Sattuipa tuossa kuluneella viikolla tv-uutisissa silmiin, että uutisoitiin Suomessa olevan sellainen uusi trendi vaatteissa, että vaatteisiin painetaan uskonnollista sanomaa. Samaan uutiseen oli ympätty sellainenkin näkökulma, että kirkkoon liittyminen on kasvanut uusiin ennätyslukemiin.
On tietysti tottakin, että kirkkoon liittyneitten määrä kasvaa. Tämä on kuitenkin vain osatotuus. Kokonaisempi totuus on, että kirkosta eroaa koko ajan huomattavasti enemmän ihmisiä kuin siihen liittyy. Kirkosta eroaminen on vuosien mittaan vakiintunut aika vakiotasoon, pyöreästi 50000 suomalaista vuosittain eroaa kirkosta. Kirkkoon liittyvien määrä on viime vuosina noussut noin 20000:n tasolle. Aivan tuorein lukema on viime vuoden 25000, mutta nähtäväksi jää, onko tässä jonkinlainen lyhytaikainen tilastopiikki vai pitempää nousevaa trendiä.
Kirkkoon liittymisten määrän kasvu on oikeastaan väistämätöntäkin seurausta siitä, että kirkkoon kuulumattomia on jatkuvasti entistä enemmän. Tämä on asia, joka ehkä joittenkin ihmisten ajatuksissa jää vähän hämäräksi. Jos nimittäin kirkkoon kuulumattomia on hyvin vähän, on kirkkoon liittymisiäkin hyvin vähän, koska on hyvin vähän sellaisia ihmisiä, jotka edes voisivat liittyä kirkkoon, kun kaikki kuuluvat siihen jo valmiiksi. Näinhän asia on Suomessa viime vuosikymmeniin asti ollut. Kun tässä viime vuosikymmeninä sitten kirkkoon kuulumattomien määrä on moninkertaistunut, on luonnollisesti myös kirkkoon liittymisiä enemmän.
Eipä kirkkoon liittymisten määrä kuitenkaan ole kasvanut samassa suhteessa kuin kirkkoon kuulumattomien määrä. 1990-luvulla kirkkoon kuulumattomia oli alle 15 prosentin luokkaa, määrä oli jatkuvasti kasvussa silloinkin, mutta selvästi alle miljoona suomalaista vielä 90-luvun lopussakin oli heitä, jotka eivät kuuluneet kirkkoon. Vuosittain kirkkoon liittyi niinä aikoina vähän yli 10000 suomalaista. Nyt vastaavat luvut ovat jo selvästi yli 2 miljoonaa kirkkoon kuulumatonta – kolme kertaa 90-luvun lopun määrä – ja vähän yli 20000 vuosittaista liittyjää. Jopa jos otetaan luvuksi se viime vuoden 25000 liittyjää, niin huomataan, että kirkkoon liittyy nykyään entistä vähemmän suomalaisia suhteessa siihen väestöön, joka ei kuulu kirkkoon ja joka siis voisi liittyä kirkkoon.
Kun siis asian oikein ajattelee ja suhteuttaa sen potentiaaliin, huomaa, että kirkkoon liittymisten trendi ei ole kasvussa, vaan laskussa.
Entä onko sitten uskonnollisten lauseitten painaminen vaatteisiin jokin täysin uusi asia? En muista, että olisin sellaisia huomannut joskus lapsuudessa tai nuoruudessa, mutta enpä toisaalta viime aikoinakaan ole sellaisiin törmännyt. Vaikuttaa siltä, että uutistoimittaja oli nostanut vain jonkinlaisen merkityksettömän kuriositeetin muka nousevaksi trendiksi.
Juice Leskinen joskus 1970-luvulla jo teki uskovaisten touhuja satirisoivan kappaleen, jossa hän lauloi mm. että ”Nyt Jeesus-paita ostakaa, niin Jeesus kyllä pelastaa”. Tuskinpa hän aivan tyhjästä keksi tuollaista Jeesus-paitaa sanoitukseensa, joten ilmeisesti sellaisia on jo 70-luvulla kaupiteltu. Kyllähän maailmaan trendejä mahtuu, merkityksettömiä marginaalisia trendejä tulee ja menee ilman että niitä suurin osa välttämättä edes huomaa.
Mikko Mäkitalo, 28.2.2026