Vapaa-ajattelijain Liitto ry

Uskonnottomien etu-, oikeusturva- ja kulttuurijärjestö

Uskontokuntien verovapauksista
kimmo / 29.12.2016
Neutraalin valtion tulisi kohdella erilaisia aatteita samalla tavalla myös pienissä asioissa.

Suomessa on neljä uskontoja koskevaa verovapautta. Kirjoitin aiemmissa numeroissa suorista uskontokuntien tuista, mutta pidän epäsuoraa tukea yhtäläisesti tukena. Erityisellä verovapaudella jätetty euro ja annettu euro ovat samanarvoisia.

Verovapauksien rahallinen merkitys on melko vähäinen, eikä niiden poistaminen vie uskontokuntia konkurssiin. Kyse on enemmän periaatteesta: neutraalin valtion tulisi kohdella erilaisia aatteita samalla tavalla myös pienissä asioissa.

Verovapaudet eivät suoraan liity valtionkirkkojärjestelmään, vaan ainakin periaatteessa luterilaiset ja ortodoksit ovat samassa asemassa kuin esimerkiksi metodistien seurakunnat. Eriarvoisuus koskee uskonnollisten yhdyskuntien kohtelua suhteessa muihin yhdistyksiin ja järjestöihin.

Ehtoollisviinin alkoholivero

Ehtoollisviini on vapautettu alkoholiverosta. Vapautus ei koske muita veroja, esimerkiksi viinin arvonlisäveroa. Vapautus kattaa periaatteessa kaikki uskonnolliset yhdyskunnat, mutta käytännössä ehtoollinen on käytössä vain kristityillä, ja heistäkin osa käyttää viinin sijaan mehua.

Evankelis-luterilainen kirkko jakaa pari miljoonaa ehtoollista vuodessa. Verovapauden rahallinen arvo on tämän pohjalta arvioiden noin sata tuhatta euroa. Pienuskonnoilla luultavasti pelkkä vapautuksen byrokratia maksaa enemmän kuin verovapaus säästää.

Verovapaudesta päätettiin syksyllä 1994. Vapaa-ajattelijat esittivät vapautuksen poistamista viimeksi marraskuussa 2015, ja 22.11.2016 julkaistun työryhmän esityksen mukaan verovapaus poistuu osana alkoholilain kokonaisuudistusta.

Kiinteistön varainsiirtovero

Kiinteän maaomaisuuden ostaja maksaa neljän prosentin varainsiirtoveron. Tästä verosta on vapautettu uskonnolliset yhdyskunnat. Vapautus ei koske muuta varainsiirtoveroa, esimerkiksi kerrostaloasuntojen hankintaa.

Helluntailiike osti noin puolen miljoonan euron arvoisen Kukkolan leirikeskuksen Pälkäneeltä muutama vuosi sitten. Jos ostava seurakunta oli muodollisesti Helluntaikirkon jäsen, se säästi noin 20 000 euron veron. Jos muodollinen oikeushenkilö oli rekisteröity yhdistys – helluntailiikkeellä on menossa oikeushenkilömuodon muutos – on vero täytynyt maksaa.

Arvioin, että tämä verovapautus vähentää valtion tuloja muutamia kymmeniä tuhansia euroja vuodessa. Arvio on hyvin epävarma.

Verovapaus otettiin mukaan 1997 voimaan tulleeseen lakiin, mutta vastaava säädös oli jo edeltävässä leimaverolaissa.

Kiinteistövero

Autiokirkot on vapautettu kiinteistöverosta. Autiokirkon määritelmä on lavea, ja kattaa pelkkien raunioiden lisäksi useita käytössä olevia kirkkorakennuksia. Ainoa ehto on se, että kirkon pitää olla ”poistunut säännöllisestä seurakuntakäytöstä”, eli jokaviikkoisia jumalanpalveluksia ei saa olla. Joissakin verovapaissa autiokirkoissa on kuitenkin melko säännöllisesti erilaisia tapahtumia.

Perusteluna verovapaudelle on kulttuurihistoriallinen arvo. Kuitenkin luterilainen kirkko saa myös suoraa valtionrahoitusta muun muassa vanhojen kirkkojen ylläpitoon. Tätä voi pitää kaksinkertaisena tukena. Myös luostarit on vapautettu kiinteistöverosta, muita kommuuneja taas ei ole.

Kaikki autiokirkot ovat evankelis-luterilaisia, mutta laki ei sinänsä estäisi ainakaan ortodoksisen tai katolisen kirkon omistaman tilan luokittelua autiokirkoksi.

Kiinteistöverolain mukaan kunta voi vapauttaa verosta tiettyjä kiinteistöjä, myös uskonnollisten yhteisöjen omistamia. Tiedossa ei ole, käyttävätkö kunnat tätä mahdollisuutta uskontokuntien tukemiseen.

Kiinteistövero nykymuodossaan on ollut käytössä vuodesta 1993 ja verovapaus on ollut alusta saakka mukana. Vapaa-ajattelijat esittivät vapautuksen poistamista syksyllä 2016.

Yleisradiovero

Yhteisöt, käytännössä lähinnä yritykset mutta periaatteessa myös yhdistykset, maksavat elinkeinotulostaan yleisradioveroa. Verosta on vapautettu uskonnolliset yhdyskunnat.

Veroa ei peritä, jos yhteisön elinkeinotulo alittaa 50 000 euroa. Elinkeinotuloksi puolestaan ei lasketa esimerkiksi sijoitusten tuottoa. Käytännössä pienuskonnot tuskin maksaisivat yleisradioveroa, koska niiden tulot ovat liian pieniä.

Enimmillään yleisradiovero on 3 000 euroa. Jos Evankelis-luterilaisen kirkon 9,5 miljoonan euron elinkeinotulo jakautuu kuntien asukaslukujen mukaan, vain Helsingin seurakuntayhtymä olisi maksanut suurinta mahdollista YLE-veroa. Yhteensä verovapaus tuottanee isommalle valtionkirkolle ehkä kymmenen tuhatta euroa vuodessa.

Tämä on verovapauksista uusin, se tuli mukaan vuodesta 2013 alkaen kun veron kerääminen alkoi. Hallitus esitti, että yleisradioverosta vapautetaan valtionkirkot, mutta eduskunta laajensi tämän koskemaan kaikkia uskonnollisia yhdyskuntia.

Yleistä

Vapaa-ajattelijoiden tavoitteena on siirtää kaikki uskontokunnat yhdistyslain alaisiksi, siis poistaa erillinen oikeushenkilön muoto ’uskonnollinen yhdyskunta’. Toteutuessaan tämä muutos korjaisi samalla myös kolme edellä mainitusta neljästä verovapaudesta. Laajemman tavoitteen toteutumiseen saakka on otettava kantaa myös yksittäisten verovapautusten poistamiseksi. Seuraava kohteemme olisi mielestäni luontevasti kiinteistöjen varainsiirtovero.

Kirkon edustajan kanta

Tätä kirjoitusta varten pyysimme myös kirkkohallituksen kannan. Kansliapäällikkö Jukka Keskitalo vastasi seuraavasti:

VA: Autiokirkot ja luostarit on vapautettu kiinteistöverosta. Autiokirkkojen määritelmä on lavea, ja kattaa kirkonraunioiden lisäksi useita käytössä olevia kirkkorakennuksia. Kirkon saama valtiontuki sisältää jo historiallisesti merkittävien rakennusten ylläpitoon suunnattua taloudellista tukea, miksi vielä vapautus kiinteistöverosta siihen päälle?

Keskitalo: Asiasta säädetään kiinteistöverolaissa (654/1992), jonka 3 §:n mukaan 3 § 1 momentin mukaan kiinteistöveroa ei ole suoritettava muun muassa autiokirkoista, linnasta, linnoituksesta eikä luostarista. Kysymys kiinteistöverovapaudesta tulee nähdä tässä laajemmassa yhteydessä. Jos kiinteistövero määrättaisiin autiokirkoille, se tulisi määrätä myös linnoille ja vastaaville. Seurakuntien näkökulmasta kulttuuriperintökohteen rauhoitusta tai suojelua voidaan pitää rasitteen kaltaisena rajoitteena, josta aiheutuu seurakunnalle merkittäviä lisäkustannuksia.

Autiokirkkoina pidetään säännöllisestä jumalanpalvelukäytöstä poisjääneitä rakennuksia,

jotka eivät siis enää ole varsinaisia seurakuntakirkkoja, mutta rasittavat omistajayhteisönsä taloutta. Autiokirkkojen ryhmään kuuluu myös kyläkirkkoja ja ulkosaariston pieniä ”kappeleita”. Autiokirkkoihin rinnastettavia ovat lisäksi entisten ruukkiyhteisöjen kirkot, jotka seurakuntien lakkauttamisen jälkeen ovat osa ruukinkartanoiden historiallista ympäristöä. Joukossa on myös muutamia museokäytössä olevia kirkkoja. Autiokirkoissa voidaan toisinaan järjestää jumalanpalveluksia sekä suorittaa kirkollisia toimituksia, mutta ne eivät suinkaan ole säännöllisessä kirkollisessa käytössä.

Kysymyksessä viitattu valtion taloudellinen tuki kattaa vain osittain seurakuntien ja seurakuntayhtymien yhteiskunnallisista tehtävistä aiheutuvia kustannuksia. Valtion rahoitusta kulttuuriperintökohteisiin joudutaan sen vuoksi priorisoimaan suojeltuihin ja säännöllisessä käytössä oleviin kirkkorakennuksiin.

VA: Ehtoollisviini on vapautettu alkoholiverosta. Vapautus ei koske muita veroja, esimerkiksi viinin arvonlisäveroa. Tähän liittyen Vapaa-ajattelijat ovat ottaneet kantaa, että verovapaus tulisi poistaa, tästä laajemmin esim. http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2015/11/11/vapaa-ajattelijat-ehtoollisviinin-laiton-verovapaus-poistoon/

Mitä mieltä olette tästä?

Keskitalo: Alkoholijuomien verotus perustuu alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annettuun lakiin (1471/1994). Lain 8 §:n 2 momentin mukaan verottomia ovat myös viinit ja välituotteet, jotka evankelisluterilainen tai ortodoksinen seurakunta taikka uskonnonvapauslain mukaisesti rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta käyttää ehtoollisviininä, asetuksella tarkemmin säädetyin ehdoin. Verovapaus koskee siis muitakin uskonnollisia, rekisteröityjä yhdyskuntia kuin kirkkoja.

Eduskuntakäsittelyssä muutettiin ehtoollisviinin verokohtelua, koska sosiaali- ja terveysvaliokunta on mietinnössään pitänyt tärkeänä, että valmisteverotuslainsäädännössä vapautetaan evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkkokunta ja muut vastaavat yhteisöt kirkollisissa toimituksissa tarvitsemansa alkoholijuoman verosta. Ehtoollisviinit olivat tuolla hetkellä alkoholijuomaverosta vapaita, koska ne sisältyvät alkoholilaissa tarkoitettuun erityismyyntiin. Valiokunta ehdotti, että alkoholi- ja alkoholijuomaverolain 8 §:ään sisällytetään uutena 2 momenttina säännös, jonka mukaan ehtoollisviinin perinteinen verovapaus edelleen säilytetään. (VaVM 90/1994 vp).

Ehtoollisviiniä osana kirkollista toimitusta ei voi pitää Vapaa-ajattelijoiden kannanotossa tarkoitettuna nautintoaineena. Siten sen verovapaus on edelleen perusteltua.

VA: Kiinteän maaomaisuuden ostaja maksaa neljän prosentin varainsiirtoveron, aiemmalta nimeltään leimaveron. Tästä on vapautettu uskonnolliset yhdyskunnat. Kirkon maaomistukset Suomessa ovat huomattavia. Mihin tällainen erityiskohtelu perustuu? Eikö verohelpotus kuuluisi pikemminkin vähemmistöasemassa oleville?

Keskitalo: Varainsiirtoverolain (931/1996) 10 §:ssä säädetään julkisyhteisöjen hankinnoista. Sen mukaan, jos luovutuksensaajana on Ahvenanmaan maakunta, kunta, kuntayhtymä, seurakunta tai rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta veroa ei suoriteta. Lakia uudistettaessa 1966 säilytettiin aiempi leimaverolain 30 §:n säännös julkisyhteisöjen hankinnoista vuodelta 1943. Säännös on kuitenkin tätäkin vanhempi. Myös tämä veronhuojennus kohdistuu kaikkiin uskonnollisiin yhdyskuntiin.

VA: Yleisradioverovapaus. Ottaen huomioon että Yleisradio on lain mukaan velvoitettu lähettämään hartausohjelmia, on hämmentävää että kirkko puolestaan ei osallistu Ylen toiminnan rahoittamiseen veron muodossa. Voisiko kirkko luopua jommastakummasta, hartausohjelmista tai verovapaudesta?

Keskitalo: Yhteisön yleisradioveroa suorittavat liike- tai ammattitoimintaa tai maataloutta Suomessa harjoittavat yhteisöt, jos niiden verovuoden verotettava tulo on vähintään 50 000 euroa (laki yleisradioverosta 3 §). Yhteisöt on määritelty tuloverolain 3 §:ssä. Tuloverolain 3 §:n mukaisista yhteisöistä yleisradioveron suorittamiseen velvollisia eivät kuitenkaan ole valtio ja sen laitos, kunta, kuntayhtymä, seurakunta, uskonnollinen yhdyskunta, asunto-osakeyhtiö, tuloverolain 20 §:ssä tarkoitettu tuloverosta vapaa yhteisö ja ulkomainen kuolinpesä, vaikka ne harjoittaisivatkin liike- tai ammattitoimintaa tai maataloutta (laki yleisradioverosta 484/2012, 3 §:n 2 momentti). Säännös koskee siis kaikkia uskonnollisia yhdyskuntia eikä ainoastaan evankelis-luterilaisen kirkon tai ortodoksisen kirkon seurakuntia.

Yhteisön verovelvollisuuden edellytyksenä on aina, että yhteisö on harjoittanut verovuonna liike- tai ammattitoimintaa taikka maataloutta. Kun seurakunnat eivät pääsääntöisesti harjoita yritystoimintaa tai maataloutta, jonka perusteella syntyisi verotusperusteena pidettävää liikevaihtoa, yleisradioveron perintää veronsaajayhteisöiltä ei pidetty eduskuntakäsittelyssä tarkoituksenmukaisena. Verovelvollisuus olisi tosiasiassa ollut melko muodollista ja sattumanvaraista. Siten verotuksen yksinkertaisuuden ja selkeyden vuoksi valtio, kunnat ja seurakunnat vapautettiin yleisradioverosta (VaVM 14/2012 vp).

Kysymys yleisradioverosta ja hartausohjelmista ovat kaksi erillistä asiaa, jotka eivät kuulu yhteen. Eduskunta on katsonut, että hartausohjelmat ovat osa julkista palvelua.

Jori Mäntysalo

Kommentoi

kommenttia

 eroakirkosta.fi | et-opetus.fi | pakkouskonto.fi
Vapaa-ajattelijain Liitto ry