Tampereen peruskoululaisista jo 15,5 prosentilla katsomusaineena on elämänkatsomustieto.
Vuonna 2010 osuus oli reilut 5 ja puoli prosenttia, eli 12 vuoden aikana se on lähes kolminkertaistunut. Kasvanut kiihtyy: nousu viidestä kymmenen prosenttiin vei noin seitsemän vuotta, kymmenestä viiteentoista enää viitisen vuotta.
Toinen kasvava katsomusaine on islam, jonka osuus nyt oli noin viisi ja puoli prosenttia. Vuonna 2018 osuus oli alle viisi – kasvu ei siis näytä olevan kovin nopeaa. Muiden katsomusaineiden osuus on pieni, ja näin evankelis-luterilaista uskontoa opiskelee yhä enemmän kuin kolme neljästä.
Elämänkatsomustiedon suosion kasvu seuraa koko maan suuntaa. Suuret kaupungit johtavat kehitystä, pienimmille maaseutupaikkakunnilla osuus on usein vielä vähäinen.
Katsomusainetta voi vaihtaa myös kesken peruskoulun, esimerkiksi syyslukukauden alusta 2022 alkaen voi siirtyä uskonnosta elämänkatsomustietoon. Jos lapsi kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon, hänet tulee ensin erottaa siitä; eroakirkosta.fi-palvelu kertoo miten. Paljon on kuitenkin myös lapsia, jotka on asiaa ajattelematta laitettu uskonnon opetukseen, vaikka perheessä kukaan ei kuuluisi kirkkoon eikä olisi mitenkään uskonnollinen.