Kirkon rippikouluille houkutellaan myös nuoria, jotka eivät ole kirkon jäseniä. Kirkollahan on ns. lähetyskäskynsä ”menkää ja tehkää kaikki…”. Rippikoululeirille saatuja nuoria houkutellaan sitten leirien aikana myös kirkon jäseniksi. Tänä vuonna yli 1500 nuorta onkin liittynyt rippikoulujen kautta. Se on enemmän kuin mitä protuleireille mahtui tai mahtuu ensi kesänä. Kirkon jäseniksi liittyvät oppilaat menettävät oikeutensa osallistua elämänkatsomustiedon opetukseen.
Rippikouluille houkuttelussa on myös kyseenalaisia puolia. Ensinnäkin kirkko on suostutellut peruskoulut rippikoulujen markkinointialustaksi. Markkinointia on oppituntienkin aikana, ja markkinointitilaisuuksia alaikäisille pidetään koulupäivän ja jopa oppituntien aikana. Ensimmäiset kesää 2024 koskevat tilaisuudet pidettiin eräissä kouluissa jo aivan lukukauden alussa, jopa elokuussa 2023.
Toiseksi, vuotta vanhemmat isoset saattavat osallistua alaikäisiin kohdistuvaan houkutteluun tavoilla, joihin voi liukua huomaamattakin kyseenalaisia keinoja. Ysiluokkalaisilla voi olla moniin kasiluokkalaisiin lattiatasolla jonkinsorttista auktoriteettiasemaa tai muunlaista mageeta vaikuttajaroolia. Harvoin voidaan puhua tietoisesta groomingista, joka tarkoittaa lapsen houkuttelua seksuaalisiin tarkoituksiin. Kun viikon leireihin poissa kotoa saattaa 14-15-16-vuotialla nuorilla liittyä myös erilaisia seksuaalisia latauksia, leireille houkuttelun tietoisia tai tiedostamattomia keinoja on paikallaan nostaa kriittiseen keskusteluun. Eettinen vastuu sekä ennakkomarkkinointiin että leirin kulkuun liittyen on myös kirkon isoskoulutuksella.
Edellä sanottu pätee muutettavat muuttaen myös protuleireihin ja apuohjaajien eli apparien koulutukseen. Kun protuleireille kuitenkin haetaan eri puolilta maata eikä vain leiripaikkakunnalta, edellä kuvattua lähiyhteisössä ja kouluissa tapahtuvaa markkinointia tai houkuttelua ei käytännössä juuri päässe tapahtumaan. Eettinen vastuu painottuu enemmän leirin toteutukseen.
Toisenlainen rippileireille houkuttelun keino on raha. Kerrotaan legendaa, että rippijuhlissa nuori saa rutkasti rahaa ja arvokkaita lahjoja. Sellainen tarina voi kuitenkin olla vahvaa liioittelua, puuttumista toisen perheen asioihin. Ehkäpä uskontokuntiin kuulumattomissa perhepiireissä olisi saatettu antaa aivan ilman kirkollista konfirmaatiota runsaita lahjoja 15-vuotisjuhlavuoden merkeissä opintosuorituksista ja muiden kesäleirien jälkeen. Erään konfirmoidun kerrotaankin saaneen lahjaksi mopon sijaan tietokirjan, mikä oli hänelle pettymys.