Risto Seppä kirjoitti (FL 30.11.2022), että ”Tiedemyönteisyys yhdistää suomalaisia, mutta yllättävän moni uskoo huuhaata.”
Sakari Valtiala kritisoi (FL 3.12.2022), että muuten hyvän jutun lopussa Sepän ajattelu ”heittää häkellyttävällä tavalla häränpyllyä”, kun hän esittää uskonnon korvaamista ET-opetuksella. Valtiala vähättelee tiedettä asettaen taide- ja tiedekasvatuksen kovin oudosti vastakkain: ”Kun halutaan muuttaa maailman menoa, se tapahtuu mielen perusrakenteisiin vaikuttamalla. Tässä hommassa taide toimii merkittävästi tehokkaammin kuin tieteellisen tiedon jatkuva tuputtaminen.” Tieteellisen tiedon tuputtaminen? Onpa outoa puhetta. Eikö tieteeseen perustuvan tiedon opetus ole koulutuksen perustehtävä?
Useimmat ajattelumme sekaannukset johtuvat arkiajattelun naiivin realismin mukaisesta käsityksestä, että koemme todellisuuden suoraan sellaisena kuin se on. Todellisuus ei kuitenkaan ole sama kuin käsityksemme siitä.
Muodostamme käsityksemme eli representaation todellisuudesta epäsuoran realismin mukaisesti ja ajattelemme sen avulla. Yritämme sitten selittää käsityksiämme toisillemme kielen avulla, josta meillä kaikilla on oma käsitys. Käsityksemme voivat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa lähestyvät sen verran, että yhteistoiminta mahdollistuu (mikä tosin näyttää olevan usein kovin työlästä).
No mikä on sitten totuus todellisuudesta. Sitä ei ole olemassa, koska totuus on vain kielen käsite. Todellisuuden totuuksien asemasta pitäisi puhua vain empiiristen kokemusten ja hyödyllisten fiktioiden (logiikka, matematiikka, jne.) avulla todellisuudesta kyhäämiemne teorioiden ja todellisuuden toiminnallisesta yhtäpitävyydestä.
Teoriat ovat tiedonhankinnan välineitä ja hyödyllisiä vain, jos niillä voi ennustaa todellisuuden toimintaa. Sitä millainen todellisuus todella on, emme tiedä. Se nyt vain sattuu toimimaan enemmän tai vähemmän teorioiden mukaan käytännön olosuhteissa. Tiede onneksi korjaa teorioitaan aina uusien tutkimustulosten mukaisiksi, kun taas uskonnot jatkavat ikuisen uskonvaraisen ilmoitustiedon tuputusta kaikista sen virheelliseksi osoittavista todisteista huolimatta.
Tieteelliseen ajatteluun tukeutuva arkiajattelu toimii useimmiten ihan tyydyttävästi, mutta on syytä tiedostaa, että meille piilosyötetään kaiken aikaa monenlaisia käsityksiä monesta suunnasta. Olemme kokoajan kaupallisen, pseudotieteellisen ja uskonnollisen indoktrinaation kohteena. Kaikki maalliset ja taivaalliset auktoriteetit ja tubettajat on nyt valjastettu mielipidevaikuttamiseen.
Erityisen tuomittavaa on, että tätä aivopesua edelleen tehdään myös kouluissamme pakkouskonnon avulla ja vaikutetaan siten vääristävästi lasten ja nuorten itsenäisen ajattelun kehitykseen. Vuodenvaihde on hyvä hetki siirtää lapset ET-opetukseen. Tässä monimutkaisessa maailmassa toimimiseen tarvitaan kykyä itsenäiseen ajatteluun.