailla vainajista, jotka eivät olleet kirkon jäseniä (9628), peräti 68 prosenttia haudattiin kirkollisesti. Tosin 9 prosenttia vainajista päätyi kirkon hautausmaiden ulkopuolelle yleensä tuhkauksen jälkeen.

Pettymys on myös, että tekemämme uudistusesitykset eivät näy uudenkaan hallituksen ohjelmassa.

Uutuuksia

Kaudella teimme uuden liiton yleisesitteen, jota painettiin 20 000 kpl suomeksi ja pienempi määrä englanniksi. Esitteitä on saatu välitettyä oppilaitoksiin useita tuhansia Subject Aid -jakopalvelun kautta.

Liiton koulutyöryhmä toteutti avoimen nettikyselyn, joka koski 1) ET:n opetusta ja 2) uskonnollisia ja niille vaihtoehtoisia tilaisuuksia (kevät 2021). Kysely sai 400 vastausta, joissa tuli esille monia uskonnon ja katsomuksen vapauden sekä yhdenvertaisuuden ongelmia kouluissa. Tulokset julkaistiin VA-lehdessä 2/21 ja 3/21. Samoja ongelmia nousee tietoon yhä myös esimerkiksi uskontokuntaan kuulumattomien vanhempien Facebook-ryhmässä.

Elämänkatsomustiedon oppilasmääristä hankittiin tuoretta tietoa. Vapaa Ajattelija pyysi lukuvuosilta 2021-22 ja 2022-23 suoraan kunnista tietoja ET:n osuuksista peruskoulun katsomusainevalinnoissa. Koska viimeiset viralliset tilastot ovat vuodelta 2018, tämä oli hyvin olennaista tietoa. Uutiset julkaistiin lehden numeroissa 2/2022 ja 1/2023. ET on kasvanut nopeasti vuoden 2018 jälkeen.

Liitto alkoi myöntää 80 euron ET-stipendejä sekä kevään että syksyn yo-kirjoituksissa valtakunnallisesti parhaiten kirjoittaneille uusille ylioppilaille. Yhdistykset jatkoivat edelleen ET-stipendien myöntämistä ylioppilaille ja peruskoulun päättäneille, joskus myös 6. luokan suorittaneille.

Liitto teki vuonna 2022 ja 2023 esityksiä hautaustoimilain uudistamiseksi sekä hautaustoimen kehittämiseksi muun muassa niin, että uudet hyvinvointialueet alkavat koordinoida hautaustoimea ja järjestää uskonnollisesti tunnustuksettomia, monikäyttöisiä seremoniatiloja hautajaisten jäähyväis- ja saattotilaisuuksiin.

Toimikaudella liiton nettisivuja uudistettiin, Facebook-ryhmämme jäsenmäärä ylitti 3000 ja näkyvyyttä Instagramissa lisättiin. Elokuussa 2022 pidettiin pitkän tauon jälkeen työryhmän järjestämänä kesäpäivät Näsijärven rannalla. Syksyllä 2022 oli myös liiton toimintaseminaari Hämeenlinnassa.

Kauden aikana liiton omistamia vuokra-asuntoja peruskorjattiin, korjausvelka väheni.

Valtiopäivien avajaisjuhlallisuuksiin kirkkojumalanpalveluksen rinnalle tuli 2023 tunnustukseton Demokratian ja sivistyksen juhla eduskunnan tiloissa.

Jatkuvuutta

Sekulaariyhteisöjen ja -järjestöjen yhteistyö jatkui. Vuoden 2022 lopulla pidettiin yhteistyötapaaminen, johon kanssamme osallistuivat Prometheus-leirin Tuen eli Protun, Pro-Seremoniat Oy:n, Skepsiksen, Suomen Humanistiliiton ja Uskontojen uhrien tuen UUT:n edustajat. Myös Uskontokuntiin kuulumattomien vanhempien Facebook-ryhmän sekä Kantelupukin edustajien kanssa jatkettiin yhteistyötä.

Protu-leirien kysyntä kasvanut, hakijoita kaksinkertainen määrä paikkoihin nähden. Kasvun pullonkaulana on uusien aikuisohjaajien saaminen riittävästi vapaaehtoistyöpohjalta. Vapaa Ajattelija lehti käsitteli näitä Protun saavutuksia ja haasteita.

Väinö Voipio -palkinto myönnettiin Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian professori (emeritus) Timo Airaksiselle syksyllä 2020 ja Uskontojen uhrien tuki UUT ry:lle syksyllä 2022.

uskonnonvapaus.fi on laajin uskonnon ja vakaumuksen vapautta käsittelevä nettisivu, jossa on reilut sata kiinteää artikkelia, ja toimikaudella julkaistiin yli 50 uutista. Toteutettiin myös kuntavaalikone 2021 ja eduskuntavaalikone 2023. Sivua on yhä pitänyt yllä, päivittänyt ja kehittänyt Jori Mäntysalo.

Vapaa Ajattelija -lehteä ilmestyi kauden aikana 12 numeroa. joista kolme Uskomaton Vapaa Ajattelijaa yhdessä Helsingin seudun vapaa-ajattelijain kanssa. Toimikaudella on postitettu kirjastoihin ym. näytenumeroita, joiden jakelu tilaisuuksissa vaikeutui koronarajoitusten johdosta. Lehden ja sen erillisten juttujen julkaisu netissä sekä jakaminen sosiaalisessa mediassa on kehittynyt kauden aikana.

Liitto antoi sekä pyydettäessä että omaehtoisesti 15 lausuntoa ja kannanottoa. Lisäksi ennakoivia ehdotuksia säädösvalmisteluun. Niitä on lähetetty lausuntopalveluun viranomaisille, puolueille, YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimistoon YK:n ihmisoikeusneuvoston yleismaailmallisen määräaikaistarkastelun (UPR) Suomen neljänteen määräaikaistarkasteluun sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (EESC) perusoikeus- ja laillisuusryhmän kuulemiseen.

Julkiset esiintymiset messuilla ja festareilla tapahtuivat etupäässä yhdistysten kautta, mutta Educa-messut on liiton projekti. Omia keskustelutilaisuuksia on etupäässä yhdistyksillä. Nettituotantoa on ollut joillakin yhdistyksillä mm. tilaisuuksistaan. Radio- ja tv-esiintymisiä on ollut pyydettäessä; Esa Ylikoski oli haastateltavana Ylen Uudenmaan tv-uutisissa hautaustoimesta, Yle Kioskissa uskonnosta koulussa, Marja Sannikka -tv-ohjelmassa kirkon ja valtion suhteesta, Ylen Radio 1:n Kalle Haatanen -ohjelmassa vapaa-ajattelusta ja uskonnonvapauslaista.

Yhdistysten jäsenmäärän kehitys oli toimikaudella yleisesti ottaen melko vakiintunutta. Osalla pienistä yhdistyksistä oli liittomaksujen hoitamisessa katkoja, joista on nyt jatkettu eteenpäin. Varsinaista jäsenhankintakampanjaa yhdistysten jäsenhankinnan tueksi liitolla ei kaudella ollut.

Kansainvälisessa toiminnassa Humanists International (HI) on edelleen julkaissut systemaattisesti koottua tietoa eri maiden tilanteesta Ajatuksen vapaus -raportissa (http://fot.humanists.international/). Myös kampanjasivusto jumalanpilkkalakeja vastaan tuki toimintaa Suomessa (end-blasphemy-laws.org).

Modernin humanismin julistus julkaistiin vuonna 2022.

Vuonna 2023 liitto osallistuii Eurooppa-tason kapasiteetin kasvattamisen ja verkostoitumisen projektiin (Capacity Building and Networking), jolla kehitetään mm. seremoniapalveluja ja koulutustoimintaa. Toinen Eurooppa-tason projekti on European Policy Forum, joka koordinoi ja kehittää vaikuttamistoimintaa Euroopan unionissa ja Euroopan neuvostossa.

Pohjoismaisten järjestöjen toimintaa leimasi Kööpenhaminan maailmankongressin valmistelu ja järjestäminen. Yhteistyötä, tietojen ja kokemusten vaihtoa on päätetty jatkaa. Siihen kannustaa myös samantapainen uskontopoliittinen tilanne, kuten ev.-lut. kirkkojen aseman erityisyys.

Hallintoa ja työryhmätoimintaa

Liittovaltuusto ja liittohallitus olivat toimintakykyisiä, liittohallitus työskenteli pääosin nettikokouksilla. Taloustyöryhmä ja asuntotyöryhmä, korjausvelka väheni. Kannanottotyöryhmä, oma-aloitteisesti ja pyydettäessä. Lehden toimituskunta ja avustajat, vastaanottavainen. Koulutyöryhmä aloitti hyvin, tärkeällä saralla. Hautausmaatyöryhmä laajeni 2023 hautausmaayhdistysten neuvottelukunnaksi ja verkostoksi. Toimitila- ja kellarivarastotyöryhmät, sinnikkäästi, vesivahingosta huolimatta. Toimintaseminaari Hämeenlinnassa 2022, hyvä perinne kerran toimikaudessa.

Toimikauden lopussa tietenkin valmisteltiin liittokokousta ja esitykset Tavoitteet ja strategia 2023-26 ja Toimintasuunnitelma 2024 -asiakirjoiksi.

Lopuksi liittohallitus kiitti kaikkia vapaaehtoistoimijoita liiton toimielimissä, työryhmissä, verkostoissa, yhdistysten toimielimissä, työryhmissä ja verkostoissa sekä kaikkien yhdistysten kaikkia jäseniä ja myös yhteistyökumppaneitamme.

Lue netistä: vapaa-ajattelijat.fi/blog/
vapaa-ajattelijain-liiton-kolmivuotiskertomus-2020-23

ET:N YO-STIPENDIT
ROVANIEMELLE JA TURKUUN

Syksyllä 2023 valmistuneille uusille ylioppilaille, jotka ovat valtakunnallisesti menestyneet elämänkatsomustiedon ylioppilaskokeissa parhaiten, myönnettiin kaksi Vapaa-ajattelijain liiton 80 euron stipendiä. Stipendin saivat Iiris Kuosa Puolalanmäen lukiosta Turussa ja Ida Severidt Lyseonpuiston lukiosta Rovaniemellä.

He olivat kirjoittaneet ET:n viime vuoden syksyllä ja tämän vuoden keväällä. Kokeiden kysymykset ja saavutetut maksimipistemäärät vaihtelevat joka kokeessa. Tänä syksynä korkeita pistemääriä saavuttaneet ET:n kirjoittajat valmistunevat ensi vuonna.

Keväisin myös monet vapaa-ajattelijayhdistykset myöntävät stipendejä sekä uusille ylioppilaille että peruskoulunsa päättäville. Esimerkiksi Helsingin vapaa-ajattelijat myöntää peruskoululaisille 8 ja ylioppilaille 5 stipendiä.

YKI RÄIKKÄLÄ

UUSIA JÄSENIÄ LIITTOHALLITUKSEEN

Venla Parantaja, Pohjanmaan Vapaa-ajattelijat — Venla Parantaja
Pohjanmaan Vapaa-ajattelijat

Kuinka kauan olet ollut Vapaa-ajattelijoissa?

Liityin parisen vuotta sitten. Tuli viesti, että Seinäjoen yhdistystä ollaan lakkauttamassa, että tule päättämään asiasta. Olin itse asiassa odottanut yhteydenottoa, kun olisin halunnut liittyä jäseneksi. No, päätin mennä sinne. Vakuutin siellä sitten, ettei kannata lopettaa, ja siitä se sitten lähti.

Oliko vain se syy, vai oliko muuta, miksi halusit liittyä?

Halusin kyllä lähteä mukaan aikaisemmin, mutta muutin pois kotoa ja menin opiskelemaan Jyväskylään. Selvisi, että
sielläkin on yhdistys, mutta minulla ei opiskelijana ollut varaa silloin jäsenmaksuun ja niin se jäi. Mutta mieleen jäi, että kyllä haluan vielä liittyä. Kirkosta olin jo eronnut eroakirkosta.fi:n kautta. Katsoin sen toiminnaksi, jota halusin tukea. Olen kasvanut perheessä, jossa vanhemmat ovat olleet kirkon palveluksessa, olen käynyt kaikki uskonnontunnit ja riparit ja kaikki, ja minä inhosin sitä niin. Aina kun koulussa tuli aamunavaukset, minä yritin jollain konstilla tukkia korvani. Halusin lähteä siksi, että meillähän on uskonnonvapaus, mutta se ei toteudu lasten kohdalla. Laissahan sanotaan, ettei kenenkään pidä joutua harjoittamaan uskontoa omantuntonsa vastaisesti, mutta se ei toteudu.

Onko noiden lisäksi jotain muuta, minkä haluaisit muuttaa yhteiskunnassa nyt?

Lasten tilanne oli siis ensin, mutta nyt kun on tullut mukaan, on tullut muitakin epäkohtia, esimerkiksi saattohoidossa tuleekin sairaalapappi paikalle, vaikka olisi uskonnoton ihminen. On tullut myös yhteydenottoja, että hoitokodissa ei osata toimia uskonnottoman vanhuksen kanssa. Kyllä sitä sitten haluaa auttaa ihmisiä.

Mikä nyt on hyvää Vapaa-ajattelijoissa?

Meillä on ihmisiä, jotka haluaa tehdä asioita, tosi ihania ihmisiä nytkin liittokokouksessa ollut mukana. Tosi mielenkiintoisia keskusteluja käyty, ja on hienoa tutustua samanhenkisiin ihmisiin, jotka haluaa viedä tätä yhteiskuntaa samaan suuntaan. Se on tosi antoisaa.

Tuleeko mieleen mitään, mitä vapareissa haluaisit muuttaa?

Olisi hirveän kiva, jos kaikki jotka Suomessa ovat uskonnottomia, liittyisivät jäseneksi. Nythän hyvin pieni osa on meidän jäseniä. Ja julkisuuskuva ja toiminta saisi muuttua vähemmän jähmeäksi. Meillähän tässä toiminnassa kaivataankin sukupolven vaihdosta. Jotkut aktiivit tekevät montaa asiaa ja tehnyt jo kauan. Eli uutta verta kaivataan.

Mikä on sinun mielestäsi Vapaaajattelijoiden perimmäinen tarkoitus tai päämäärä?

Kirkko irti valtiosta!

Tanja Laine, Satakunnan vapaa-ajattelijat — Tanja Laine
Satakunnan vapaa-ajattelijat

Mikä sai sinut liittymään vapareihin?

Tunsin huonommuutta omista valinnoistani ja halusin hakea ihmisiä, jotka ajattelevat samalla tavalla. Että ei ole mitenkään välttämätöntä osallistua uskonnollisiin perinteisiin. Siten löysin netistä vapaa-ajattelijat. Siinä oli myös tilanne, kun sain toisen lapseni, poikani, ja miehen puolen suku toivoi kastetta, mutta itse en sitä halunnut ja se sai liikkeelle.

Mikä nyt on hyvää Vapaa-ajattelijoissa?

Liiton tavoitteet, ne on tosi tärkeitä, ja miten me toimitaan niitä kohti. ET-opetus on itselleni hyvin tärkeä asia. Olen hyvin tyytyväinen, että sitä aktiivisesti ajetaan niin, että se olisi mahdollista kaikille. Myös tunnustuksettomien hautaustoimen edistäminen ja tietoisuuden levittäminen on itselleni hyvin tärkeää. Myös tämä positiivisessa hengessä toimiminen.

Tuleeko mieleen mitään, mitä vapareissa haluaisit muuttaa?

Enemmän positiivista ulosantia, että korostettaisiin vapaa-ajattelijoiden hyviä puolia ja tavoitteita. Välillä muualla jotkut saattaa tuoda esiin epäasiallisen tuntuisiakin asioita. Se tuntuu ikävältä. Enemmän aktiivisuutta ja intoa tehdä. Sitoutumista ehkä enemmän. Tiedän, että on paljon ihmisiä, joilla on samanlaisia ajatuksia ja toiveita, ja haluaisivat niitä muutoksia, mitä me ajamme, että hekin osallistuisivat. Se olisi tärkeätä, koska joukossa on voimaa.

Mikä tulee heti mieleen, minkä haluaisit muuttaa yhteiskunnassa nyt?

Jos minä saisin päättää, niin olisi vain yksi katsomusaine, jota opiskellaan. Että ei tarvitsisi valita, kaikille lapsille sama. Se olisi yhdenvertaisuutta.

Mikä on sinun mielestäsi Vapaaajattelijoiden perimmäinen tarkoitus tai päämäärä?

Yhdenvertaisuuden mahdollistaminen!

Risto Puumalainen, Keski-Suomen vapaa-ajattelijat — Risto Puumalainen
Keski-Suomen vapaa-ajattelijat

Mikä sai sinut liittymään vapareihin?

Jori Mäntysalo. Hän pakotti… Kirjoiteltiin muutama vuosi sitten Vapareiden official-fb-sivulla. Kysyin, että mikä se tällainen porukka on. Jori siihen, että no liity. No, sitten minä liityin. Mutta tietty halusin myös kaltaistani seuraa, uskonnotonta porukkaa. Halusin jutella tällaisista ”jumalattomista” asioista.

Mikä nyt on hyvää Vapaa-ajattelijoissa?

Näiden asioiden esillä pito ja vaikutuspyrkimys asioihin, joissa isot on vastustajat. Kirkon ja valtion liitto on niin vahva. Että pitää olla olemassa se, joka sanoo, ettei keisarilla ole vaatteita.

Tuleeko mieleen mitään, mitä vapareissa haluaisit muuttaa?

Kyllä minä haluaisin painottaa somea, mutta siis myös pitäisi nuorennusleikkaus saada koko porukkaan. Jos kaksikymmentä vuotta saisi keski-ikään alennusta, niin hieno olisi.

Mikä tulee heti mieleen, minkä haluaisit muuttaa yhteiskunnassa nyt?

ET kaikille avoimeksi. Se on lähimpänä ehkä nyt, mikä voisi onnistua.

Mikä on sinun mielestäsi Vapaaajattelijoiden perimmäinen tarkoitus tai päämäärä?

Se muuten saattaa puuttua, se ydin, sellainen minkä voisi panna logon alle, muutama sana. Mutta mikä siinä sitten olisi… Vaikka onhan se siinä nimessäkin – vapaa ajattelu ainakin minulle henkilökohtaisesti. Vapaan ajattelun edistäminen ja kunnioittaminen.

Mila Palmia, Lahden vapaa-ajattelijat — Mila Palmia
Lahden vapaa-ajattelijat

Mikä sai sinut liittymään vapareihin?

Varmaankin se, että olen halunnut ajaa tätä asiaa. Hyvin käytännöllisistä syistä, että jos siten pääsisi vaikuttamaan siihen, että saataisiin yhdenvertaista kohtelua.

Mikä nyt on hyvää Vapaa-ajattelijoissa?

Yhteisöllisyys on iso osa. Samanhenkisiä ihmisiä, meillä yhdistyksessä sekä liittotasolla. Vaikka erilaisia ollaan, niin samalla asialla. Hyvä keskustelukulttuuri.

Tuleeko mieleen mitään, mitä vapareissa haluaisit muuttaa?

Selkeämpi viestintä tavoitteista. Sitä voisi parantaa. Se näkyy vähän meidän julkisuuskuvassa ja siinä, miten ihmiset meidät ymmärtää – tai ei ymmärrä. Voisi tuoda nämä asiat selkeämmin esille.

Mikä tulee heti mieleen, minkä haluaisit muuttaa yhteiskunnassa nyt?

Iso tavoite on tietty se, että kirkko irti valtiosta. Mutta se on niin iso palapeli, että pienemmistä tavoitteista lähdetään liikkeelle. Se, mihin nyt haluaisin keskittyä, on ET:n avaaminen. Se on hyvin selkeä ja iso epäkohta tällä hetkellä ja myös sellainen, mihin me pystytään vaikuttamaan.

Mikä on sinun mielestäsi Vapaaajattelijoiden perimmäinen tarkoitus tai päämäärä?

Tasa-arvo. Yhdenvertaisuus. Yhdenvertainen kohtelu!

LIITON PUHEENJOHTAJA VAIHTUI

YKI RÄIKKÄLÄ

J a p e L o v é n

Mitkä ovat mietteet nyt, kun liiton puheenjohtajuus on ohi?

Alunperinkin piti olla vain yksi liittokausi. Oli mielenkiintoiset olosuhteet johtaa liittoa. Korona ei ollut yhtään hyvä juttu liiton toiminnan kannalta. Oli haasteita, mutta myös hyviä asioita. Oli tosi hyvä porukka, minkä kanssa sai touhuta, kun saatiin palikat kohdalleen ja työnjako kuntoon. Alkuun oli vähän käytäntöjen ohjaamista, kun oltiin ympäri Suomea ja kun kokouksia pidettiin etänä, mikä ei ollut alussa vielä jokapäiväinen juttu.

Oliko muuta erityistä kuluneina kolmena vuotena?

No se, kuinka vaikeaa oli saada sellaista toimintaa aluilleen, mitä Jyväskylän työseminaarissa kauniisti ajateltiin. Minäkin olin aikeissa kiertää maakunnissa, mutta se jäi paljolti tekemättä. Mutta saatiin kuitenkin se Hämeenlinnan työseminaari järjestettyä, ja se oli hyvä asia. Oli mukava nähdä vapareita ja lähteä yhdessä touhuamaan. Käytännön tekeminen vapareiden asian viemiseksi voimakkaasti eteenpäin on tärkeintä tässä liikkeessä. Yhtä sun toista kaikesta huolimatta tehtiin ja toimintaa on ollut, kuten kolmivuotiskertomuskin osoittaa. Siitä kiitokset aktiiveille liiton hallinnossa ja paikallistasolla. Itseltäni siviilihommissa kahdet työehtosopimusneuvottelut veivät paljon aikaa. Viimeinen vuosi meni pitkälti valmistellessa seuraavaa liittokokousta. Siinä on kuitenkin hyvin laajat asiakirjat, joita valmistellaan monivaiheisesti. Byrokratiaa voisi kai olla vähemmänkin.

Onko tämä myös evästystä uudelle puheenjohtajalle?

Tämä on evästystä aivan kaikille aktiiveille.

Mikä on Vapaa-ajattelijoiden perimmäinen tarkoitus tai päämäärä?

Olen paininut itsekin tämän ajatuksen kanssa. Että onko se kirkon ja valtion erottaminen? Olen tullut siihen tulokseen, että se on vain osa sitä. Perimmäinen tarkoitus on, että on paikka, missä elää ja olla sekulaaristi. Että uskonnottomat eivät tarvitsisi edunvalvontaa, että voitaisiin olla vain porukka, joka kokoontuu, eikä tarvitsisi enää tapella siitä, ollaanko yhdenvertaisessa asemassa erilaisten uskovien kanssa.

Eli tehdä itsestään tarpeeton?

Kyllä. Joskus maailma kylässä -festivaalilla muotoilin niinkin, kun siinä oli vieressä Uskontojen uhrien tuki ry:n teltta, ja kysyttiin, että mikä teidän vapaa-ajattelijoiden tarkoitus on, niin vastasin: ”Tehdä tuosta järjestöstä tarpeeton”.

J o r i M ä n t y s a l o

Aluksi standardikysymys. Miltä nyt tuntuu, kun tulit valituksi uudeksi puheenjohtajaksi?

Jaa-a, aika odotetulta kuitenkin, kun valmisteluja katsoo. Olen tyytyväinen, että tämä meni hyvässä hengessä.

Mikä sinusta on nyt hyvää liitossa?

Henki. Se näkyi tässä liittokokouksessa. Ja se koskee koko liittoa. Täällä oli nyt niin paljon edustajia, että sellaista tekemisen meininkiä on alkanut taas tulla.

Onko mitään sellaista, minkä haluaisit
muuttaa?

No ehkä ulosanti. Kokouksessakin tuli esille, että liiton pitää viestiä ulospäin selväkielisemmin ja lyhyemmin.

Mikä yhteiskunnassamme tulisi muuttaa, missä Vapaa-ajattelijat voisivat vaikuttaa?

Tietenkin kirkon ja valtion ero on se päätavoite, mutta lähimpänä on ET-opetuksen aukaiseminen kaikille, jota onkin jo jauhettu pitkään. Minulle itselleni jumalanpilkkalain kumoaminen olisi merkittävä sananvapausteko.

Liittokokous meni hyvin. Onko muita huomioita kokouksesta?

Eipä juuri. Kokous meni siten mukavasti, että virallinen osuus saatiin päivässä läpi ja ehtii paremmin hoitaa epävirallisia osuuksia. Olen kyllä tyytyväinen.

Mikä on sinun mielestäsi Vapaa-ajattelijoiden perimmäinen tarkoitus tai päämäärä?

Kyllä se loppujen lopuksi on järjen käytön lisääminen. Kirkon ja valtion erokin on yksi tärkeimmistä, mutta se on kuitenkin yksi osa sitä. Periaate on se, että kaikenlaisista uskomuksista luovutaan. Tietysti osa on täysin selviä uskonnollisia uskomuksia, jotka voisi heivata pois suosiolla. Näkisin laajemmin senkin, että vaikka meillä ei ole poliittista kantaa liittona, niin pitäisi ajatella asioita, eikä esim. oteta poliittisia aatteita mittapuuksi siinä, mitä kannatetaan. Jos joku taho katsoo, että asiat A ja B ovat järkeviä, ja jos näyttää siltä, että A on järkevä, niin ei se tarkoita, että B välttämättä olisi järkevä. Ja sama ihan kaikessa.

HAUTAUSTESTAMENTTI

RISTO PUUMALAINEN

”Rakkaat läheiseni ja ystäväni, haluan, että kunnioitatte elämäni mittaista aktiivista harrastustani myös hautajaisissani. Haluan siis, että sirottelette tuhkani talvella parhaimmalle pilkkipaikalleni. Meidän kalastuskunnassa useimmat tietävät sen ottipaikan ja kalastuskunnalta on siihen lupa. Ja olenhan minä monien sukulaistenikin kanssa käynyt siellä kymmeninä talvina pilkkimässä. Kyllä te tiedätte paikan.

Niin, että kairatkaa sinne keskelle yksi reikä ja upottakaa minun tuhkani uurnassa siihen. Voittehan te heittää perään vaikka minun kasvattamia pilkkitoukkia tai jos alatte hempeilemään, niin sirotelkaa veteen aina eväänäni ollutta nisupullaa ja päälle loraus taskulämmintä alkojuomaa. Merkin varmaan muistattekin.

Voittehan te sen jälkeen hetken muistella minua siinä pilkkireiällä ja soittaa jostain nykyajan vehkeestä Lasse Hoikan ja Rautukoplan Pilkkijän humpan. Sitä minä hyrräilin viimeisinä vuosina. Mutta tärkeintä on, että sen jälkeen pilkitte siinä ottipaikalla loppupäivän ja syötte saaliin siellä minun mökillä. Ja jatkakaa hyvät ihmiset hyvää harrastusta, pilkkimistä.

Suomessa 01.04.2023 Pilkki-Pertsa”

Tuollaisen allekirjoitetun testamentin löysimme 90-vuotiaana kuolleen isämme pöytälaatikosta. Koska hautaustoimilain mukaan vainajan tahtoa pitää kunnioittaa, niin toimimme täysin isän tahdon mukaan.

Meitä oli paikalla reilu kolmekymmentä isän sukulaista ja ystävää. Kokoonnuttiin isän kalamökillä ja siitä ajettiin moottorikelkoilla kaikkien tuntemalle ottipaikalle. Sieltähän se isän ruumiskin löytyi viime talven viimeisien pilkkikelien aikaan. Sydän oli pysähtynyt kerrasta, ja Pilkki-Pertsa löytyi kelkkansa päältä. Iso rautu oli vieläkin ollut kiinni siiman päässä. Eipä meillä kellään ollut tiedossa toista kalamiestä, joka vielä kuoltuaankin saa kalan.

Olimme valinneet biohajoavan uurnan, jonka upotimme veteen syvää kunnioitusta tuntien. Kyllä oli hetken hiljaista, vain tuuli vonkui korvissa. Rykimisten ja niiskutusten jälkeen aika moni kuitenkin sai sanottua muutamia muistojaan isästä, enimmäkseen tietenkin pilkkimisestä. Kaikki muukin tehtiin juuri isän tahdon mukaan. Päälle otettiin sitä isän perusjuomaa, kairattiin omat reiät aika lähelle ja istuttiin selkä tuiskua vasten pilkkimään. Ja kalaa tuli enemmän kuin kenellekään ikinä.

Suomessa 6.12. 2023
Pilkki-Pertsan lapset

SIVIILIHAUTAJAISTEN
KEHITTÄMISTOIMIA TARVITAAN

ESA YLIKOSKI

Väestötietojen perusteella on selvää, että ev.-lut. kirkkoon ja muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien vainajien hautaukset lisääntyvät lähivuosina. Tältä pohjalta myös uskonnottomien hautajaisten eli siviilihautajaisten osuus kaikista hautauksista kasvaa vähintäänkin samaa tahtia.

Siviilihautajaisten osuuden kasvu nykytilanteesta voi myös olennaisesti nopeutua, kun uskonnottomiin hautajaisiin liittyvän palveluketjun palveluja saadaan kehitettyä. Parannuksen paikkoja ovat kirjallisen hautaustahdon käyttö (ks. siviilihautajaiset.fi), lähiomaisten tiedot ja asenteet, hautaustoimistojen palvelut sekä siviiliseremonioiden puhuja- ja tilapalvelut.

Vielä viime vuonna ev.-lut. seurakuntien hautausmaille haudatuista vainajista, jotka eivät olleet kirkon jäseniä, peräti 68 % haudattiin kirkollisin menoin. Näitä vainajia oli 9628, joista vain 3137 vainajan hautauksessa ei ollut ev.-lut. papin siunausseremoniaa.

Lisäksi kirkon hautausmaiden ulkopuolelle haudattiin 9 % vainajista, yleensä tuhkauksen jälkeen. Heistä osa siunattiin ennen tuhkausta, mutta siitä minulla ole tarkempaa tietoa.

Hautaustoimilain mukaan ”vainajan ruumiin hautaamisessa ja tuhkaamisessa sekä tuhkan käsittelyssä tulee kunnioittaa vainajan katsomusta ja toivomuksia”. Miten vainajan katsomuksen kunnioittaminen toteutuu? Miten tulkitaan hautaustoimilakia?

Miksi osa vainajista, joille kaikesta päätellen olisi lain mukaan tullut toimittaa uskonnoton hautaus, kuitenkin haudataan kirkollisesti? Siihen vaikuttanee kulttuurisia, rakenteellisia ja yksilöpsykologisia syitä. Niille antaa tilaa kirjallisen hautaustahdon puuttuminen.

Kuolemantapauksen jälkeen surun keskellä kuormittavassa ja raskaassa tilanteessa lähiomaisten pitää aloittaa hautajaisjärjestelyt nopeasti, yleensä hautaustoimistossa. Silloin saatetaan välttää kenties ylimääräiseksi ja rasittavaksi koettuja järjestelyjä ja hakea mahdollisimman helppoja ratkaisuja. Myös hautaustoimistolla voi olla sama pyrkimys vaivattomaan, tavanomaiseen, kaavamaiseen, perinteiseen, siis kirkolliseen menoon.

On ilmeistä, että uskontokuntaan kuulumattoman vainajan omaisille erilaisia vaihtoehtoja esitellessä saatetaan varsin helposti suosia siunausta. Sitenhän ratkeaa sekä puhuja- ja että tilakysymys; puhuja maksutta, kappeli maksullisena.

Olen kuullut eräältä hautaustoimistolta myös tulkinnan, että jos vainaja ei ole ollut selvästi kirkonvastainen, papin siunaus on ihan ok. Tämä tulkinta ei todellakaan ole ok. Myös kirkon tutkija Leena Sorsa on nostanut esiin tulkinnan, että ”kuulumisellaan tai kuulumattomuudellaan johonkin uskonnolliseen yhteisöön ihmisen on katsottava valinneen sen perinteen mukaisen hautaustoimituksen” (Sorsa 2023).

Kun tätä ei nyt noudateta ja kun ajatuksiltaan uskonnottomia vainajia on myös kirkon jäseninä, heidän hautajaisistaan ei ole lain mukaan velvoitetta tehdä siunaustilaisuutta. Tällöin pappi voi yksin käydä kylmiön hiljaisuudessa siunaamassa vainajan.

Jos omaiset ovat erimielisiä, siunaamisvaihtoehdon ei tarvitse voittaa. Päätöksenteon fokuksessa on lain mukaan vainajan katsomus, eivät esimerkiksi saattoväen oletetut normiodotukset.

Kuitenkin omaisille saatetaan kertoa, kuten minullekin tapahtui hautajaisia järjestäessäni, ikään kuin valintaa helpottamaan, että pappi voi hoitaa toimituksen ns. lyhyemmän kaava mukaan, vaikka kirkkokäsikirjan lyhyempi kaava ei ole uskonnollisuuden asteeltaan yhtään vähemmän uskonnollinen kuin pidempi kaava.

Jos hautaustoimistossa omaiset päätyvät keskustelujen jälkeen siunausvaihtoehtoon, siunauspyyntö papille voi välittyä hautaustoimiston kautta. Lähiomaiset ovat suoraan papin kanssa tekemisissä vasta siinä vaiheessa, kun pappi haastattelee omaisia puhettaan varten. Silloin on ehkä myöhäistä katua, ja vielä vähemmän hautajaisten jälkeen. Välillä kuulee puheita, että ”se ei mennyt nyt ihan oikein”.

Siviilihautajaisten uskonnottoman saattotilaisuuden eli jäähyväistilaisuuden järjestämiseen liittyy tavanomaisiin kirkollisiin hautajaisiin verrattuna kaksi käytännöllistä haastetta. Ne kohdistuvat sekä lähiomaisiin että hautaustoimistoon. Saattotilaisuuden eli hyvästijättötilaisuuden järjestämisen haasteina ovat:

■ uskonnottoman hautajaispuhujan hankkiminen ja
■ tilaisuuden pitopaikan löytäminen ja vuokraaminen.

Näihin haasteisiin voi saada maksutonta neuvontaa uskonnottomien Pro-Seremoniat-palvelukeskukselta. Myös vapaa-ajattelijain yhdistysten ja liiton toimihenkilöiltä voi saada neuvoja.

Useimmiten siviilihautajaisiin kaivattaisiin palveluhenkisen hautaustoimiston apua hakemaan ratkaisuja, jotka mahdollisesti poikkeavat totutuimmasta kaavasta. Toisaalta hautajaisten jälkimmäisen osan, muistotilaisuuden järjestämisessä ei ole juurikaan eroa kirkollisen ja siviilitilaisuuden välillä.

Laadukkaita, valmentautuneita, usein kokeneita puhujia siviilihautajaisiin tarjoaa siviilijärjestöjen palvelukeskus Pro-Seremoniat. Sen palveluja on varmimmin eteläisen ja keskisen Suomen alueilla. Pohjois-Suomessa eräillä vapaa-ajattelijayhdistyksillä on myös hautapuhujia. Valitettavasti ihan kaikilla alueilla ei Pro-Seremoniain ja yhdistysten puhujia ole vielä ihan lähellä tarjolla. Toivottavasti uusia puhujia on tulossa marraskuussa pidetyn puhujakoulutuksenkin pohjalta.

■ Siviilihautajaiset marraskuussa. Puhujana Pro-Seremoniain Jukka Paavilainen. Kuva: Pro Seremoniat

Pro-Seremonioiden puhujapalvelut eivät ole ilmaisia, neuvontaa lukuun ottamatta. Hieman yli 300 euron palkkio ei ole kohtuuton, kun puhuja haastattelee vainajan omaisia, laatii ja pitää puheen ja tarvittaessa ohjaa myös koko seremoniaa. Musiikin saa myös äänitteistä, mutta soittajiakin on tarjolla. Palkkion lisäksi voi tulla matkakuluja.

Puhujakulut eivät ole likikään suurin siviilihautajaisten menoero. Ja onhan uskonnoton vainaja välttänyt kirkollisverot vuosien, ehkä vuosikymmenten ajan.

Ei-kirkollisia hautauksia on tulossa vuosittain tuhansia. Tällä hetkellä Pro-Seremonioiden kapasiteetti riittää ennemmin joihinkin satoihin puheisiin kuin tuhansiin puheisiin. Tässä asiassa onkin nyt niin sanottu markkinarako. Voi olla tilaa ja tarvetta myös uusille uskonnottomien puhujapalvelujen tuottajille.

En rupea ennustajaksi, mutta arvelen, että ennen pitkää uskonnottomien puhujapalvelujen tarjonnassa tulee monipuolistumista, kilpailua. Kaipa joillakin hautaustoimistoillakin voisi olla tarjota omia ei-uskonnollisia hautajaispuhujia.

Toinen iso haaste siviilihautajaisissa on saattotilaisuuden paikka. Asiaan voi liittyä ev.-lut. seurakuntien toiminta, onhan ns. yleinen hautaustoimi niiden hoidossa. Kyse on hautausmaiden ja krematorioiden kappeleista.

Monet siviilihautajaisten järjestäjistä ovat kiinnostuneet vuokraamaan hautausmaan kappelin. Näin lähinnä logistisista eli arkun kuljetukseen liittyvistä syistä, olipa kysymys arkkuhautauksesta saattotilaisuuden jälkeen taikka arkun jättämisestä tuhkaukseen tilaisuuden jälkeen.

Osa seurakunnista vuokraa kappeliaan siviilihautajaisten saattotilaisuuteen. Näin esimerkiksi Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymä. Toki hyvään, yli 550 euron hintaan.

Seurakuntien ehtona kuitenkin on, että mitään uskonnollista symboliikkaa ei kappelissa saa peittää tilaisuuden ajaksi. Niinpä esim. Malmin kappelin metrin korkuinen krusifiksi on aina uskonnottomissa saattotilaisuuksissa läsnä. Urkuja voi käyttää, mutta urkuriksi pitää pyytää joku muu soittaja kuin kyseisen kappelin oma urkuri.

Kaikki uskonnottomat eivät toivo hautajaisiansa pidettävän kirkollisessa kappelissa, vaikka sellainen olisi tarjolla.

Jos toiveena on lisäksi esimerkiksi tuhkan sirottelu hautausmaan ulkopuolelle taikka lasku vesiuurnassa mereen, kirkon palveluja ei tarvitse käyttää muutoin kuin tuhkauksen yhteydessä, ja Helsingin seudulla ei välttämättä silloinkaan, koska on Hietaniemen tunnustukseton krematorio ja kappeli.

Ongelmaksi kuitenkin tällöin tulee sopivan tilan löytäminen saattotilaisuuteen.

Sama ongelma on väistämättä edessä niissä kunnissa, joissa seurakunta uskonopillisista syistä ei ollenkaan vuokraa hautausmaansa tai krematorion kappelia uskonnottomiin saattotilaisuuksiin. Pääkaupunkiseudulla tällaisia kuntia ovat Espoo, Järvenpää, Kerava ja Tuusula. Muualla tällainen tilanne on esimerkiksi Lahdessa, Porissa ja Jyväskylässä.

Miten tästä tilanteesta on selvitty? Miten nyt selvitään? Miten hautaustoimistojen palvelu tällöin toimii?

Yksi ”ratkaisu”, joka siis ei ole oikea ratkaisu, on toistaiseksi monille ollut päätyminen papin siunauksen pyytämiseen. Pappi on ollut tarjolla maksutta ja kappelin saanut vuokrattua, toki hyvään ei-jäsenten hintaan.

Seuraavassa toteuttamisvaihtoehtoja uskonnottomaan hautaukseen:

Perinteinen selviytymiskeino on ollut arkkuhautaus siten, että uskonnoton saattotilaisuus on pidetty haudalla ja välittömästi sen jälkeen on muistotilaisuus, jonne ainakin pääosa saattoväestä kutsutaan. Haudalla voi olla laulua ja myös perinteinen hautajaispuhe. Toki kovan pakkasen tai sateen sattuessa tilaisuuden kulkua on jouduttu säätämään. Syrjinnän vuoksi sisätiloissa pidettävä saattotilaisuus on siis jäänyt pois.

Toinen, monille uusi, luultavasti laajeneva ratkaisu on etsiä joku neutraali, monikäyttöinen tila uskonnottomalle saattotilaisuudelle, jossa arkku on paikalla saattoväen hyvästijättöjä varten. Esimerkiksi Lahdessa on, tosin vasta aivan viime aikoina, hankittu vuokrattavia tiloja muun muassa Hennalan upseerikerholta ja Mukkulan kartanosta. Myös Jyväskylässä uusia hautajaistiloja tarjoavat Jyväskylän Setlementti ry, Vaajakosken urheilutalo ja Palokan pelimannitalo. Tällaisia tiloja tarvitaan lisää kautta maan, ja myös vapaa-ajattelijat voivat olla niiden hankinnassa aktiivisia yhteistoiminnassa hautaustoimistojen kanssa.

Kolmas, mukautunut ratkaisu on ollut perinteisen hautajaiskaavan ulkopuolelle meno esimerkiksi niin, että vain lähimmät omaiset hyvästelevät vainajan ruumiin ennen tuhkausta. Laajemmat sosiaaliset hautajaiset pidetään vasta tuhkauksen jälkeen. Ohjelmaan voi kuulua esimerkiksi uurnan lasku hautaan ja muistotilaisuus heti sen jälkeen tai myöhemmin. Uurnan hautaus voidaan tehdä myös muistotilaisuuden jälkeen.

■ Jos toiveena on tuhkan sirottelu veteen, kirkon palveluja ei tarvitse käyttää muutoin kuin tuhkauksen yhteydessä, ja Helsingin seudulla ei välttämättä silloinkaan. Kuva: Tea Geitel / Pixabay

Myös kun vainajan tuhka on tarkoitus sirotella tai laskea veteen, laajemmat sosiaaliset hautajaiset voidaan pitää muistotilaisuuden yhteydessä. Tuhkan kätkeminen voidaan tehdä muistotilaisuuden ajankohdasta riippumatta vuoden kuluessa tuhkan noutamisesta.

Muistotilaisuuksia pidetään usein myös sen jälkeen, kun tuhka on laskettu vesiuurnassa veteen. Tarjolla on myös veneitä, jonka sisätiloissa tuhkan laskun jälkeen voidaan pitää muistotilaisuus tarjoiluineen. Onpa veneilijöitä tai purjehtijoita kokoontunut saattotilaisuuteen merellä tai järvellä ja sen jälkeen muistotilaisuuteen venekerhon tai purjehdusseuran tiloissa.

Mielestäni ei ole oikein, että uskonnottoman vainajan omaiset joutuvat valtiovallan ylläpitämästä rakenteellisen syrjinnän ja palvelujen puutteen vuoksi poikkeamaan ns. perinteisestä kaavasta hautajaisten järjestämisessä niin, että saattotilaisuutta ei voitu pitää ennen tuhkausta. Tarvittaisiin monikäyttöisiä tunnustuksettomia seremoniatiloja. Hyvinvointialueiden tulisi niiden lisäksi ottaa vastuulleen myös uusien krematorioiden rakentaminen.

Toisaalta ei välttämättä ole yksinomaan huono asia, että osa uskonnottoman vainajan omaisista päätyvät kehittämään jonkun uudentyyppisen ratkaisun. Onhan joka tapauksessa hautauskulttuuri monipuolistumassa.

Nykyisen hautauskulttuurin muutostilanteessa uskonnottomien on syytä kiitoksella noteerata – Pro-Seremonioiden lisäksi – aina kun paikkakunnan hautaustoimisto hoitaa kiitettävästi siviilihautajaisten saattotilaisuuden järjestämiseen mahdollisesti tarvittavat tila-, puhuja- ja ohjelmajärjestelyt. Hyvä kello kauas kuulukoon.

Lähteet:
Sorsa, Leena 2023. Kun kuolema yhdistää: hautaustoimi maallisten ja hengellisten toimijoiden yhteistyömuotona. Sivut 139-164, kirjassa Peltomäki Isto, Salminen Veli-Matti (toim.) 2023. Kirkko yhteiskunnassa: suhteet ja rajapinnat. Uskonnonvapauslaki 100 vuotta. Kirkon tutkimus ja koulutus.

Vapaa-ajattelijain liitto ry 2023 Tunnustuksettomia seremoniatiloja hautajaistilaisuuksiin. https://vapaa-ajattelijat.fi/blog/vapaa-ajattelijat-tunnustuksettomia-hautajaistiloja-hyvinvointialueille/

Vapaa-ajattelijain liitto ry 2022 Esitys hautaustoimen yhdenvertaisuuden kehittämiseksi. https://vapaa-ajattelijat.fi/blog/esitys-hautaustoimen-yhdenvertaisuuden-kehittamiseksi/

RITUAALITEURASTUKSET
SAAVAT JATKUA

JORI MÄNTYSALO

Juuri ennen vaaleja valmistuivat ministeriön työryhmän mietintö ns. ympärileikkauksista ja eduskunnan päätös rituaaliteurastuksista. Kummassakaan ei tapahtunut muutosta, vaan asiat jatkuvat entisellään. Ympärileikkauksista kirjoitin viime numerossa, nyt vuorossa teurastukset.

Nykyinen tilanne

Rituaaliteurastuksen salliva laki on vanhaa perua, jo 1913 keisarilta tuli senaatin esityksen mukaisesti ”lupa teurastaa kotieläimiä juutalaisten ja mahomettilaisten uskonnollisten menojen mukaan”. Nykyinen laki on 1990-luvun puolivälistä, ja siinä sallitaan ”uskonnollisista syistä noudatettava erityinen teurastustapa, jossa verenlasku aloitetaan samanaikaisesti eläimen tainnuttamisen kanssa”. Tämä on teoriassa kompromissi: normaalisti eläin tainnutetaan ensin, uskonnollisessa teurastuksessa ei tainnuteta lainkaan, ja lain mukaan pitäisi siis tainnuttaa samaan aikaan.

Laki säädettiin aikana, jolloin perustuslain asema oli heikompi. Niinpä tämäkään pykälä ei käynyt perustuslakivaliokunnan arvioitavana. Nykyään on selvää, että kiellon suhdetta perustuslain takaamaan uskonnonvapauteen pohditaan tarkasti.

EU-tasolla asia on selvä: rituaaliteurastukset saa sallia tai kieltää. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin päätti jo vuonna 2000, että tämä kuului jäsenvaltion harkintamarginaaliin. Tuolloinkaan tosin päätös ei ollut yksimielinen vaan äänet jakautuivat 12-5.

Perustuslakivaliokunta esti kiellon

Sipilän hallitus ehdotti rituaaliteurastusten kieltoa osana laajaa eläinsuojelulain muutosta. Esityksen mukaan uskonnonvapaus ei ”estä lailla antamasta yhteiskunnassa yleisesti hyväksyttyjen moraalisten ja eettisten arvojen mukaisia järjestysluonteisia säännöksiä, jotka eri uskonnollisten suuntausten tulee ottaa huomioon uskonnollisissa tai niitä vastaavissa menoissaan”. Esitys raukesi vaalikauden päättyessä, lähinnä koska perustuslakivaliokunnan aika kului sote-uudistusta pohtiessa.

Marinin hallituksen esityksessä sivuutettiin kysymys uskonnonvapaudesta hyvin lyhyesti: ”[P]yrkimystä välttää tarpeettoman kivun tai kärsimyksen aiheuttamista eläimelle voidaan pitää hyväksyttävänä syynä ja painavana yhteiskunnallisen tarpeena.” Asia siirtyi perustuslakivaliokuntaan, joka tavallisesta poiketen äänesti asiasta. Enemmistön mielestä rituaaliteurastuksia sai jatkaa:

Perustuslakivaliokunnan mielestä ehdotettu ennen tainnuttamista tapahtuva verenlaskun kielto ja sen merkitsemä perustuslain 11 §:ssä turvatun uskonnon harjoittamisen vapauden rajoitus ei kuitenkaan muodostu oikeasuhtaiseksi suhteessa kiellon taustalla olevaan eläinten suojelemisen tavoitteeseen.

Vähemmistöön jäivät molemmat Vihreiden, ainoa Vasemmistoliiton, toinen Perussuomalaisten ja yksi SDP:n edustaja:

– – tarpeettoman kivun tai kärsimyksen aiheuttamista eläimelle voidaan pitää hyväksyttävänä syynä ja painavana yhteiskunnallisena tarpeena, joka perustelee uskonnon vapauden rajoittamista hallituksen esityksessä ehdotetulla tavalla. Tainnutusvaatimuksen tavoitteena on eläinten hyvinvoinnin suojelu, eikä tämä tavoite ole saavutettavissa perusoikeuteen vähemmän puuttuvin keinoin.

Perustuslakivaliokunnan päätöksen jälkeen asia oli käytännössä selvä. Perussuomalaiset yritti vielä maa- ja metsätalousvaliokunnassa esittää lausumia, joilla olisi mm. velvoitettu merkitsemään rituaaliteurastettu liha. Tässä vaiheessa niillä ei enää ollut merkitystä. Laki tulee voimaan vuoden 2024 alusta, ja rituaaliteurastukset saavat siis jatkua.

Hallitusohjelmaan tuli sittemmin kirjaus, jonka mukaan eläintuotteissa tuotepakkausten tuotantotapamerkintöjä parannetaan. Kenties tämä on kiertotie saada muun ohella merkintä rituaaliteurastuksesta liharuokapakkaukseen.

Pohdintaa

Uskonnonvapauden ja muun lain ristiriitoja on monenlaisia. Tuleeko jonkin lain rajoituksen joustaa uskonnon tai vakaumuksen vuoksi? Passikuvassa saa olla huivi, jos syy on uskonto. Vauvojen pahoinpitely on kielletty, paitsi uskonnon vuoksi poikien ns. ympärileikkaus sallittu. Intin kenttähartautta ei saa jättää väliin koska väsyttää, mutta negatiivisen uskonnonvapauden vuoksi saa.

On selvää, ettei uskonnonvapaus saa olla pyhä asia jonka vuoksi lakien pitää aina taipua. Toisaalta itse en ajattele, ettei mikään pykälä milloinkaan saisi joustaa sinänsä absurdin perustelun vuoksi. Lakeja tehdään ihmisiä varten, ja jollekin ihmiselle voi olla tositosi tärkeää jokin uskonnollinen määräys.

Teurastusten suhteen asia lienee nyt päätetty ainakin 10-15 vuoden ajaksi. Tulevaisuus voi muuttaa ajattelua enemmän eläinten oikeuksien ja vähemmän uskonnonvapauden puolelle. Tai kenties jonkinlainen keinoliha yleistyy ja koko kysymys muuttuu liki merkityksettömäksi.

PUHEENJOHTAJAN PALSTA

KIITOS LUOTTAMUKSESTA
JA MUITA KLISEITÄ

JORI MÄNTYSALO

TULIN valituksi liiton johtoon. Nyt pitää siis kirjoittaa puheenjohtajan palsta, ja muistaa siinä kiittää luottamuksesta.

Oikeasti kirjoitan tätä ennen liittokokousta, ei nimittäin näy vastaehdokkaita. Ehkä se aidosti kertoo luottamuksesta siihen, että voin edistää tavoitteitamme ainakin lähes yhtä hyvin kuin joku muukin. Kiitän siis. ”Tämän parempaa meillä ei ole”, esitteli minut taannoin eräs pomonikin ihanan kaksimerkityksellisesti.

Liittohallituksen ja -valtuuston jäseneksi toivottiin, pyydettiin ja suostuteltiin jäseniä eri kanavia pitkin useamman kuukauden aikana. Lista näyttää hyvältä: nuoria ja vanhoja, kokeneita ja uusia kasvoja. Naisia on enemmistö liittohallituksen varsinaisista jäsenistä ensimmäistä kertaa koskaan.

Ainakaan tässä järjestössä kukaan ei voi sanoa kokeneensa johdatusta luottamustehtävään. Olemme tavallisia ihmisiä, joilla on yhdessä asiassa samansuuntainen tavoite: maallinen valtio. Eikä muita kuin tavallisia ihmisiä lopulta olekaan: vanhan sanonnan mukaan paavikin käy paskalla.

Toivon ettei Vapaa-ajattelijain liitto tule näyttämään minulta vaan meiltä. Ei siis meiltä viralliselta johdolta vaan meiltä kaikilta jäseniltä. Jos jokin lakiesitys sinusta kaipaa lausuntoa liitolta, tee luonnos lausunnoksi. Jos tästä lehdestä puuttuu jotain, kirjoita tai piirrä sinä jotain. Todellinen päätösvalta on yleensä sillä, joka tekee.

* * *

Moni tietää, että olen ammattinörtti Tampereen yliopistossa, harvempi työstäni tarkemmin. Teen aika paljon tapauskohtaista räätälöintiä, jonkin tietyn tutkimuslaitteen tarvitsemia taustapalveluita tai selvitän ohjelmistoja, jotka tulevat vain yhden tutkijaryhmän käyttöön.

Yksittäistapaus on myös liittomme. Vastustamme huuhaata keskittyen uskontoihin ja sikäli horoskooppien ja homeopatian vastainen Skepsis rinnastuu meihin. Yhteiskunnallisena toimijana olemme yhden tavoitteen järjestö, vähän kuten Vegaaniliitto, joka haluaa lisää kasvisruokaa kouluihin, Aito avioliitto, joka vastustaa homoseksuaalien oikeuksia jne. Olemme myös kulttuurijärjestö, joka suoraan tai Pro-Seremonioiden kautta muuttaa elämänkaaren taitoskohtien tapakulttuuria maallisemmaksi. Etujärjestönä rinnastumme jotenkin myös Invalidiliittoon, Kuurojen liittoon ja muihin potilasjärjestöihin. Kokonaisuutena olemme ainutlaatuinen.

Maallinen valtio on yksittäinen tavoite, mutta se heijastuu moneen: rituaaliteurastusten vuoksi meitä kiinnostaa eläinsuojelulaki, eräiden uskontokuntien verovapautusten vuoksi on asiaa valtiovarainministeriölle, jumalanpilkkalain kumoamisesta voisi kirjoittaa lakivaliokunnalle ja niin edelleen. Tässä olemme ainutlaatuinen jopa yhden tavoitteen järjestöjen joukossa.

VENLA PARANTAJA

Olen jouluihminen. Ei, en vietä kristuksen syntymäjuhlaa, vaan ihan sitä perinteistä joulua. Joulu on paljon vanhempi, vuodenkiertoon liittyvä juhla. Minulle se edustaa rauhaa ja aikaa perheen kanssa.

Uskonnottomien joululaulujen soittolista löytyy QR-koodin takaa.

Aloitan kodin koristelun heti, kun lumi on maassa tai viimeistään joulukuun alussa. Iltojen (ja päivien) pimetessä laitan ikkunoihin jouluvaloja. Vähän myöhemmin vaihdan jouluverhot. Sohvalle ilmestyy jouluinen koristetyyny ja ulko-ovella kuramatto vaihtuu sellaiseen, jossa toivotetaan ”Hyvää joulua”. Varsinaista pikkutilpehööriä meillä ei ole, sillä kissat tuhoaisivat ne nopeasti. Meillä on kuitenkin pojan askartelema hieno tonttu, josta ei tiedä onko sen punaiseksi maalattu osa suu vai sen uhrien verta. Edes kissat eivät uskalla koskea siihen. Joulukuun alussa seinälle ilmestyy karkeilla täytetty joulukalenteri ja YouTubesta löytyvä Uskonnottomia joululauluja -soittolista on runsaassa käytössä.

Ensimmäiset piparit ja joulutortut meillä paistetaan yleensä jo marraskuussa, sillä pitäähän sitä testata, että niitä osaa vielä tehdä. Eikä sitä jouluna ehtisi maistaa jokaista uutta täytettä. Torttujahan voi nykyään tehdä monenlaisia jo pelkästään kaupasta löytyvillä hilloilla, puhumattakaan sitten kotitekoisista. Myös monia uutuuksia tulee maisteltua jo ennen h-hetkeä. Eihän sitä nyt jouluna halua pettyä, kun uusi makuelämys olikin pahaa.

Pyrin aloittamaan joulunvieton jo talvipäivänseisauksesta. Tänä vuonna se on 22. joulukuuta. Siitä alkaa joulurauhaan laskeutuminen. Jouluaatto alkaa riisipuurolla ja rusinasopalla. Joulurauhan julistus pitää katsoa, vaikkakin usein pistän äänet pois jumalahöpinöiden ajaksi. Lumiukko-animaatio pitää katsoa ja itkeä, kun Walking in the air alkaa soida. Syödään hyvin ja avataan lahjat. Kissat (sekä omat että sijaiskotilaiset) ovat yleensä olleet kaikista kilteimpiä ja saavat siksi myös eniten lahjoja. Loppujoulu meneekin sitten mahan vieressä makoillen ja kissaa rapsutellen.

Kissoista johtuen joulupuu on meillä niin pieni, ettei sen kaatuminen haittaa, ja koristeet on valittu niin, että ne kestävät leikkimistä hajoamatta. Monesti joulukoristeita löytyykin sohvan alta vielä helmikuun puolella. Viime jouluna oli vielä aito kuusi, mutta tänä vuonna ollaan varmaankin joko ilman tai hankitaan tekokuusi, sillä viime vuonna kissani halusi syödä kuusen neulasia niin innokkaasti, että meinasi tulla eläinlääkärireissu.

Asumme sen verran kaukana sukulaisista, että jouluna ei yleensä tule lähdettyä kylään. Käymme kuitenkin usein – säästä riippuen – kävelemässä, kun ruoka on vähän laskeutunut. Samalla tulee monesti vietyä kynttilä muualle haudattujen muistomerkille ja sotahevosten muistomerkille. Siinä tulee lyhyesti muistettua kaikkia niitä muunlajisia, jotka ovat antaneet henkensä joulupöytien antimien vuoksi. Meillä on ollut jo vuosia täysin vegaaninen joulupöytä, mitä kaikki vieraat eivät aina huomaa. Vasta sitten, kun joku ihmettelee kinkun puuttumista, voi asia tulla puheeksi.

Vapaa-ajattelu näkyy meillä jouluna siinä, ettei meiltä löydy enkeleitä koristeista tai valoista. Ikkunoiden jouluvalot edustavat aurinkoa, jota on jo muinaisista ajoista houkuteltu nousemaan taas korkeammalle taivaanrannasta joulua viettämällä. Meillä ei ole englanninkielisiä koristeita tai tekstiilejä, joissa toivotettaisiin jotain muuta kuin ”hyvää joulua”. Lähettämissäni joulukorteissa ei myöskään ole uskonnollista kuvastoa, vaan niissä seikkailevat tontut, joulupukki tai kissat.

Sinappi ”silli” munakoisosta

Puolikas munakoiso
Vettä ja suolaa keittämiseen
2 rkl omenasiiderietikkaa
2 rkl agavesiirappia
1 dl rypsiöljyä
3 rkl dijonsinappia
2 rkl vegaanista majoneesia
1 dl tilliä hienonnettuna (tai kuivattua pari rkl)
¼ – ½ tl suolaa
Ripaus valkopippuria
Litran lasipurkki

Leikkaa munakoiso sillimäisiksi paloiksi.
Keitä suolavedessä n. 10 minuutta.
Valuta vesi pois ja – tämä on tärkeää: Anna palojen jäähtyä.
Kaada jäähtyneistä paloista vielä irronnut neste pois.
Laita lasipurkkiin vuorotellen munakoisoa ja kastiketta.
Anna maustua yön yli.
Valmis ”silli” säilyy jääkaapissa noin viikon.

Vapaa Ajattelija kysyi presidenttiehdokkailta neljä asiaa. Näistä kaksi koski konkreettisesti presidentin toimintaa: kuuluuko Jumalan siunaus uudenvuodenpuheeseen ja toivottaisitko itse, sekä allekirjoittaisitko rukouspäiväjulistuksen ja jos, kuuluuko se lakikirjaan. Kolmas kysymys koski sotilasvakuutusta ja -valaa, ja presidentti ei suoraan voi vaikuttaa siihen yhtenäistetäänkö ne kaikille samanlaiseksi neutraaliksi lupaukseksi. Neljäs oli laajin, kysyimme miten Suomi voi kansainvälisesti edistää uskonnonvapautta.

Vastauksen lähettivät Li Andersson, Sari Essayah, Pekka Haavisto, Olli Rehn ja Alexander Stubb.

Siunausta?

Ehdokkaista Stubb, Rehn ja Essayah toivottaisivat siunausta. Rehn toivoi jokaisen kunnioittavan presidentin oman vakaumuksensa mukaan tekemää päätöstä, ja lausui ”Olen kansankirkon jäsen ja ekumeeninen kristitty, ja omaan uudenvuodenpuheeseeni kuuluisi luontevasti voimien ja siunauksen toivottaminen kaikille suomalaisille.” Stubb perusteli tätä perinteiden arvostamisella, Essayah totesi ettei toivotus sido kuulijaa mitenkään.

Haavisto sen sijaan kertoi miettineensä valmiiksi lauseen, jonka kuultuaan niin ateisti, agnostikko kuin Jumalaan elämänsä turvaava voi poistua tv-vastaanottimen tai radion ääreltä rauhallisin mielin. Mikä lause olisi, sitä hän ei paljastanut. Andersson muotoili ei-kantansa näin: ”Voi olla, että tasavallan presidentin puheissaan käyttämät kristinuskoon kuuluvat ilmaisut tuntuvat ulossulkevilta niille, jotka eivät lukeudu tähän uskontokuntaan.”

Rukouspäiväjulistus

Tässä Haaviston ja Anderssonin vastaukset erosivat. Andersson kertasi vastauksessaan historiaa ja kehui nykyistä “Rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivä” -teemaa, mutta ei itse allekirjoittaisi julistusta. Haavisto allekirjoittaisi, ja hän nosti esille melko maallisen asian kertoen arvostavansa julistusta, jossa kehotettiin mm. pitämään kulutus kohtuullisena.

Rehn allekirjoittaisi yksityishenkilönä, samoin Stubb joka erikseen mainitsi ettei julistus kuulu lakikirjaan. Essayah totesi etteivät muidenkaan uskontojen edustajat ole poistoa vaatineet – uskonnottomat ovat, mutta meidän osaltamme hän totesi vain julistusten koskevan meitäkin yhdistäviä asioita kuten kotia ja perhettä, rauhaa ja kiitollisuutta. Vielä hän kertoi nykyisen käytännön kertovan myös uskonnonvapaudesta.

Sotilasvakuutus ja -vala

Neljä ehdokasta oli tässä hyvin samalla kannalla: Haavisto kannatti nykymallin jatkumista yhtä paljon kuin Stubb ja Rehn. Essayah mainitsi lisäksi olleensa itse valan esilukijana Kainuun prikaatissa, jossa on ollut erikseen valatilaisuus myös ortodokseille.

Andersson oli eri linjalla: ”Ajattelisin, ettei millään uskonnollisella yhdyskunnalla olisi syytä olla erityisasemaa myöskään Puolustusvoimissa, jonka tarkoitus on puolustaa koko maata ja kaikkia sen asukkaita uskontoon katsomatta. Alokkaita olisi syytä ennemmin kannustaa löytämään yhteisiä nimittäviä tekijöitä suomalaisina kuin erottaa heitä eri taustoihin ja vakaumuksiin perustuen.”

Ihmisoikeudet kansainvälisesti

Essayahin mukaan eräs tehokkaimpia tapoja on edellyttää kansainvälisissä kauppasopimuksissa ihmisoikeusklausuuleja, mukaan lukien uskonnonvapaus. Andersson viittasi samaan suuntaan ja huomautti, että ihmisoikeudet jäävät usein varjoon kauppapolitiikassa ei-demokraattisten hallintojen kanssa.

Muutoin kovin konkreettisia ehdotuksia ei tullut – en tosin itsekään osaisi paremmin vastata. Stubbin mukaan Suomi on hyvä positiivinen esimerkki, Rehn toivoi kunnioitusta ja toisin uskoviin tutustumista, Haaviston mukaan pitää osallistua aktiivisesti kansainvälisissä järjestöissä käytäviin keskusteluihin ihmisoikeuksien edistämisestä.

Kysymyksessämme mainittiin erikseen kuolemantuomiot jumalanpilkasta. Tähän tarttui lähinnä Rehn, joka erikseen mainitsi ettei toisen pyhien arvojen pilkka kuulu uskonnonvapauteen.

Yhteenvetoa

Ei ole kovin yllättävää, että Vasemmistoliiton ehdokas ja samalla joukon nuorin Andersson on myötämielinen vapaa-ajattelijoiden tavoitteille. Vihreiden Haavisto on kiistatta eikä yllättäen kakkossijalla, mutta isommalla erolla edelliseen kuin arvelin. Vihreät ja Vasemmistoliitto ovat usein lähellä toisiaan, Vihreissä lienee kuitenkin suurempi vähemmistö kirkollisia joiden suuntaan Haavistokin on kallellaan.

Kokoomuksen Stubb ja Keskustan Rehn eivät erotu olennaisesti toisistaan, kumpikaan ei muuttaisi tilannetta parempaan jos ei huonompaankaan suuntaan. Keskusta on yleisesti konservatiivisempi ja kirkollisempi kuin Kokoomus – ehdokkaiksi valitut näyttävät olevan puolueessaan keskilinjasta eroavia, Stubb vähän konservatiivisempaan ja Rehn ehkä hiukan liberaalimpaan suuntaan.

Essayah muisti mainita myös uskonnottomat, mistä toki pisteet annettakoon. Silti hänen käsityksensä uskonnonvapaudesta eroaa vapaa-ajattelijoiden näkemyksestä, mikä ei liene yllättävää.

Puuttuvat vastaukset

Halla-aho ei vastannut kyselyymme, vaikka Perussuomalaiset ovat yleensä vastanneet hyvin vaalikoneisiimme. Aaltola ei hänkään vastannut, ja Urpilainen asettui ehdolle niin myöhään ettei ehtinytkään. Harmillista, sillä kaikkien vastaukset olisivat olleet kiinnostavia.

Halla-aho on kertonut olevansa ateisti, joka lukee lapsilleen iltasadun. Kirkon asemaa valtiossa en muista hänen kommentoineen. Aaltola on tunnustava uskova ja oli puhujanakin konservatiivikristittyjen tilaisuudessa – mutta se ei välttämättä tarkoita, että haluaisi valtion tukevan uskontoaan. SDP:n Urpilainen on nähty ristikoru kaulassa ja hän kertoo kristinuskon elämänsä kivijalaksi, mutta puolueena demarit on yleensä maallisempi kuin Kokoomus.

Vastaukset kokonaisuudessaan ovat alla. Tämä sivu päivittyy jos muutkin ehdokkaat vastaavat.

Jori Mäntysalo

Uskonnon- ja katsomuksen vapautta loukataan vakavasti monissa valtioissa. Esimerkiksi jumalanpilkasta tuomitaan kuolemaan seitsemässä valtiossa. Miten Suomi voisi edistää uskonnon ja katsomuksen vapautta maailmanlaajuisesti?

Andersson

Vapaus harjoittaa ja olla harjoittamatta uskontoa on keskeinen oikeus kaikille ihmisille riippumatta siitä, missä päin maailmaa elää. Valitettavasti tämä oikeus ei käytännössä toteudu kaikkialla. Suomen on edistettävä ihmisoikeuksia ulkopolitiikassaan niin kahdenvälisissä suhteissa kuin myös kaikilla kansainvälisillä areenoilla, kuten EU:ssa ja YK:ssa. Pienellä Suomella on historiaa diplomatian suurvaltana. Meidän on edelleen hyödynnettävä kokemustamme ja hyvää mainettamme edistäessämme ihmisoikeuksien toteutumista kaikkialla maailmassa. Vaikka perus- ja ihmisoikeuksien puolustamisen ja ihmisoikeusperustaisuuden tulisi paperilla olla Suomen pitkäaikaisen ulkopoliittisen linjan ydintä, ihmisoikeudet jäävät liian usein varjoon esimerkiksi kauppapolitiikassa ei-demokraattisten hallintojen, kuten Saudi-Arabian ja Qatarin kanssa.

Essayah

Uskonnonvapaus on osa ihmisoikeuksia, ja niitä edistetään mm. käymällä poliittista vuoropuhelua, kehittämällä kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja sekä huomioimalla ihmisoikeudet kehitysyhteistyössä sekä raportointi- ja seurantamenettelyn avulla valvomalla niiden toteutumista.

Eräs tehokkaimpia tapoja on edellyttää kansainvälisissä kauppasopimuksissa ihmisoikeusklausuuleja, mukaan lukien uskonnonvapaus. Niiden toteutumista on myös seurattava, ja esimerkiksi uskonnonvapauden kohdalla on tärkeää puolustaa positiivista uskonnonvapautta eli esimerkiksi uskontoaan saa julkisesti ilmaista ja myös vaihtaa ilman että siitä on seuraamuksia tai rangaistuksia. Ihmisellä pitää myös olla oikeus vakaumuksen vapauteen ja uskonnottomuuteen. Erityisesti Suomen EU:n jäsenmaana tulee edistää näitä asioita osana EU:n politiikkaa kolmansiin maihin päin, mutta tarvittaessa myös EU:n sisällä.

Haavisto

Oikeus uskoa ja harjoittaa uskontoa, vaihtaa uskontoa sekä oikeus uskonnottomaan, ateistiseen tai muuhun vakaumukseen on osa yleisiä ihmisoikeuksia. Ihmisoikeuksien edistäminen puolestaan on olennainen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Suomi on myös EU:n jäsenmaana sitoutunut EU:n uskonnon- ja vakaumuksenvapautta koskevien suuntaviivojen toimeenpanoon. On tärkeää osallistua aktiivisesti esimerkiksi YK:ssa, Etyj:ssä ja Euroopan neuvostossa käytäviin keskusteluihin, joiden tavoitteena on edistää uskonnon- ja vakaumuksenvapautta muiden kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin kirjattujen ihmisoikeuksien ohella.

Uskonnon ja katsomuksen vapauden loukkaaminen kytkeytyy useissa maissa moniin muihin ihmisoikeusrikkomuksiin, jotka johtuvat oikeusvaltioperiaatteen murenemisesta tai vaikkapa alueella käytävästä sodasta tai muista konflikteista. Siksi myös ratkaisukeinot riippuvat tilanteesta.

Rehn

– Uskonnonvapaus on sekä vapautta uskoa että olla uskomatta. Toisen pyhien arvojen tarkoituksellinen pilkkaaminen ei ole uskonnon – tai katsomuksenvapautta.

– Uskonnon- ja katsomuksen vapauden loukkaukset luovat yleensä uhkan myös muiden kansalais- ja poliittisten oikeuksien toteutumiselle.

– Jokaiselle kuuluvien ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen oikeuksien edistäminen tukee yleistä uskonnon- ja katsomuksen vapauden edistämistä.

– Kuolemantuomio ei kuulu yleiseen länsimaiseen oikeuskäsitykseen ja loukkaa perustavaa laatua olevaa ihmisoikeutta; oikeutta elämään.

– Toivon että maailmassa lisääntyisi ymmärrys ja kunnioitus erilaisia uskontoja ja katsomuksia kohtaan. Ekumeeninen yhteistyö ja itselle vieraiden uskontojen ja vakaumusten tunteminen ovat hyvä keino vahvistaa rauhallista rinnakkaiseloa niiden kanssa, joiden ajattelu poikkeaa omastamme.

Stubb

Suomi toimii maailmalla hyvänä esimerkkinä maasta, jossa positiivinen uskonnonvapaus takaa kaikille oikeuden oman uskonnon ja vakaumuksen harjoittamiseen. Kunnioitus toisia kohtaan on tärkeä lähtökohta rakennettaessa yhteistä.

Ahtisaari ja Niinistö toivottivat uudenvuodenpuheiden lopussa Jumalan siunausta, Kekkonen, Koivisto ja Halonen eivät. Eikä Ståhlberg. Kuuluuko sinusta siunauksen toivottaminen puheeseen?

Andersson

Tasavallan presidentin toimi on maallinen tehtävä, josta säädetään Suomen perustuslaissa. Presidentin julkisena vallankäyttäjänä on osaltaan perustuslain mukaisesti turvattava perusoikeuksien, kuten uskonnon ja omantunnon vapauden ja yhdenvertaisuuden toteutumista. Mielestäni presidentin on syytä huomioida puheissaan ja kannanotoissaan yhtä lailla kaikki suomalaiset ja Suomessa asuvat, niin eri kirkkokuntiin ja muihin uskontoihin lukeutuvat kuin myös uskonnottomat. Voi olla, että tasavallan presidentin puheissaan käyttämät kristinuskoon kuuluvat ilmaisut tuntuvat ulossulkevilta niille, jotka eivät lukeudu tähän uskontokuntaan. Julkisen vallan ei pidä suosia eikä syrjiä ketään uskonnon tai uskonnottoman katsomuksen perusteella.

Essayah

Kyllä, Jumalan siunauksen toivottaminen kertoo lausujansa arvomaailmasta, eikä sido kuulijaa millään tavalla.

Haavisto

Olen miettinyt valmiiksi lauseen, jonka kuultuaan niin ateisti, agnostikko kuin Jumalaan elämänsä turvaava voi poistua tv-vastaanottimen tai radion ääreltä rauhallisin mielin. Jätän kuitenkin tämän lauseen nyt kertomatta – se kuulukoon sitten siinä uudenvuodenpuheessa.

Rehn

– Tasavallan Presidentin uudenvuodenpuhe on arvokas kansallinen perinne ja sellaisena sen olisi hyvä pysyä jatkossakin.

– Kukin presidentti on tehnyt kansankunnan sieluntilaan ja omaan vakaumukseensa sopivan valinnan siitä, toivottaako Jumalan siunausta vai ei. Olisi hyvä, jos muut voisivat kunnioittaa tätä kulloisenkin presidentin valintaa, joka on varmasti aina huolellisen, henkilökohtaisen pohdinnan tulos.

– Olen kansankirkon jäsen ja ekumeeninen kristitty, ja omaan uudenvuodenpuheeseeni kuuluisi luontevasti voimien ja siunauksen toivottaminen kaikille suomalaisille.

Stubb

Arvostan hyviä perinteitä ja haluan osaltani jatkaa niitä. Toivottaisin Jumalan siunausta.

Virkaan astuessaan tasavallan presidentti antaa uskonnollisesti neutraalin juhlallisen vakuutuksen. Puolustusvoimissa alokkaat joko antavat neutraalin sotilasvakuutuksen tai vannovat uskonnollisen sotilasvalan. Tukisitko puolustusvoimain ylipäällikkönä ajatusta kaikille alokkaille samanlaisesta neutraalista juhlallisesta vakuutuksesta?

Andersson

Sotilasvalan tai vakuutuksen antamisesta säädetään asevelvollisuuslaissa, jonka säätäminen kuuluu eduskunnalle. Henkilökohtaisesti ajattelen, että olisi syytä selvittää yhteisen uskonnollisesti neutraalin sotilasvakuutuksen käyttöön ottamista. Myös tuomarien osalta on siirrytty yleiseen vakutuukseen, mutta valtioneuvoston jäsenet taas vannovat usein myös valan “Jumalaan” viitaten, vaikka tätä ovat asiantuntijat kritisoineet. Ajattelisin, ettei millään uskonnollisella yhdyskunnalla olisi syytä olla erityisasemaa myöskään Puolustusvoimissa, jonka tarkoitus on puolustaa koko maata ja kaikkia sen asukkaita uskontoon katsomatta. Alokkaita olisi syytä ennemmin kannustaa löytämään yhteisiä nimittäviä tekijöitä suomalaisina kuin erottaa heitä eri taustoihin ja vakaumuksiin perustuen. Toisaalta asepalveluksen käytäntöjen tulisi myös olla sellaisia, että halukkaat kokisivat voivansa hakeutua palvelukseen katsomuksestaan riippumatta.

Essayah

Nykyinen käytäntö, jossa henkilö saa itse valita vakuutuksen tai valan on toimiva. Lisäksi valatilaisuus järjestetään Kainuun prikaatissa erikseen ortodoksisille varusmiehille. Olen itse ollut näiden kaikkien kolmen valan ja vakuutuksen esilukijana, ja kaikki tilaisuudet ovat olleet arvokkaita ja juhlallisia.

Haavisto

En muuttaisi nykyistä käytäntöä, koska alokkaille on annettu tässä valinnanvapaus.

Rehn

– Kannatan nykyistä mallia, jossa taataan jokaiselle alokkaalle mahdollisuus valita itselleen luonteva tapa. On erittäin tärkeää, että puolustusvoimissa toteutuu kaikkinainen yhdenvertaisuus ja turvallinen palvelusympäristö mahdollisimman hyvin.

Stubb

Nykyinen malli on toimiva. Sotilasvala ja juhlallinen vakuutus tarjoavat mahdollisuuden valita.

Rukouspäiväjulistusta ei enää julkaista säädöskokoelmassa, mutta presidentit ovat edelleen allekirjoittaneet sen yksityishenkilönä. Allekirjoittaisitko sinä, ja jos, tulisiko julistuksen olla myös lakikirjassa?

Andersson

Rukouspäiväjulistuksen oikeudellinen merkitys on hävinnyt sen myötä, kun aikaisempina vuosikymmeninä rukouspäiviksi määrätyt “huvikiellot” eli esimerkiksi tanssiaisiin ja keikkoihin kohdistuneet rajoitukset poistettiin lainsäädännöstä. Perustuslakivaliokunta on pitänyt sopimattomana, että julistuksesta olisi säädetty lailla. Perustuslakivaliokunta ei pitänyt perustuslassa turvatun uskonnon ja omantunnon vapauden näkökulmasta onnistuneena, että presidentti antaisi päätöksellään uskonnollisperäisen rukouspäiväjulistuksen. Perustuslakivaliokunnan mielestä presidentin valtioneuvostossa tapahtuvan päätöksenteon on syytä pitäytyä asioihin, joiden ratkaisuilla on oikeusvaikutuksia. Presidentin mukanaolon rukouspäiväjulistuksen antamisessa tuli valiokunnan mukaan jäädä presidentin tosiasiallisen toimintansa varaan ja hänen harkintaansa.

Rukouspäivän julistuksissa kirkot yhdessä presidentin kanssa ovat voineet nostaa esille hyvin tärkeitä kysymyksiä, kuten rasismin vastustamista, empatian ja ystävällisyyden tärkeyttä sekä muita hyvin universaaleja aiheita. Lokakuisin pidettävän rukouspäivän teemana on “Rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivä” ja sitä vietetään samanaikaisesti YK:n päivän kanssa, mitä pidän hienona kannanottona kirkolta.

On kuitenkin tärkeää, että presidentti ei ota yhden uskontokunnan puolta tavalla, mikä on monille suomalaisille ja Suomessa asuville ulossulkevaa eikä tue ajatusta sekulaarista valtiovallasta. Presidentin tulee olla kaikkien suomalaisten edustaja, eivätkä rukouspäiväjulistukset minusta henkilökohtaisesti kuulu presidentin tehtäviin perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittavassa liberaalissa oikeusvaltiossa. Näistä syistä ja siksikin, ettei kyseisellä perinteellä ole enää mitään virallista asemaa, en allekirjoittaisi rukouspäivänjulistuksia presidenttinä.

Essayah

Kyllä allekirjoittaisin, sillä rukouspäiväperinne on myös osa maamme kulttuuriperintöä, jonka poistamista muidenkaan uskontojen edustajat eivät ole vaatineet. Rukouspäivien teemat valmistellaan ekumeenisesti ja ne koskevat juuri ihmisten yhteyttä ja yhteisöllisyyttä, kotia ja perhettä, rauhaa ja kiitollisuutta eli asioita, jotka yhdistävät myös muiden uskontojen tai uskonnottomien näkökulmasta. Pidän nykyistä käytäntöä hyvänä, sillä se kertoo myös uskonnonvapaudesta. Historia on ollut velvoittava valtiovallan määräys säädöskokoelmassa, mutta nyt se on yhteinen rukous niille, jotka siihen haluavat liittyä, koko kansan ajankohtaisten asioiden puolesta.

Haavisto

Rukouspäivillä on Suomessa monisatavuotinen historia, enkä näe syytä katkaista nykyistä perinnettä. Tasavallan presidentillä on myös mahdollisuus vaikuttaa rukouspäivän sanoman sisältöihin.

Minua on erityisesti miellyttänyt presidentti Sauli Niinistön vuoden 2022 rukouspäivän julistus, jossa hän painottaa ihmisten velvollisuutta pitää huolta luomakunnasta ja noudattaa kohtuullisuutta sekä elintapojemme että kulutuksen suhteen.

Rehn

– Minusta nykyinen käytäntö on hyvä ja itse olisin siis valmis allekirjoittamaan rukouspäiväjulistuksen yksityishenkilönä.

Stubb

Jatkaisin edeltäjieni tavoin vuosittaisen rukouspäiväjulistuksen allekirjoittamista. Kyseessä on vuosisatainen perinne, joka on myös muuttanut muotoaan aivan oikein ajan hengessä. Taitaa olla valtionpään vanhimpia virkatehtäviä. Ei tulisi olla lakikirjassa.

POIMINTOJA VAPAA-AJATTELIJAIN LIITON KOLMIVUOTISKERTOMUKSESTA 2020-2023

ESA YLIKOSKI

Saavutuksia

Pettymyksiä

Uutuuksia

Jatkuvuutta

Hallintoa ja työryhmätoimintaa

ET:N YO-STIPENDITROVANIEMELLE JA TURKUUN

YKI RÄIKKÄLÄ

UUSIA JÄSENIÄ LIITTOHALLITUKSEEN

Kuinka kauan olet ollut Vapaa-ajattelijoissa?

Oliko vain se syy, vai oliko muuta, miksi halusit liittyä?

Onko noiden lisäksi jotain muuta, minkä haluaisit muuttaa yhteiskunnassa nyt?

Mikä nyt on hyvää Vapaa-ajattelijoissa?

Tuleeko mieleen mitään, mitä vapareissa haluaisit muuttaa?

Mikä on sinun mielestäsi Vapaaajattelijoiden perimmäinen tarkoitus tai päämäärä?

Mikä sai sinut liittymään vapareihin?

Mikä nyt on hyvää Vapaa-ajattelijoissa?

Tuleeko mieleen mitään, mitä vapareissa haluaisit muuttaa?

Mikä tulee heti mieleen, minkä haluaisit muuttaa yhteiskunnassa nyt?

Mikä on sinun mielestäsi Vapaaajattelijoiden perimmäinen tarkoitus tai päämäärä?

Mikä sai sinut liittymään vapareihin?

Mikä nyt on hyvää Vapaa-ajattelijoissa?

Tuleeko mieleen mitään, mitä vapareissa haluaisit muuttaa?

Mikä tulee heti mieleen, minkä haluaisit muuttaa yhteiskunnassa nyt?

Mikä on sinun mielestäsi Vapaaajattelijoiden perimmäinen tarkoitus tai päämäärä?

Mikä sai sinut liittymään vapareihin?

Mikä nyt on hyvää Vapaa-ajattelijoissa?

Tuleeko mieleen mitään, mitä vapareissa haluaisit muuttaa?

Mikä tulee heti mieleen, minkä haluaisit muuttaa yhteiskunnassa nyt?

Mikä on sinun mielestäsi Vapaaajattelijoiden perimmäinen tarkoitus tai päämäärä?

LIITON PUHEENJOHTAJA VAIHTUI

YKI RÄIKKÄLÄ

J a p e L o v é n

Mitkä ovat mietteet nyt, kun liiton puheenjohtajuus on ohi?

Oliko muuta erityistä kuluneina kolmena vuotena?

Onko tämä myös evästystä uudelle puheenjohtajalle?

Mikä on Vapaa-ajattelijoiden perimmäinen tarkoitus tai päämäärä?

Eli tehdä itsestään tarpeeton?

J o r i M ä n t y s a l o

Aluksi standardikysymys. Miltä nyt tuntuu, kun tulit valituksi uudeksi puheenjohtajaksi?

Mikä sinusta on nyt hyvää liitossa?

Onko mitään sellaista, minkä haluaisitmuuttaa?

Mikä yhteiskunnassamme tulisi muuttaa, missä Vapaa-ajattelijat voisivat vaikuttaa?

Liittokokous meni hyvin. Onko muita huomioita kokouksesta?

Mikä on sinun mielestäsi Vapaa-ajattelijoiden perimmäinen tarkoitus tai päämäärä?

HAUTAUSTESTAMENTTI

RISTO PUUMALAINEN

SIVIILIHAUTAJAISTENKEHITTÄMISTOIMIA TARVITAAN

ESA YLIKOSKI

RITUAALITEURASTUKSETSAAVAT JATKUA

JORI MÄNTYSALO

Nykyinen tilanne

Perustuslakivaliokunta esti kiellon

Pohdintaa

PUHEENJOHTAJAN PALSTA

KIITOS LUOTTAMUKSESTAJA MUITA KLISEITÄ

JORI MÄNTYSALO

Sinappi ”silli” munakoisosta

Siunausta?

Rukouspäiväjulistus

Sotilasvakuutus ja -vala

Ihmisoikeudet kansainvälisesti

Yhteenvetoa

Puuttuvat vastaukset

Uskonnon- ja katsomuksen vapautta loukataan vakavasti monissa valtioissa. Esimerkiksi jumalanpilkasta tuomitaan kuolemaan seitsemässä valtiossa. Miten Suomi voisi edistää uskonnon ja katsomuksen vapautta maailmanlaajuisesti?

Ahtisaari ja Niinistö toivottivat uudenvuodenpuheiden lopussa Jumalan siunausta, Kekkonen, Koivisto ja Halonen eivät. Eikä Ståhlberg. Kuuluuko sinusta siunauksen toivottaminen puheeseen?

Rukouspäiväjulistusta ei enää julkaista säädöskokoelmassa, mutta presidentit ovat edelleen allekirjoittaneet sen yksityishenkilönä. Allekirjoittaisitko sinä, ja jos, tulisiko julistuksen olla myös lakikirjassa?

Vapaa-ajattelijain Liitto ry

uskonnonvapaus.fi

ET:N YO-STIPENDIT
ROVANIEMELLE JA TURKUUN

Onko mitään sellaista, minkä haluaisit
muuttaa?

SIVIILIHAUTAJAISTEN
KEHITTÄMISTOIMIA TARVITAAN

RITUAALITEURASTUKSET
SAAVAT JATKUA

KIITOS LUOTTAMUKSESTA
JA MUITA KLISEITÄ