Joulu koulusta kirkkoon, vai ei? (marraskuu 2019)

Apulaisoikeusasiamies linjasi äskettäin, että koulujen joulujuhlia ei tule järjestää kirkossa. Tästähän sitten on tietysti noussut jonkin verran debattia. Joittenkin mielestä tuollaisella linjauksella ollaan kieltämässä suomalaista kultturiperintöä.

Kansanedustajien keskuudessa apulaisoikeusasiamiehen linja näyttää olevan melko vastatuulessa, sillä asiasta tehtyyn kyselyyn vastasi niinkin paljon kuin 105 kansanedustajaa ja heistä lähes 80 prosenttia oli sitä mieltä, että joulujuhla pitäisi voida järjestää kirkossa. Kommentteja lukiessa kuitenkin huomaa, että kansanedustajilla, kuten kyllä monilla muillakin, sekoittuu kaksi eri asiaa, joulukirkko ja koulun joulujuhla.

Mitään lakialoitetta tai muuta varsinaista päätöstä eduskunnassa ei asiasta tietääkseni ole vireillä, joten siinä mielessä kansanedustajien puheet ovat oikeastaan aika turhaa parranpärinää. Apulaisoikeusasiamiehen linjauksen mukaan täsmennetyt ohjeet joulujuhlan järjestämisestä ovat kyllä jo riittäneet saamaan joissakin paikoissa joulujuhlasuunnitelmat uusiksi.

Koulujen joulujuhlathan on perinteisesti järjestetty koulun omissa tiloissa, yleensä liikuntasalissa. Niin se oli ominakin kouluaikoinani, ala-asteen liikuntasalissa oli syyslukukauden lopuksi juhla, jossa ohjelmana oli oppilaitten esittämiä näytelmiä ja lauluja. Niitähän oli harjoiteltu jo pitkin syksyä ja juhlaa varten liikuntasaliin tuotiin mm. kookas joulukuusi ja muutenkin sali koristeltiin monin tavoin juhlavaksi. Joulujuhla oli koko syksyn kohokohta, jota odotettiin, ja jota varten opettajat luultavasti joutuivat kyllä näkemään paljon ylimääräistä vaivaa varsinaisten työtehtäviensä lisäksi.

Eri asia oli sitten koululaisten joulukirkko. Sellainenkin minunkin kouluaikoina luultavasti oli, mutta itse asiassa muistikuvani siitä on varsin hatara. Muistan selvästi, että keväällä meidät koululaiset kyllä vietiin kirkkoon, mutta vietiinkö myös joulun edellä, sitä en varmuudella muista. Luultavasti vietiin, mutta muistissani se peittyy täysin loppusyksyn koulutyötä hallinneen joulujuhlan alle. Kevään lopussahan koulun oma kevätjuhla on pienimuotoinen tapahtuma, siinä varmaankin oli vain jonkinlainen opettajan puhe, sitten ehkä se kuuluisa Suvivirsi, ja sitten todistusten jako, ja ehkä ei muuta, kevään osalta ehkä enemmän mieleen jäi kirkko.

Nyt omat lapseni ovat koulussa ja samoin kuin omina kouluaikoinani, on heilläkin koulun liikuntasalissa joulujuhla. Se on aika eri muotoinen kuin minulla, johtuen jo siitä, että minä kävin pientä kyläkoulua (sellaista, jollaisia Suomessa ei juuri enää olekaan), minun lapseni ovat varsin suuressa kaupunkikoulussa, jossa pelkästään saman luokka-asteen rinnakkaisluokkia on monta, ja niistä jokaisella oppilaita melkein saman verran kuin meitä kyläkoulussa oli koko ala-asteella. Tällaisen suuren koulun joulujuhla on jaettu eri luokille eri aikoihin, sillä kaikki eivät samaan aikaan mahtuisi liikuntasaliin, ja kuitenkin juhlan olemus on, että luokka toisensa jälkeen astelee ikään kuin liukuhihnamaisesti vähäksi aikaa esiintymislavalle. Sellaista kotikutoista tuttavallisuuden ilmapiiriä kuin 80-luvun kyläkoulussa oli, tämä nykyinen kaupunkikoulu ei toteuta, mutta elämme kyllä muutenkin hyvin eri maailmassa. Eipä kai nykysuomalaiseen elämänmenoon muutenkaan kuulu, että joulu olisi niin paljon koko vuoden kiertoa hallitseva tapahtuma, nykyajan harrastusten, mediaverkostojen ja kaupallisen viihteen joukossa se on paljon pienempi tapahtuma kuin 80-luvulla. Kyllä tuo nykyinenkin joulujuhla kuitenkin aika samalla tavalla täyttää tehtävänsä joulutunnelman luojana.

Tämä, että koulun joulujuhla pidettäisiinkin kirkossa, ei ole mikään perinteinen tapa. Sellaista on ruvettu ajamaan vain viime vuosina, ehkä jonkinlaisena kirkon ja uskovaisten vastaliikkeenä sille, että entistä suurempi osa koululaisista ei enää käy koulujumalanpalveluksissa, mutta ehkä toisaalta ilmiölle on jäänyt jonkinlaista tilaustakin siksi, että kun joulujuhlan järjestäminen koulun omin voimin ei enää tunnu niin tärkeältä, niin asia saadaan ehkä hoitumaan vähemmällä vaivalla luovuttamalla järjestelyvastuuta kirkolle. Sitä en tiedä, kuinka paljon näissä ohjelma on ollut kirkon järjestämää ja kuinka paljon koulun järjestämää, mutta kyllähän kirkot joka tapauksessa joulun edellä koristellaan joulua varten, joten siinä mielessä varmaankin koulu pääsee vähemmällä vaivalla siirtämällä joulujuhlansa kirkkoon.

Pystyn kyllä näkemään tietyn rationaalisen ja logistisen järkevyydenkin siinä, että koulu ei välttämättä ole innostunut koristamaan liikuntasaliaan jouluiseksi, jos tarjolla on kirkkokin. Enkä ole erityisen allerginen sille, että omat lapseni kävisivät kirkossa osana koulutyötä. Lähden tässä siitä, että kun itse olen lapsena käynyt niin pyhäkoulun, koulujumalanpalvelukset kuin rippikoulunkin ja pullahtanut siitä putkesta ulos täytenä ateistina, niin ei se minun lapsillenikaan mitään peruuttamatonta haittaa tee, jos he jossain muodossa käyvät kirkoissa. Tiedostan myös, että mikään kasvatus ei takaa sitä, että lapsistani tulisi rationalisteja ja ateisteja. Maailmassa tapahtuu koko ajan sitä, että täysin ateistisen kasvatuksen saaneet ihmiset rupevat aktiivisiksi uskovaisiksi ja saarnaajiksi, ja toisaalta uskovaisen yhteisön kasvattamat lapset kääntyvät ateisteiksi ja aktiivisiksi vapaa-ajattelijoiksi. En minä lopulta omille lapsilleni muuta voi kuin keskustella heidän kanssaan ja suositella tiettyä maailmankatsomusta. Jos he sitten valitsevatkin toisin, ei se heistä pilattuja ihmisiä tee.

Lapseni ovat saaneet päiväkoti-iässä käydä päiväkotiryhmän mukana kirkossa silloin kun ovat niin halunneet. Muuten heille on lähtökohdaksi valittu, että he eivät osallistu uskonnollisiin tilaisuuksiin ja opiskelevat koulussa elämänkatsomustietoa. Tähän mennessä, kun he nyt ovat koulun alaluokilla, he ovat itse jo tulleet siihen tulokseen, että eivät missään tapauksessa halua koulukirkkoihin.

Koulujen joulujuhlien järjestämisessäkään en lähtisi vaatimaan ehdotonta kieltoa kirkon käyttämiselle, mutta kysyisin koulujen henkilökunnalta: Haluatteko te todella ulkoistaa joulunvieton koulunne tiloista niin, että joulujuhlakin pidetään kirkossa eikä koulun omissa tiloissa?

Sekä juhlan sisällön osalta: Haluatteko hämärtää joulujuhlan ja koululaisjumalanpalveluksen eroa viemällä ne samaan paikkaan? Käytännön todellisuus kuitenkin on, että jos joulujuhla pidetään kirkossa, niin kyllä sen sisältökin helposti alkaa lähestyä hartaustilaisuutta.

Mitä jossain on perusteltu, että ainoa sopiva tila olisi kirkossa, tuntuu kovasti tekosyyltä. Vain jossain poikkeustilanteessa, jos vaikka koulun liikuntasali on remontissa, voi käydä niin, että kirkon tiloihin meneminen on realistisin vaihtoehto, enkä minä edelleenkään aivan ehdottomasti sitä vastustamassa ole, mutta kyllä normaalitilanteessa kouluissa on joulujuhlaan sopivia tiloja olemassa.

Toinen asia on sitten se, mikä on joulujuhlan sisältö. Opettajiston kannattaa olla hereillä ja valmiina puuttumaan asioihin, jos joulujuhlan sisältöä yritetään tarjota kirkon tuottamana.

Lisää aiheesta kannattaa lukea:

https://marjatankirjat.blogspot.com/2019/11/hammastelya-koulujen-joulujuhlat.html

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/kotimaa/artikkeli-1.552432

https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Opetusministeri-Li-Andersson-koulujen-joulujuhlakeskustelusta-Kirkkoon-kuuluvat-ja-muut-halukkaat-voivat-jatkossakin-menn%C3%A4-joulukirkkoon/1465003

Mikko Mäkitalo, 30.11.2019

Jätä kommentti