Hoitakaa al-Hol (joulukuu 2019)

Islamilaista valtiota rakentanut ISIS-kalifaatti on kaatunut. Suomesta tuskin löytyy montaa ihmistä, joka ei olisi tyytyväinen siihen, että uskonnollista diktatuuria tavoitellut sotaisa kalifaatti on kukistettu, mutta jäljelle jää vaikea kysymys, miten demokraattisen yhteiskunnan pitää suhtautua kalifaatin jäljiltä jääneisiin islamilaista ideologiaa kannattaviin tai kannattaneisiin ihmisiin. Pitääkö Suomesta ISIS-kalifaattia rakentamaan lähteneet nyt ottaa tänne tervetulleina takaisin vai pitääkö heille sanoa, että koska he ovat valinneet puolensa demokratiaa ja kansalaisyhteiskuntaa vastaan, niin tänne ei sitten ole paluuta? Saman kysymyksen ääressä ovat lähes kaikki Euroopan maat, ISIS-kalifaatin joukkoihin on lähtenyt ihmisiä eri puolilta Eurooppaa (ja maailmaakin) ja nyt jokainen maa joutuu omien lakiensa ja käytäntöjensä pohjalta käsittelemään asiaa.

Monet pelkäävät, että ISISin jäljiltä Suomeen palautettavat ihmiset muodostaisivat ongelman, koska he jatkaisivat ideologiansa mukaista toimintaa täällä, ylläpitäisivät islamilaisen kalifaatin ideologiaa ja rekrytoisivat lisää ihmisiä hankkeisiin sen toteuttamiseksi. ISIS-kalifaattia tukeneet ihmiset eivät lakkaa olemasta, jos heidät jätetään ottamatta länsimaihin, vaan jatkavat elämäänsä siellä, missä nyt ovat, lähinnä pakolaisleireillä ISIS-kalifaatin raunioitten liepeillä. Jos ei päätetä teloittaa kaikkia ISISin rakentamiseen osallistuneita, mitä tuskin katsotaan länsimaisessa oikeuskäsityksessä mahdolliseksi linjaksi edes rangaistuksena ISISin tapaiseen ääriväkivaltaiseen hankkeeseen osallistumisesta, niin jossain siihen osallistuneet ihmiset jatkavat elämäänsä. Nyt onkin kysyttävä, ehkäistäänkö hankkeet ISISin uudelleenrakentamiseksi parhaiten jättämällä osalliset sinne vai palauttamalla heitä mahdollisimman paljon lähtömaihinsa.

Kaikkia ISISiin osallistuneita ei kuitenkaan palauteta lähtömaihinsa. Nyt puhutaan lähinnä al-Holin pakolaisleirillä asuvien palauttamisesta. Suomen osalta leiriltä on tunnistettu 11 suomalaista naista ja kolmisenkymmentä lasta. Olisiko näitten palauttaminen Suomeen ongelma?

Kaikki nämä suomalaisetkaan, 11 naista ja kolmisenkymmentä lasta, eivät kuitenkaan tulisi. Joukossa on joitakin, jotka edelleen kannattavat ISIS-ideologiaa niin määrätietoisesti, että jäävät mieluummin sinne tavoittelemaan ISIS-kalifaatin uudelleenrakentamista ja kieltäytyvät lähtemästä Suomeen, eikä heitä varmaankaan kukaan pakota sieltä lähtemään. Heitä Suomen ei siis tarvitse miettiä, he jäävät paikallisen yhteisön käsiteltäviksi, miten paikallinen yhteisö sitten kaiken jälkeen heihin suhtautuukin, se on paikallisen yhteisön asia.

Osa pakolaisleirillä nyt asuvista varmasti kokee jo nyt itsensä islamismin uhriksi, on luopunut ideologiasta ja ottaisi tyytyväisenä vastaan mahdollisuuden palata Suomeen ja sopeutuisi täällä elämään tyytyväisenä länsimaisen elämäntavan mukaan. Tämä joukko ilman muuta kannattaa ottaa Suomeen, sillä jos nyt Suomi kääntäisi heille selkänsä, heissä voisi uudelleen herätä pettymys ja viha länsimaita kohtaan ja halu taistella länsimaista elämäntapaa vastaan. Ottamalla heidät vastaan länsimaisen yhteisön jäseniksi viedään pois elinvoimaa ISISin raunioilla nyt vielä elävältä islamistiyhteisöltä ja estetään ISISin jo hylänneitten kääntymistä takaisin ISISin kannattajiksi.

Jäljelle jää sitten siihen väliin ongelmallinen ryhmä, joka ottaisi kyllä vastaan mahdollisuuden palata Suomeen, mutta ei ole luopunut ideologiasta, vaan pitää edelleen elämäntehtävänään islamilaisen kalifaatin rakentamista. Näitten ottaminen Suomeen olisi ongelmallista, he voivat jatkaa täällä asuessaan taas islamilaisen ideologian levittämistä ja terroristisolujen ylläpitämistä. Heidän jättäminensä pakolaisleirillekään ei kuitenkaan ole ongelmatonta, kyllä he sielläkin jatkaisivat islamilaista linjaansa.

Ongelmallinen ryhmä ei ole suuri (nimenomaan al-Holin pakolaisleiristä puhuttaessa), luultavasti muutama nainen ja joukko lapsia, korkeintaan kolmisenkymmentä, tai vähemmän. Hyvä kysymys on myös, milloin lapsi on pelkkä lapsi, joka ei kanna mitään ideologiaa, ja milloin hän voi olla islamistisen ideologian kannattaja. Ei pidä aliarvioida sitä, että ISIS on masinoinut hyvinkin nuoria lapsia kannattajikseen ja kouluttanut heistä tappajia. Pääsääntönä voitaneen kuitenkin pitää, että noin 15 vuotta nuorempi lapsi ei ole ainakaan niin vakaa ideologian kannattaja, että hän ei länsimaiseen yhteiskuntaan integroituna luopuisi siitä.

Ongelma voi myös olla niistä, jotka tänne haluavat palata, erottaa ne, jotka eivät enää ole islamilaisen ideologian kannalla ja ne, jotka ovat. Al-Holin pakolaisten palauttamisessa tarvitaankin tarkkaa harkintaa. Jokainen palaaja on haastateltava tarkasti sen selvittämiseksi, kuka on luopunut islamilaisesta ideologiasta, kuka on valmis luopumaan siitä ja ketkä ovat niitä varsinaisia ongelmatapauksia, jotka eivät aiokaan luopua siitä. Millaiseen jatkohoitoon sitten passitetaan ne, jotka ovat valmiita palaamaan tänne, mutta eivät aio luopua islamilaisesta ideologiasta, siihen minulla ei ole valmista vastausta. Kuitenkin heidätkin on parempi ottaa tänne kuin jättää al-Holin pakolaisleirille jatkamaan islamilaisen ideologiansa kehittelyä.

Al-Holin pakolaisleirin suomalaisten palautusten käsittely on saanut vähän kummalliselta vaikuttavia piirteitä. Ulkoministeri Haavisto kyllä on sinänsä ihan oikeilla linjoilla siinä, että lapset sieltä olisi mahdollisimman suureksi osaksi saatava palautetuiksi. Yksilölliseltä kannalta katsoen: jos aikuiset islamistit ovat joissain tapauksissa menetettyjä tapauksia, niin lapsilla pitäisi yleensä olla mahdollisuus vielä kasvaa ideologiasta poiskin. Yhteiskunnan ja koko maailman tasolta katsoen: lasten tuominen pois islamistisen ideologian hallitsemalta alueelta vähentää kasvualustaa islamistisen ideologian tulevaisuudelta. Jokainen länsimaa voi parhaansa mukaan hoitaa omasta väestöstään lähteneitten paluun ja integroimisen takaisin omaan yhteiskuntaansa, Suomen tapauksessa määrät ainakaan eivät ole mahdottomia hallita, jos palaamassa on muutama aikuinen ja korkeintaan kolmisenkymmentä lasta. Mitään salailtuja palutusoperaatioita tässä ei tarvita, vaan jos palautuksilla on yhteiskunnallinen hyväksyntä, niin asianosaiset voidaan täysin julkisen tarkastelun kestäen palauttaa.

Al-Holin pakolaisleiriä suurempi paluumuuttajaongelma voi muodostua siitä, että ISISin raunioitten alueella oleskelee tuntematon määrä taisteluihin osallistuneita, jotka voivat eri reittejä ja keinoja käyttäen pyrkiä taas länsimaihin, ja ideologiaansa salaillen pyrkiä jatkamaan täällä hankkeittensa valmistelua. ISIS-kalifaatin jälkien hoitaminen tarvitsee koko kansainvälisen yhteisön toimia. Siihen kuuluu pakolaisleirien väestön vastaanottaminen mahdollisuuksien mukaan takaisin lähtömaihinsa, mutta siihen täytyy kuulua myös alueelta omin avuin muualle pyrkivien maahantulon kontrolloiminen. Kaikkia, jotka tänne haluavat, ei voida päästää, se on selvä.

Suhtautuminen maahanmuuttoon yleisesti on kysymys, johon meillä vapaa-ajattelijoilla tuskin voi keskuudessamme olla sen yksiselitteisempää linjaa kuin suomalaisilla yleensäkään – toiset sallisivat nykyistä vapaamman ja runsaamman maahanmuuton, toiset rajoittaisivat sitä kaikin keinoin, loput ovat eri linjoilla siltä väliltä. ISIS-kalifaatin jälkien hoitaminen on sitten eri asia, vapaa-ajattelijat ovat varmaankin aika yksiselitteisesti sitä mieltä, että uskonnollisten kalifaattien syntyminen olisi estettävä, mutta niin ovat lähes kaikki suomalaiset muutenkin. Tässä jälkihoidossa kysymys on oleellisesti eri asiasta kuin maahanmuutosta ja maahanmuuttajista täällä oman maamme alueella, kysymys on siitä, miten ISISin tapaisen kalifaatin syntyminen uudelleen ehkäistään siellä, missä se kerran jo syntyi.

Suhtautuminen al-Holin paluumuuttajiin voi käytännössä korreloida yleisen maahanmuuttajiin suhtautumisen kanssa niin, että ne, jotka yleensäkin vastustavat maahanmuuttoa, vastustavat myös al-Holin paluumuuttajien tuloa ja päinvastoin. Kysymyksenasettelun tulisi kuitenkin olla oleellisesti eri. Maahanmuuttajien vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan täällä ollessaan on aivan eri asia kuin ISIS-kalifaatin alueella oleskelevien islamistien vaikutus sikäläiseen yhteiskuntaan ja koko maailmaan. Muistettakoon myös, että ISISin joukkoihin lähteneitten osuus on vain pieni murto-osa kaikista täällä asuvista tai joskus asuneista maahanmuuttajista.

Mikko Mäkitalo

31.12.2019

Jätä kommentti