Uskonnonharjoituksen pakollisuuden poistaminen Puolustusvoimissa on tärkeä askel parempaan, vaikka jääkin puolitiehen. Näin kommentoi uskonnottomien Vapaa-ajattelijain liitto eduskunnan oikeusasiamiehen päätöstä.
Kun kirkon jäsenten velvollisuus osallistua uskonnonharjoitukseen, kuten hartauksiin ja jumalanpalvelukseen, sekä ”kirkollisen työn” oppitunneille poistuu, uskonnonvapaus ja yhdenvertaisuus kehittyvät myönteisesti nykyisestä painostavasta käytännöstä. Vaihtoehtona olevan elämänkatsomustiedon tulee päätöksen mukaan olla aidosti tarjolla kaikille.
Kirkollisen työn erityisasema silti jatkuu, ja palveluohjelmaan liitetty uskonnonharjoitus aiheuttaa tilanteen, jossa voi joutua vasten tahtoaan paljastamaan uskonnollisen tai uskonnottoman vakaumuksensa. Vapaa-ajattelijain liiton mielestä uskonnonharjoitus tulisi siirtää palvelusohjelmasta sotilaiden vapaa-aikaan. Liiton mielestä ei tarvita erillistä sotilasvakuutusta ja -valaa, yksi vakuutus tai vala ”kunnian ja omantunnon kautta” riittää.
Kun oikeusasiamies huomauttaa, että aiemmat kannanotot eivät ole johtaneet parannuksiin, toteuttamista ei nyt pidä jättää vain muutosta jarruttaneen kirkollisen työn hoitoon. Puolustusvoimien johdon tulee tarttua asiaan ja toimia käytäntöjen ja asenteiden muuttamiseksi. Vapaa-ajattelijain liitto uskonnottomien ihmisoikeus- ja kulttuurijärjestönä on valmis yhteistyöhön ei-kirkollisen henkisen tuen muotojen vahvistamiseksi sekä elämänkatsomustiedon tai yhteisen tunnustuksettoman opetuksen sisältöjen, muotojen ja opetusjärjestelyjen kehittämiseksi.
Sekulaarin sotilasetiikan ja elämänkatsomustiedon opetusta ja ohjelmaa ei enää voida hoitaa entiseen tapaan, sotilaspapiston toimesta. Henkistä tukea ja kriisityötä ei niin ikään voida hoitaa vain hengelliseen työhön erikoistuneiden sotilaspappien toimesta, koska henkinen ja hengellinen työ ovat kaksi eri asiaa. Tarvitaan psykososiaalisen tuen ammattilaisten palveluja ja tarvitaan sekulaarin etiikan ja elämänkatsomustiedon osaajien palveluja.