TIEDOT JA TEKSTI:
VAPAA-AJATTELIJAIN TUTKIVA RYHMÄ

Olemme hankkineet suoraan kunnista tietoja elämänkatsomustiedon (ET) oppilasosuuksista lukuvuonna 2023-24. Viimeiset valtakunnalliset tilastotiedot katsomusaineiden valinnoista ovat valitettavan vanhoja, syyskuulta 2018 eli lukuvuodelta 2018-19.

Elämänkatsomustiedon oppilasosuudet peruskoulussa ovat kasvaneet huomattavasti viidessä vuodessa 2018-2023. Kyseessä ei ole enää mikään marginaalinen oppiaine.

Niin kymmenen suurimman kunnan kuin pienempien kuntien otoksen tiedot kertovat, että viidessä vuodessa elämänkatsomustiedon oppilaiden osuus on kasvanut 30-60 prosentin luokkaa, pienillä paikkakunnilla jopa yli 100 prosenttia.

Eniten ET-oppilaita on pääkaupunkiseudulla, Helsingissä lähes 30 prosenttia, Espoossa ja Vantaalla 20 prosenttia. Seuraavina tulevat Kerava 19, Tampere 18,7 ja Turku 17,7 prosentilla.

Pienillä ja keskisuurilla paikkakunnilla ET:n oppilasosuus on matalampi, mutta kasvuluvut viidessä vuodessa suurempia. Lukuvuodesta 2018-19 tähän vuoteen kasvu oli Kuopiossa 68 %, Porissa 97 %, Hämeenkyrössä 138 % ja Tammelassa 180 %. Yhä harvemmassa koulussa ET-opetusta ei ole tarjolla.

Elämänkatsomustiedon (ET) oppilasosuudet kasvavat lähivuosina, koska peruskoulun alaluokilla aineen osuus on selvästi suurempi kuin yläkoulussa. Kasteen kautta kirkkoon liitettyjen osuus on vähentynyt alle peruskouluikäisten keskuudessa, joten lähivuosina uusien ekaluokkalaisten ikäpolvissa yhä useampi on oikeutettu ET-opetukseen.

Elämänkatsomustieto voitaisiin avata kaikille valittavissa olevaksi katsomusaineeksi pienellä lakimuutoksella nopeasti, koska oppiaineiden tuntijakoa ja aineen opetussuunnitelmaa ei tarvitse muuttaa. Uskonnonopetuksen jäsenyysperustaisesta, pakotetusta määräytymisestä luopuminen poistaisi yhdenvertaisuutta, lasten oikeuksia ja uskonnonvapautta jäytäviä perusoikeusongelmia sekä parantaisi elämänkatsomustiedon opetuksen järjestämistä käytännön tasolla. Aine on valmiin palvelukseen sen valinneille.

Tietoa elämänkatsomustiedosta löytyy myös et-opetus.fi -nettisivulta sekä Opetushallituksen sivulta Elämänkatsomustieto perusopetuksessa.

ET kasvaa vauhdilla, kaupunkikohtainen tilastosivu. — Elämänkatsomustiedon oppilasosuuksien kasvu peruskoulussa vuosina 2018-2023.

JORI MÄNTYSALO

TAMPEREEN etelärajalla on uudehko asuinalue Vuores, kohtapuoliin kymmenen tuhannen ihmisen koti.

Kivan oloista aluetta, arkkitehtuuri miellyttää silmääni ja metsää on aivan vieressä esimerkiksi Koukkujärven luontopolku.

Alueella on sellaista mitä arvata saattaa: pari kauppaa, muutama ravintola, päiväkoti, koulu. Siellä toimii oma asukasyhdistys, on perustettu partiolippukunta Vuoreksen valloittajat ja muuta. Jotain puuttuukin, terveysasemaa ei ainakaan vielä ole.

Kirkkoa ei Vuoreksessa ole.

Kirkko ei puutu. Terveysasema puuttuu, sen poissaolon huomaa sairastuessaan. Kun alueella ei ole kirkkoa ollutkaan, ei sellaista kaivata.

Alkuperäisessä asemakaavassa oli kirkolle paikka, mutta sitä ei rakennettu ja tuskin koskaan rakennetaan.

Seurakunnalta loppuivat kai rahat, mutta tuskinpa olisi kirkolle paljon käyttöäkään, varsinkin kun asukkaat ovat aika nuoria. Tavallinen nuori tamperelainen kysyy onko discoa tai saako sushia, ei milloin pääsee jumalanpalvelukseen.

Seurakuntakoti Vuoreksessa on ja siellä jonkin verran toimintaa. Todettakoon sekin rehellisyyden nimissä.

Mutta ei siis näy kirkon torni maamerkkinä eikä sunnuntaiaamuisin kuulu kellojen soitto. Siinä on jotain symbolista. Jos alue olisi rakennettu pari vuosikymmentä aiemmin, olisi tilanne varmasti toinen. Maailma menee eteenpäin, uskonto jää hiljalleen historiaan.

Toisaalta kirkkorakennuksia ei ole juuri purettu. Siinäkin on jotain verrannollista: ei tunnu uskonnollinen sotilasvala muuttuvan neutraaliksi, mutta mistään jumalista ei ollut puhettakaan kun valmistuvat poliisit halusivat itselleen valan.

Katsomusaineiden opetuksen oppilasmäärän rajasta perustuslakivaliokunta muutama vuosi sitten jopa suoraan totesi, että uudet etuoikeudet valtionkirkoille eivät käy. Vanhojen etuoikeuksien purkaminen on silti tavattoman hidasta.

Kirkkorakennuksen purku herättää vastustusta. Tällainen nähtiin esimerkiksi Valkeakoskella, jossa sisäilmaongelmista kärsivän rakennuksen purku päätyi hallinto-oikeuteen saakka. Kiihtelysvaaran kirkko tuhopoltettiin ja uuden rakennus on menossa. Kuinkahan moni lienee kuitenkaan tavallisena sunnuntaina noissakaan kirkoissa käynyt?

Jotain tavattoman kuvaavaa tässäkin on. Uskonto on kyllä pitkälti kadonnut, mutta tapa on jäänyt.

Kun tavallinen suomalainen muuttaa uuteen kotiin, hän saattaa pitää tupaantuliaiset. Juuri kukaan ei pyydä pappia siunaamaan uutta kotia. Miten me saamme saman ajatuksen leviämään esimerkiksi vihkimiseen: Jos tapana olisi mennä naimisiin ilman uskontoja, tulisiko edes mieleen pyytää pappia siunaamaan liiton solmimista?

•

IRMA PEIPONEN

Suomen Humanistiliitto ja Vapaa-ajattelijoiden liitto ovat molemmat Humanists Internationalin jäsenjärjestöjä. On siis luonnollista tehdä yhteistyötä. Tämä lehti on esimerkki siitä. Ehkä näin tutustumme toisiimme entistä paremmin. Laajemminkin kaikkien sekulaarijärjestöjen yhteistyötä tarvittaisiin lainsäädännön muutosten aikaansaamiseksi.

Yhdessä olemme jo monta kertaa tehneet esityksiä poliittisille puolueille ja hallitusneuvottelijoille valtion ja kirkon erottamiseksi. Se toisi mukanaan myös muuhun lainsäädäntöön yhdenvertaisuutta. Toistaiseksi emme ole saaneet vastakaikua.

Norjassa, Islannissa ja Ruotsissa on humanistien näkökulmasta asiat näissä asioissa paremmin. Suomi on myös ainoa Pohjoismaa, missä jumalanpilkka on rikoslainsäädännössä. Mielestämme asian voisi hoitaa kansanryhmää vastaan kiihottamisen kiellolla, niin kuin osa oikeusoppineistakin on sanonut. Sananvapauden ja vihapuheen rajan määrittelykin on osoittautunut vaikeaksi liberaalissa demokratiassa. Tanska on tänä vuonna ottanut takapakkia näissä asioissa, kun on pyrkinyt estämään Koraanin poltot.

Molemmat järjestöt ovat myös olleet mukana YK:n uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikolla. Ajattelemme, että erilaisten katsomusten on hyvä tuntea ja yrittää ymmärtää toisiaan silti menettämättä omaa ajatteluaan.

Yhdessä olemme myös yrittäneet saada koulun elämänkatsomustieto kaikille oppilaille mahdolliseksi oppiaineeksi. Se mahdollistaisi jatkokehittelyä. Eikä ET ammatillisissakaan oppilaitoksissa olisi pahitteeksi.

Yhdessä olemme myös järjestäneet tunnustuksettomia tilaisuuksia ennen valtiopäivien avajaisia. Tässä on edistystä tapahtunut niin, että kansanedustajien kerho ja työntekijät ovat ottaneet asian hoitaakseen.

Omassa toiminnassaan Suomen Humanistiliitto ry (Facebook -sivu), pyrkii toteuttamaan omaa periaateohjelmaansa. Asian voi kiteyttää esimerkiksi seuraavasti: Uskonnoton humanisti etsii tarkoitusta elämälleen osana luontoa oppaanaan: tieto, eettisyys, avoimuus, rauha, ihmisoikeudet ja demokratia.

Näiden aiheiden ympärille kokoamme seminaarimme. 16. maaliskuuta mietimme, mikä on ihminen tässä maailmassa. Tervetuloa mukaan!

Kirjoittaja on Suomen humanistiliiton puheenjohtaja

TOIMITUS

Vapaa-ajattelijain liitto on julkaissut uuden 12-sivuisen oppimateriaalin. Se kertoo:

1. vuodenkierron juhlien vietosta uskonnottomissa perheissä ilman uskonnollista sisältöä. Joulun ja pääsiäisen ajan lisäksi kerrotaan muistakin vuodenkierron juhlista ja vapaapäivistä.

2. elämän käännekohtien juhlistamisesta; nimenantojuhlat eli nimiäiset, aikuistumisen juhlistaminen, seksi ja seurustelu, avoliiton ja yhteen muuttamisen juhlistaminen sekä hääjuhlat. Iloisten juhlien lisäksi käsitellään saattohoitoa ja kuolemaa sekä varsin laajasti hautajaisten ja hautaamisen erilaisia toteuttamistapoja.

Aineisto on saatavissa painotuotteena oppilaitoksiin ja järjestöihin. Oppimateriaali on julkaistu myös netissä.

Tilaa maksutta käyttöön!

Tätä oppimateriaalia voi tilata maksutta suoraan julkaisijalta.

Pienemmät määrät (max 5 kpl) oppilaitoksiin saa kätevästi tilattua Subjectaid-palvelun kautta.

Isommat määrät, jos esim. haluat koko luokkasetin 30-36 kpl tai useamman, taikka jaettavaksi järjestöjen kokouksiin ja seminaareihin saat sähköpostilla julkaisijalta: val@vapaa-ajattelijat.fi.

Tilausmäärä Subjectaidin kautta on rajattu viiteen kappaleeseen, koska isompien määrien lähettäminen postipakettina on julkaisijalle huomattavasti edullisempaa. Opintoaineistoa voi luonnollisesti hyödyntää myös netissä tai omina tulosteina.

Nettiversio: https://vapaa-ajattelijat.fi/wp-content/uploads/2024/01/Uskonnoton-tapakulttuuri-suomessa-web.pdf

Tulostettava versio: https://vapaa-ajattelijat.fi/wp-content/uploads/2024/01/Uskonnoton-tapakulttuuri-suomessa-tulostettava.pdf

Opintoaineiston tekstistä vastaa Vapaa-ajattelijain liiton työryhmä ja ulkoasusta Riku Bähr.

TOIMITUS

Rationalist International, jota johtaa Suomessa asuva Sanal Edamaruku, järjestää jälleen kansainvälisen konferenssin. Spring of Reason and Exuberance eli Järjen ja elämänilon kevät -konferenssi pidetään Helsingissä, Tallinnassa ja laivalla 26.-28.4.2024.

Konferenssi kokoaa taas Suomeen osallistujia sekä kovan luokan puhujia eri puolilta maailmaa. Osallistujia toivotaan myös Suomesta, josta on pari puhujaa joukon jatkona.

Vahvistetut puhujat: Dan Barker (USA), Robert Brotherus (Suomi), Sanal Edamaruku (Intia-Suomi), AC Grayling (UK), Zara Kay (Tansania-Ruotsi), Annie Laurie (USA), Stephen Law (UK), Maryam Namazie (Iran-UK), Taslima Nasrin (Bangladesh-Intia), David Orenstein (USA), Nina Sankari (Puola), Michael Sherlock (Australia), Esa Ylikoski (Suomi).

Konferenssin ohjelma tarjoaa seminaarien ja työpajojen lisäksi myös hyvät mahdollisuudet mielenkiintoisiin keskusteluihin ja verkostoitumiseen kansainvälisten osallistujien kanssa. Liput ja tarkemmat tiedot Rationalist Internationalin nettisivujen kautta.

PALAUTE JA MERKITYKSELLISYYS PALKITSEVAT PUHUJIA

HENRIK SAWELA

Pro-Seremoniat perustettiin huhtikuussa 1999 paikkaamaan Vapaa-ajattelijan hiipunutta puhujapalvelua. Liiton vanhat ja usein hyvinkin kokeneet puhujat olivat jo melkein kaikki eläköityneet. Toimeksiantoja esimerkiksi pääkaupunkiseudulla oli monena vuotena alle kymmenen kappaletta. Kukaan ei myöskään tiedottanut palvelun olemassaolosta.

Ymmärrettiin kuitenkin, että maallistumisen ja kirkosta eroamisen kasvun myötä tarve uskonnottomille puhujapalveluille tulisi kasvamaan. Vapaa-ajattelijain liiton, Suomen Humanistiliiton ja Prometheus-leirin tuen tiiviin yhteistoiminnan tuloksena syntyi sitten voittoa tavoittelematon palvelukeskus Pro-Seremoniat.

Olin tuolloin itse aktiivisesti mukana Humanistiliiton toiminnassa ja seurasin projektin etenemistä. Ei tietenkään riittänyt, että saatiin Pro-Seremoniat ”pystytettyä”, vaan olennainen kysymys oli: mistä uusia puhujia?

Päätökseni lähteä mukaan ei syntynyt kovin helpolla, koska esiintymiskynnys oli kohtuullisen korkea. Onneksi sain sen ylitettyä. Siihen auttoi paljolti se, että mukaan tilaisuuksiin lähti heti alussa pari aktiivista puhujaa, joten saatoin rauhoittaa itseäni sillä, ettei niitä puheita tarvitsisi varmaan kovin pian lähteä pitämään.

Ja kyllä, tulihan se ensimmäinen puhe sitten kohdalleni, onneksi kuitenkin vasta noin vuoden kuluttua. Olin jo ehtinyt seurata toimintaa ja käydä mukana esim. nimiäisjuhlassa, jossa palvelukeskuksen vetäjä Anneli Aurejärvi-Karjalainen piti puheen ja johti seremoniaa. Vähitellen mieleni valtasi ajatus, että saattaisinkin selvitä hengissä siitä ensimmäisestä.

Alussa puheita tuli kohdalleni aika harvakseltaan ja siksi kesti, ennen kuin totuin niihin. Alussa kaikki puheeni olivat hautajaisten saattopuheita, mutta vähitellen mukaan tuli myös hää- ja nimiäispuheita. Vaikka koulutusta ja vertaistapaamisia on vuosien varrella ollut jo monta kertaa, oppii puhujaksi vain puhumalla.

Yhtenä omana pontimenani lähteä puhujaksi oli myös se, että kun me vapaa-ajattelijat ja humanistit pyrimme toiminnallamme edistämään yhteiskunnan maallistumista, oli meillä myös velvollisuus myötävaikuttaa siihen, että maallistuneille ja kirkosta eronneille olisi tarjolla sellaisia uskonnottomia juhlapalveluja, joita he tarvitsisivat.

Vuosien varrella Pro-Seremoniain toiminta on kasvanut, puhujien koulutus ja vertaistoiminta kehittynyt. Palautteesta päätellen asiakkaat ovat olleet hyvinkin tyytyväisiä saamaansa palveluun. Moni puhuja on pyydetty toistamiseen esimerkiksi suvun nimiäisjuhliin puhujaksi, tai suvun vanhimpien hautajaisiin pyydetään puhuja kolmannen tai neljännen kerran pitämään saattopuhe.

Maallistumisen myötä yhä harvemmin törmätään tilanteeseen, jossa joudutaan pohtimaan, mitä suvun vanhimmat ajattelisivat, jos perhejuhlassa ei olekaan pappia. Juhlaperinne onkin muuttunut varsin voimakkaasti parissakymmenessä vuodessa ja mikään ei viittaa siihen, etteikö sama suunta jatkuisi. Sitä paitsi velvoittaahan jo lakikin järjestämään hautajaiset vainajan katsomusta kunnioittaen.

Vaikkei Pro-Seremonian puhujan puheessa voi olla mitään uskonnollista, ei mikään estä saattotilaisuudessa kuultavan myös uskonnollista musiikkia, jos vainaja on sellaisesta pitänyt. Tavoite on, etteivät vain lähiomaiset, vaan myös muut saattotilaisuuteen osallistuvat kokisivat tilaisuuden onnistuneeksi.

Puhujalle on hyvin palkitsevaa, kun saa kokea auttavansa omaisia heille usein vieraassa ja herkässä tilanteessa. Se kannustaa palautteiden ohella jatkamaan puhujana vuodesta toiseen.

Puhujia tarvitaan siis lisää. Jos tuntuu siltä, että puhujana toimiminen voisi sinua kiinnostaa, kannattaa ennakkoluulottomasti ottaa yhteyttä Pro-Seremonioihin. Koulutuksen ja kokeneiden puhujien seuraamisen kautta selviää, haluatko ryhtyä puhujaksi. Jokainen puhuja päättää tietenkin itse, pystyykö jonkun toimeksiannon ottamaan vastaan. Koulutusta ja tukea ei tule vain puhujauran alussa, vaan aina, kun siihen on tarvetta.

TOIMITUS

On aika juhlistaa Pro-seremoniain 25-vuotista toimintaa. Kyseessä on suomalaisten siviilijärjestöjen yhteisesti perustama, voittoa tavoittelematon palvelukeskus, joka tarjoaa tietoa ja palvelua uskontokuntiin sitoutumattomien perheitten juhliin.

25-vuotistilaisuus pidetään Helsingissä keskustakirjasto Oodin Kuutio-salissa lauantaina 13.4. klo 12-15, ja se yhdistää sekä juhlaa että työtä, niin mennyttä, nykyhetkeä kuin tulevaakin. Juhlapuhe kuullaan ja toiminnan vaiheita tuodaan esiin, mutta esillä ovat myös Pro-seremoniain palvelut nyt ja tulevaisuudessa.

Ennakkotietojen mukaan ohjelmassa on:

12.00 Tervetulotoivotus. Pro-Seremonioista yleisesti ja puhujatoiminnasta erityisesti.

12.15 Seremoniapalvelut: nimiäiset, häät ja hautajaiset, muut palvelut.

13.00 Juhlapuhe. Onnittelut eri järjestöiltä ja yhteistyökumppaneilta Onnittelujen jälkeen vapaata seurustelua, palvelujen esittelyä.

14.00 Musiikkiesitys. Yleisöltä kysymyksiä ja keskustelua.

Tulijat voivat niin halutessaan tuoda runon, joka on jossain seremoniassa koskettanut. Tällä halutaan myös täydentää Pro-Seremoniain runopankkia. Tuomansa runon voi myös esittää.

ARJA STRID JA ESA YLIKOSKI

PÄÄMÄÄRÄMME – ihmisten yhdenvertaisuus ja julkisen vallan neutraalisuus suhteessa eri maailmankatsomuksiin – yhdistävät Humanistiliittoa ja Vapaa-ajattelijain liittoa. Sekulaareina liikkeinä meitä ei miellytä evankelis-luterilaisen kirkon eikä ortodoksienkaan asema valtion kainalossa. Valtion salarakkaat saisivat kehittyä ja ajaa omaa kristillistä agendaansa tasaveroisesti muiden katsomusten joukossa ilman etuoikeuksiaan, kuten eduskunnan vahvistamia kirkkolakeja ja valtioverottajan jäsenmaksukeruupalvelua.

Olemme tehneet yhteistyötä jo vuosia lähettämällä ennen eduskuntavaaleja (2015, 2019, 2023) puolueille tavoitteita päämääriemme edistämiseksi. Samoin olemme lähettäneet hallitusohjelmatavoitteita vaalien jälkeisiin neuvotteluihin. Toistaiseksi kirkon ja valtion suhdetta ei ole saatu uudistettua. Projekti on vielä kesken. Emme tietenkään ole luopumassa tästä tavoitteesta, vaan voimistamassa vaatimusta ihmisten tuella. Pyydämme kaikkia halukkaita liittymään mukaan.

Yhdessä olemme toimineet myös elämänkatsomustiedon aseman vahvistamiseksi kouluissa. ET:n oppilasosuus onkin viime vuosina lisääntynyt ilahduttavasti. Tavoitteena on ET-opetuksen pikainen avaaminen kaikille. Uskonnonopetuksen jäsenyysperustaisesta, pakotetusta määräytymisestä luopuminen poistaisi yhdenvertaisuutta, lasten oikeuksia ja uskonnonvapautta jäytäviä perusoikeusongelmia sekä parantaisi elämänkatsomustiedon opetuksen järjestämistä käytännön tasolla.

Olemme tukeneet Pro-Seremonioiden ja Prometheus-leirien tuen toimintaa ja iloinneet niiden myönteisestä kehityksestä. Maallistumisen edetessä tarve niiden toiminnan laajenemiseen on ilmeinen.

Olemme myös järjestäneet vuosia yhdessä erilaisia yleisötilaisuuksia yhteisten tavoitteiden asialistalta. Vuosina 2017-2020 järjestimme yhdessä uraauurtavasti tunnuksettomia valtiopäivien avajaistilaisuuksia niille kansanedustajille, jotka eivät katsomuksensa mukaisesti halunneet mennä Tuomikirkossa järjestettävään protokollan mukaiseen jumalanpalvelukseen. Vuosina 2023 ja 2024 näitä tilaisuuksia alkoi järjestää kansaedustajien muodostama tunnustuksettomien tilaisuuksien ryhmä. Tavoitteena on saada tilaisuus valtiopäivien avajaisten viralliseen ohjelmaan.

Yhteistä on myös jäsenyytemme Humanists International -järjestössä. Olimme mukana Maailman humanistikongressissa 2023 Kööpenhaminassa. Nyt eurooppalaiset järjestöt ovat hyväksyneet vetoomuksena humanistisen lupauksen, joka esitetään EU-parlamenttivaalien ehdokkaille allekirjoitettavaksi. Tärkeää meille on ollut myös yhteistyö pohjoismaisten järjestöjen välillä. Onhan valtioillamme suhteessa valtakirkkoon sekä yhtäläisyyksiä että eroavuuksia.

Uskonnottomien, humanististen seremoniapalvelujen tuottaminen on tärkeällä sijalla pohjoismaisten järjestöjen toiminnassa. Niitä tarvitaan vauvan nimenantoon, nuorten aikuistumiseen, vihkimiseen ja hautajaisiin. Erityistä on, että Norjan ja Islannin humanistijärjestöillä on virallinen oikeus avioliittoon vihkimiseen. Uusien tietojen mukaan myös Ruotsin humanistit olisivat saamassa sellaisen. Seuraamme pohjoismaisia ratkaisuja ja toivomme, että Suomessakin ihmisten katsomuksellinen tasa-arvoisuus on jonain päivänä rikkaus ja yksi sivistyksen mitta.

Valitettavien sotien ja konfliktien maailmassa uskonnot näyttävät olevan enemmän osa ongelmia kuin niiden ratkaisuja. Fundamentalistiset opit ja ideologiat eivät tunnu taipuvan kompromisseihin, joita kuitenkin niin politiikassa yleensä kuin rauhanomaisissa ratkaisuissa ihmisten ja valtioiden kesken tarvitaan. Maailma tarvitsee humanismia!

Piirroksessa Tommy Minnock riippuu ristillä verhojen ympäröimällä ja kynttilöiden valaisemalla näyttämöllä. Ricky Jay: Journal of Anomalies — Ricky Jay: Journal of Anomalies

RISTO K. JÄRVINEN

LOPPUVUONNA minuun on tehnyt vaikutuksen kolme uskontoa eri tavalla koskettavaa kirjaa. Tässä lehdessä arvioidussa Jukka Häkkisen teoksessa Salaliitot ympärilläni. Miksi totuus ei kiinnosta aivojamme? on mielenkiintoinen kohta, jossa Häkkinen kertoo, että käveli usein opiskeluvuosinaan Helsingissä Ateneumin takaa kulkevalla kävelykadulla. Eräänä keväänä hän törmäsi toistuvasti kadulla päivystäviin nuoriin naisiin, jotka pysäyttivät hänet ja halusivat keskustella Raamatusta. Häkkinen ei kertonut heille olevansa ateisti, vaan pysähtyi juttelemaan heidän kanssaan. Koska hän käveli samaa reittiä usein, pian he moikkasivat kuin tutut aina, kun hän näki naiset seisoskelemassa kadulla. He pyysivät Häkkistä mukaan tapahtumiinsa niin monta kertaa, että lopulta hänen uteliaisuutensa heräsi, ja hän suostui.

Tilaisuuden aluksi kuultiin kuivakka, mutta onneksi lyhyt alustus Raamatusta. Sen jälkeen Häkkisen luokse tuli kolme naista, jotka olivat poikkeuksellisen kiinnostuneita hänen opinnoistaan, elämästään ja jutuistaan. He suorastaan ahmivat hänen elämäntarinaansa ja katsoivat hymyillen suoraan silmiin. Häkkinen poistui tilaisuudesta sosiaalisen päihtymyksen vallassa, pää pyörällä saamastaan kiinnostuksesta ja iloisista hymyistä. Pian hänen päänsä alkoi kuitenkin selvitä ja mielensä analyyttinen osa ruotimaan tapahtunutta.

Häkkinen tajusi, että ei tiennyt keskustelukumppaneistaan mitään. Innostunut keskustelu oli kohdistunut pelkästään häneen. Ei ollut sattumaa, että häntä olivat lähestyneet ainoastaan viehättävät vastakkaisen sukupuolen edustajat, eikä ollut sattumaa, että he olivat olleet suunnattoman innostuneita Häkkisen kertoessa näköaivokuoren reseptiivisten kenttien mallinnuksesta Gabor-funktioiden avulla. Häkkinen tajusi olleensa osa Kristuksen seurakunta -lahkon tarkoin suunniteltua rekrytointiprosessia.

”Jos kotikasvatukseni olisi ollut uskonnollinen ja kotona olisi korostettu Jumalan vaikutusta arkipäivässä, olisin saattanut tulkita euforisen olon vaikkapa Pyhän Hengen läsnäoloksi ja heittäytyä seurakunnan toimintaan innolla mukaan”, Häkkinen kirjoittaa.

•

Krista Launosen ja Susanna Lehmuskosken kirja Kesken kaiken on kahden parantumatonta syöpää sairastavan ystävyksen keskusteluteos elämästä, sairastamisesta ja kuolemasta. Kumpikin kirjoittajista on ateisti, eivätkä he turvaudu kriisin keskellä uskontoon.

Huhtikuussa kuollutta Lehmuskoskea kammottaa sanonta ”juoksuhaudoissa ei ole ateisteja”, joka tarkoittaa sitä, että äärimmäisen kuolemanpelon tullessa kaikista ihmisistä tulee uskovaisia. Hänen mielestään juoksuhauta-aforismi on uskonnolla kiristämistä rumimmillaan. Siinä ei ole lähimmäisenrakkautta, vaan pelkkää vimmaista halua olla oikeassa.

Launonen taas ymmärtää, että uskonto ja usko sinänsä antavat monelle sairaalle turvaa ja vastauksia pelottavassa tilanteessa. ”Hyvä niin. Mutta jättäkää muut rauhaan!” hän kirjoittaa.

Kaunis kirja, liikuttavakin.

•

Viimeisenä haluan nostaa esiin Heikki Nevalan ja Mika Rautasen teoksen Suuri suomalainen kuriositeettikirja. Fantastisia ihmisiä ja ilmiöitä arkielämän yläpuolelta. Komeasti kuvitettu kirja esittelee entisaikojen Suomessa nähtyä harvinaislaatuista taituruutta, sinnikkyyttä ja myönteistä hulluutta – uskomattomia ihmisiä ja ilmiöitä vuosikymmenien takaa. Erityistä mielenkiintoa minussa herättivät taiteilijat, jotka ovat ristiinnaulinneet itsensä huvin vuoksi. Eräs tunnetuimpia heistä oli yhdysvaltalainen Tommy Minnock (kuvassa), jonka suosio oli huipussaan 1800-luvun lopulla. Ohjelmaan myös kuului, että hän lauloi ristillä suosittuja lauluja. Kotimainen taikuri ja kahlekuningas Uno Sunell esitti hänkin ristiinnaulintaa vuonna 1928. Lehtimainoksissa ”lääkäreitä pyydettiin olemaan läsnä”. Hullu maailma!

Artikkeli on julkaistu Vapaa Ajattelija -lehden numerossa 4/2023.

TIMO KARJALAINEN

YKSI 2000-luvun tunnetuimpia ateisteja, entinen muslimi Ayaan Hirsi Ali kohautti maailmaa 11.11.2023 ilmoittamalla olevansa nykyään kristitty.

Kukin toki henkilökohtaisesti ajatelkoon mitä haluaa, mutta koska Ali pyrkii perustelemaan, miksi hän on nyt päätynyt siihen, että kristillisyyttä pitää harjoittaa, katsotaanpa hiukan hänen argumenttejaan.

Ali ei edes yritä väittää, että kristinusko olisi totta. Alille kristinusko on keppihevonen taistelussa islamismia, Kiinaa ja ”woke-kulttuuria” vastaan. Mitä ikinä tuo viimeinen sitten hänelle tarkoittaakaan.

Kristityksi ryhtyminen näyttää siis olevan jatkumoa hänen aiemmille valinnoilleen kannattaa islamia ja sittemmin ateismia. Hän sanoo omaksuneensa 1980-luvulla innokkaasti Muslimiveljeskunnan opit, koska heillä oli hyvä tarina, mihin ihmisen pitää pyrkiä (Allahin paratiisi) ja miten sitä edistetään: noudattamalla islamia, kehottamalla kaikkia islamiin,ja vihaamalla niitä,jotka eivät tartu kutsuun. Ilmeisesti minkäänlainen kritiikki siitä, oliko tarina Allahin paratiisista ollenkaan totta, ei mahtunut kuvioon.

Myös Alin ryhtyminen ateistiksi oli nähtävästi surffausta hyvillä fiiliksillä: ateismi vapautti helvetinpelosta, joten ateismi on hyvä asia, sitä piti siis kannattaa.

Tässä vaiheessa olisi voinut toivoa jonkinlaisen tieteellisen filosofian itämistä: että väitteitä arvioitaisiin sen mukaan, miten hyvin ne osuvat yksiin ympäröivän maailman kanssa, ja pidättäydyttäisiin nojaamasta sellaisiin väitteisiin, joille ei ole todellisuuspohjaa. Juutalaiskristillisissä myyteissä ei ole totuuspohjaa sen enempää kuin islamissa, joten emme voi johtaa maailmankuvaa niistä törmäämättä ristiriitaan todellisen maailman kanssa.

Helpotuksen tunne, kun ei tarvitse pelätä helvettiä, on ihan yhtä järjellinen syy olla ateisti kuin jumalan mielistely, jotta ei joutuisi sinne helvetintuleen: toiveajattelua, jossa lopputuloksen miellyttävyydellä arvioidaan, miten asian olisi kiva olla.

Alin mielestä tarvitsemme hyvän tarinan päämäärästä, joka yhdistää taisteluun ulkoista vihollista vastaan. Tällainen ulkoiseen uhkaan vedoten vaadittava yhtenäisajattelu kaikuu ikävästi totalitarismilta. Sillä perustelivat toimintaansa kansallissosialistit, fasistit ja kommunistit, viimeisimpänä Vladimir Putin väittää Ukrainan valloittamisen tai vähintään tuhoamisen olevan välttämätöntä Venäjän puolustamiseksi joltain kuvitteelliselta uhalta.

On toki totta, että islamismin leviäminen ei ole vapaalle, sekulaarille yhteiskunnalle hyväksi. On tahoja, jotka haluaisivat kaikkialle valtaan julman islamilaisen sharia-lain ja tappaa islamista luopuvat tai kieltäytyvät. Isis-kalifaatin jälkiä siivotaan Syyriassa ja Irakissa edelleen, Afrikassa islamistinen Boko Haram on tappanut satoja tuhansia ja ajanut yli kaksi miljoonaa kodeistaan.

On totta sekin, että Kiina on diktatuuri, joka tiukasti tukahduttaa vapaan keskustelun (koetapa edes sanoa kiinalaisessa somessa ”demokratia”) ja kylmäverisesti alistaa vähemmistökansan, jos siltä tuntuu (kuten uiguurit). Kiina myös pyrkii kasvattamaan vaikutusvaltaansa sotilaallisesti ja taloudellisesti. Varokoon Hong Kongin kohtaloa se, jonka Kiina ottaa valtaansa.

Mutta seuraako mistään näistä millään tavalla, että kristinusko olisi totta? Ei. Olisi älyllisesti epärehellistä ripustautua tarinaan, joka tiedetään paikkansapitämättömäksi.

Siitä havainnosta, että jumalia ei ole vaan maailmankaikkeus noudattaa luonnonlakeja, ei seuraa, että ateismi olisi jotenkin ”tyhjä”. Ei matematiikkakaan osoittautunut ”tyhjäksi”, kun pythagoralainen koulukunta törmäsi irrationaalilukuihin kuten kahden neliöjuuri, jota ei voi esittää kokonaislukujen suhteena. Matematiikka otti tämän havainnon vastaan ja jatkoi eteenpäin sen mukaisesti.

Ateismi ei ole sen enempää kuin johtopäätös, että jumalia ei ole. Pitemmälle päästäksemme on rakennettava sen havainnon päälle, ei ummistettava siltä silmiämme.

Länsimaisen vapaan ja sekulaarin yhteiskunnan paras puolustus on olla vapaa ja sekulaari yhteiskunta. Älkäämme vihatko ulkoisia vihollisia, vaan edistäkäämme tieteellistä maailmankuvaa ja puolustakaamme kaikkien perusoikeuksia ajatella ja elää vapaasti.

Yhdenvertaisuuden puolesta

Vapaa-ajattelijat toimivat Suomessa uskontokuntiin kuulumattomien,
rationaalisesti ajattelevien, tavallisten ihmisten edunvalvonta- ja tukijärjestönä.
Tavoittelemme yhdenvertaisuutta kaikille, maailmankatsomuksesta riippumattta.

ET kasvaa vauhdilla

Vuores ja puuttuva kirkko

Yhteistyötä

Uusi julkaisu Vapaa-ajattelijoilta – Uskonnoton tapakulttuuri Suomessa

Laivakonferenssi huhtikuussa

Pro-Seremoniat 25 vuotta

PALAUTE JA MERKITYKSELLISYYS PALKITSEVAT PUHUJIA

Pro-Seremoniain 25-vuotistilaisuus Oodissa

Sekulaari valtio – yhteinen asia ja osa demokratiaa

Kirjaviisautta ja kirjahulluutta

Ayaan Hirsi Ali ja ateismin tyhjyys

Vapaa-ajattelijain Liitto ry

uskonnonvapaus.fi