Uudessa, vuoden 2014 Nuorisobarometrissa nuorten kokema syrjintä paljastuu niin yleiseksi, että syrjintä leimaa nuorten arkea. Syrjintäkokemuksia liittyy myös uskontoon tai vakaumukseen. Tieto antaa perustetta puuttua ongelmiin, joita on mm. koulussa ja armeijassa. https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2015/03/Nuorisobarometri_2014_web.pdf
Tutkimus kertoo uskonnottomien näkökulmasta myös positiivisia uutisia. Nuorten ”ei-uskonnollisuus” on lisääntynyt ja ”uskonnollisuus” vähentynyt reippaasti neljän vuoden aikana. Vuonna 2014 (suluissa vuoden 2010 lukema) ”ei-uskonnollisten” määrä on yhteensä 53 % (47 %) ja ”uskonnollisten” 23 % (35 %). Haastatellut ovat siis 15-29 -vuotiaita.
Syrjintäkokemukset liittyvät myös vakaumukseen
Nuorista 27 % katsoo itsensä vähemmistöön kuuluvaksi uskonnollisen tai uskonnottoman vakaumuksen vuoksi.
Pojista 23 % ja tytöistä 24 % pitää syrjintänä sitä, että koulun uskonnonopetus on pakollista evankelisluterilaisen kirkon jäsenille. Pojista 18 % ja tytöistä 19 % pitää syrjintänä sitä, että koulun yhteisissä juhlissa on uskonnollisia osuuksia. (Kuvio 4, s. 30.) Lukemat kertovat myös siitä, että nuorten ihmisoikeuskasvatuksessa on kehittämistarvetta, että syrjinnän tunnistaminen sekä tietoisuus uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden kaikista ulottuvuuksista on vajavaista.
Nuorista yhdeksän prosenttia (9 %) oli kokenut syrjintää uskontoon tai vakaumukseen liittyen (kuvio 9, s. 38). Lukemat ilmentänevät yksilöllisiä kokemuksia, ei niinkään rakenteellista syrjintää. Vähemmistön ihmisoikeusnäkökulmasta yhdeksän prosentin syrjintäkokemus koko väestöstä laskettuna on huolestuttavan suuri lukema.
Yksi kysymys unohtui
Tässä kohtaa on harmittavasti jäänyt kysymättä nuorten mielipide kokonaan tunnustuksellisiin uskonnollisiin tilaisuuksiin, kuten (koulupäivään liitetty) jumalanpalvelus tai hartaustilaisuus. Sehän on eri asia kuin koulun yhteisten juhlien uskonnollinen osuus (esimerkiksi Suvivirsi kevätjuhlassa).
Kevätjuhlan Suvivirren kannatus myös nuorten keskuudessa on suurempi kuin koulupäivään liitetyn jumalanpalveluksen kirkossa. Eihän jumalanpalveluksiin osallistuminen kirkossa kuulu kovin monien kotien katsomukselliseen tapakulttuuriin.
Opetushallituksen (www.oph.fi) vanhoissa ja uusissa (syksy 2014) ohjeissa uskonnon asemasta kouluissa on eritelty kolme erillistä asiaa, 1) opetus, joka on tunnustuksetonta, 2) koulun yhteiset juhlat ja niiden yksittäinen virsi ("sallittu") sekä 3) tunnustuksellinen uskonnollinen tilaisuus (kuten koululaisjumalanpalvelus tai aamuhartaus). Kohdasta 3 ei siis nyt Nuorisobarometrissa valitettavasti kysytty.
Kaikkinensa tämä vuosittain julkaistava, noin 2000 hengen kyselyyn perustuva tutkimus antaa tänäkin vuonna paljon hyödyllistä tietoa nuorten asioista kiinnostuneille, niin ammattilaisille kuin muille ihmisoikeustoimijoille.
Esa Ylikoski