Vapaa-ajattelijain Liitto ry

Uskonnottomien etu-, oikeusturva- ja kulttuurijärjestö

Maahanmuuttajat ja uskonnonvapaus
kimmo / 8.6.2016
"Kotouttamisen tulee painottua kielten, ei uskonnon opetukseen"

Helsingin seudun vapaa-ajattelijat järjesti 7. helmikuuta paneelikeskustelun aiheena maahanmuuttajat ja uskonnonvapaus. Panelisteina kuultiin kolmea maahanmuuttajaa: ateismin vuoksi turvapaikan saanut Bass Mirzai, venäjänkielisen Spektre-lehden päätoimittaja Eilina Gusatinsky ja Helsingin seudun vapaa-ajattelijoiden varapuheenjohtaja Binar Mustafa. Heidän lisäkseen paneeliin oli kutsuttu Bass Mirzain tukihenkilö Varpu Kinnunen-Saaritsa, uskontotutkija Teemu Pauha sekä HVA:n puheenjohtaja Jape Lovén. Tilaisuuden juontajana toimi Esa Ylikoski. Seuraavaksi esittelen teemoja, joita keskustelussa nousi esiin.

Maahanmuuttajien katsomukset

Keskustelussa kiinnitettiin huomiota siihen että yleiset käsitykset maahanmuuttajien katsomuksellisesta jakaumasta on värittynyt. Muslimitaustaisten osuutta kuvitellaan huomattavasti suuremmaksi kuin se todellisuudessa on. Tosiasiassa Suomeen tulee huomattava määrä venäjänkielistä väestöä, jotka ovat enimmäkseen uskonnottomia. Gusatinskyn esittämän arvion mukaan vain kymmenesosa heistä on ortodoksikristittyjä.

Isoin ongelma on että aivan tarkkaa tietoa tulijoiden katsomuksista ei myöskään ole, vaan se perustuu toisinaan pelkästään lähtömaan ja kielen perusteilla tehtyihin oletuksiin. Suomen kaltainen valtiollinen rekisteri henkilöiden uskontokuntaan kuulumisesta ei ole yleinen kaikkialla maailmassa, eivätkä kaikki kansalaisuuden saaneet Suomessa oitis liity johonkin uskontokuntaan, joten on haasteellista määritellä kuka on mitäkin. Vaikka joissain muslimimaissa ei tilastollisesti olisikaan ateisteja lainkaan, on maahanmuuttajien joukossa kuitenkin ateisteja ja kaappiateisteja.

Harhaluuloja puolin ja toisin

Suomi ja suomalaiset nähdään herkästi kristillisenä maana ja kansana. Valtionkirkon näkyminen voimakkaasti valtion yhteistyökumppanina on se hartaan uskonnollinen julkisivun kulissi, jonka maahan saapuvat näkevät ensimmäisenä. Suomalaisten kasvanut uskonnottomien osuus, tapaluterilaisten pragmaattinen ateismi ja leipäpapit ovat Suomen todelliset katsomukselliset kasvot, jotka maahanmuuttaja oppii tuntemaan vasta myöhemmin.

Kun suomalainen näkee puolikuun tai jonkin muun uskonnollisen symbolin maan lipussa, voi herkästi muodostua käsitys että siinäpä on uskonnollinen maa, unohtaen ehkä että meilläkin on risti omassa lipussa. Nämä julkisivujen uskonnollisuuden varaan rakennetut ennakkokäsitykset luovat turhia jännitteitä maahanmuuttoon liittyvään keskusteluun. Varmasti osa maahanmuuttajista on hartaita uskovia, kuten varmasti osa suomalaisistakin on, mutta uskonnon suhteen välinpitämättömiä löytyy joka puolelta maailmaa.

Kieli vs. uskonto

Panelistien yhteinen mielipide vaikutti olevan, että kotoutumista Suomeen helpottaisi huomattavasti enemmän suomen kielen opetus kuin uskonnon tuputtaminen. Uskonnonharjoituksen mahdolliseksi tekeminen vetää kotouttamisen mutkat suoraksi. On helppoa kuvitella että rukouspaikka osoittamalla on tehty maahan saapuvien elämä kotoisaksi, mutta aito integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan vaatii paljon suurempia panostuksia. Maahanmuuttajien uskonnonharjoitustarpeista pidetään parempaa huolta kuin kielenopetuksesta. Siitä muodostuu vinoutunut malli, johon kotoutuva pyrkii  sopeutumaan, vaikkei uskonto olisi kaikille välttämättä niin tärkeä ollutkaan. Maahanmuuttajilta itseltään liian vähän kysytään mitä he itse tarvitsevat, ja mistä olisi heille itselleen eniten apua kotoutumiseen.

Uskonto koulussa

Panelistit kokivat yhteisen eettisen ja humanistisen pohdinnan opettamisen mielekkäämmäksi kuin nykymuotoisen jaottelevan uskonnon opetuksen. Panelistit pohdiskelivat kukin tulisiko uskontojen opetus jättää kokonaan pois, opettaa yhteistä katsomuksellista ainetta tai yhdistää uskonto osaksi historiaa ja yhteiskuntaoppia? Yleisökysymyksenä esitettiin ajatus siitä että nykymuotoinen oman uskonnon opetus voisi ehkäistä uskonnollista radikalisoitumista ja toisaalta myös antaa tilaa oman uskonnon kriittiselle tarkastelulle, mutta tätä väitettä panelistit jokseenkin epäilivät.

Viranomaiset

Yksilön oikeusturvan kannalta olisi tärkeää, että viranomaisille annettu tieto ei ole ennakkoluulojen, värittyneen tulkkauksen tai puutteellisiin tietoihin perustuvaa. Tämä olisi ollut erityisen tärkeää Bass Mirzain turvapaikkakäsittelyssä, sillä hän oli Suomeen tullessaan erehtynyt viranomaisille kertomaan oman maansa tapoja noudattaen että hän on muslimi, vaikka tosiasiassa hän on uskonnoton. Kun on kotoisin eri kulttuurista ja puhetta viranomaiselle on tulkkaamassa harras muslimi, voi olla melko haasteellista kertoa niinkin henkilökohtainen asia kuin että ei usko jumalaan, vaikka sillä voi olla suuri merkitys turvapaikan saamisen kannalta. Bass Mirzai sai lopulta pitkällisen prosessin jälkeen Suomesta turvapaikan sen perusteella että hän on uskonnoton, ja kotimaassaan joutuisi vainotuksi tästä syystä. Huomattavasti helpommin olisi saanut turvapaikan, jos olisi kääntynyt kristityksi.

Pähkinänkuoressa

Keskustelun herättämät huomiot voisi tiivistää vaikkapa näin: maahanmuuttajien itsensä olisi hyvä olla mukana kehittämässä toimintatapoja. Maahanmuuttajien sen paremmin kuin kantaväestön ei kannata olettaa toisistaan liikaa, vaan kysyä reilusti ja kertoa reilusti. Ennakkoluulot eivät auta ketään vaan vain pahentavat asioita. Kotouttamisessa tulisi panostaa enemmän kielen opetukseen, vähemmän uskontoon. Suomalaisten olisi hyvä saada paremmin tietoa ennakkoluulojen ehkäisemiseksi, ja tietoa maahantulijoiden taustoista olisi syytä selvittää paremmin. Kun on selviä viitteitä siitä että Suomeen saapuvista merkittävä osa on ateisteja, uskonnon suhteen välinpitämättömiä, ex-muslimeja tai millä tahansa nimikkeellä ei-uskonnollisia, heidänkin etujensa valvominen kuuluu uskonnottomien etujärjestölle.

Kimmo Laine

Pakoon uskontoa on Vapaa Ajattelijan numerossa 4/2014 ollut kertomus uskonnottoman maahanmuuttajan, Bass Mirzain, vaikeuksista ja taistelusta viranomaisten kanssa. Lehdessä ollut juttu vaikutti myönteisesti Mirzain turvapaikkahakemukseen. Mirzain turvapaikka on ensimmäinen sekularistisen vakaumuksen perusteella myönnetty turvapaikka Suomen historiassa. Vapaa Ajattelija onnittelee!

Kommentoi

kommenttia

 eroakirkosta.fi | et-opetus.fi | pakkouskonto.fi
Vapaa-ajattelijain Liitto ry