Historia

Yhdistyksen alkutaival

Forssan Vapaa-ajattelijat r.y. (60315) on perustettu 10.2.1952 ja rekisteröity 12.5.1952.

Tähän tulee lisää tekstiä yhdistyksen alkuvaiheista ….

Rauhanmaan perustaminen

Kymmenenvuotta yhdistyksen perustamisen jälkeen Forssan Vapaa-ajattelijat r.y. perusti Rauhanmaa-nimisen yksityisen hautausman Kaikulan asuntoalueen pohjoispuolelta hankkimalleen ja Rauhanmaaksi (61-413-1-271) nimeämälleen tilalle  ja rakensi sen eteläkärkeen hautausmaan huoltorakennuksen. Hautausmaan  10.5.1962 päivättyyn perustamislupa-anomukseen saatiin myönteinen päätös 4.8.1962, joka lähetettiin hakijayhdistyksen puheenjohtaja Oskari Anttilalle.

Hautausmaaksi ostettu kuivaa männikkökangasta oleva noin 5400 neliöetrin alue sijaitsi Talsoilan kylässä, Kaikulan asuntoalueen takana, 2-3 kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Alueen myivät Esteri Franhild Koski ja Uuno Koski ja se erotettiin Nummela-tilasta (61-413-1-183). Kauppakirja allekirjoitettiin 9.12.1961, kauppahinta oli 621.000 markkaa ja sen ehtona oli, että alue hyväksyttään hautausmaaksi. Kauppa tuli voimaan ja hallintaoikeus siirtyi ostajalle, kun hautausmaan perustamislupa oli myönnetty. Rauhanmaa on rekisteröity 29.5.1967. Lainhuuto Forssan Vapaa-ajattelijat r.y.:lle annettiin 21.3.1972. Tilalla on osuus yhteisiin lakanneisiin teihin ja kulkuoikeus Nummela-tilan alueella.

Yhdistys rahoitti kaupan siten, että noin 60 yhdistyksen jäsentä osti itselleen 7.000 markan hautapaikan ja loppukauppahinnan yhdistys maksoi  ottamallaan lainalla. Forssan Vapaa-ajattelijat anoi Forssan kauppalalta avustusta hautausmaan hankintakuluihin vetoamalla evankelis-luterilaiseen seurakuntaan kuulumattomien hautapaikkojen kalleuteen. Kauppalanvaltuustossa anomusta tuki vain SKDL. 

Hautausmaan käyttöönotto 

Hautausmaa otettiin käyttöön 16.6.1963. Tilaisuudessa puhui kansanedustaja Kaino Mainio Haapanen. Ensimmäinen vainaja, Konstant Ekman (1878-1963), haudattiin Rauhanmaahan samana päivänä. 

1970-luvun alussa hautoja oli noin tusina ja ne olivat pappienkin mielestä ”kohtalaisen hyvässä” hoidossa. Aluksi omistajayhdistyksellä oli hautausapukassa, jota hoiti Toivo Fagerström, mutta kassa lopetettiin 2.3.1975. 

Vainajien omaisia on opastettu, ettei ristejä ja muita uskonnollisia symbooleja saa käyttää hautamuistomerkeissä. Yleisimmät symbolit ovat liekkimalja sekä lehvä, joista keskenään hieman erilaisia versioita hautakivissä on runsaasti. 

Hautausmaata on hoidettu alusta lähtien talkoilla. Hautausmaan hoidosta huolehti pitkään Veijo Haake. Hyvin omistautuneena haudankaivajana muistetaan myös Heino Kuusniemi. Hautauspuheita piti ensin kansanedustaja Kaino Haapanen, sen jälkeen Alisa Fagerström. 

Kesällä 1979 hautausmaalla sattui ikävä ilkivaltatapaus, kun hautakiviä kaadettiin ja kuljetettiin läheiseen metsään. 

Hautapaikkoja myydään keille hyvänsä, mutta vapaa-ajattelijoiden ja uskonnottomien lisäksi tiettävästi vain yksi jehovantodistaja on haudattu maalle. 

Haudat kaivettiin ennen lapiolla, mutta nykyisin Markku Tuomola on kaivanut haudat pienkaivurillaan. Hän kaivoi hautoja myös evankelis-luterilaisten seurakuntien hautausmailla, mutta on nyt siirtynyt eläkkeelle. Hautoja Tuomolan kerrotaan kaivaneen 38 vuoden aikana yhteensä 10 000. 

Aikaisemmin Forssan Vapaa-ajattelijat saivat pieniä avustuksia Forssan kaupungilta, mutta myöhemmin niiden saanti loppui ja enää niitä ei ole  edes haettu. 1990-luvulla yhdistys sai myös testamentin, jonka tuottoa on käytetty hautausmaan ylläpitokuluihin. 

Muistolehdon käyttöönotto 

Muistolehtoalue otettiin käyttöön 12.9.2004. Siihen liittyy suomalaisesta spektroliitista valmistettu muistopaasi, jonka suunnitteli yhdistyksen pitkäaikainen jäsen, Simo Leino. Siihen kiinnitetään vainajien metallisia muistolaattoja. 

Korona ja digitalisaatio

Vuoden 2020 koronapandemia vauhditti digitalisaation kehitystä koko Suomessa. Niin tapahtui myös Forssan vapaa-ajattelijoissa. Yhdistys sai ensimmäiset nettisivut vuoden 2020 lopulla.

Vapaa-ajattelijain liiton liittokokouksen 26.-27.9.2020 valitsema liittovaltuusto hyväksyi ylimääräisessä syyskokouksessa Vapaa-ajattelijain liiton tavoitteet ja strategia 2020-2023 -asiakirjan mukaisen liiton toimintasuunnitelman vuodelle 2021.

Toimintasuunnitelman mukaan liittohallitus valmistelee etäyhteys- ja työryhmämallia jäsenyhdistysten toiminnan nykyaikaistamisen työkaluiksi. Liitto tukee paikallisten ja alueellisten tapahtumien järjestämistä, lähialueyhteistyötä, järjestää koulutusta oppilaitosyhteistyöhön ja kouluvierailutoimintaan sekä tukee yhdistysten jäsenhankintatyötä, -tapahtumia ja -tiedotteita.

Forssan vapaa-ajattelijat päätti syyskokouksessaan 5.11.2020 lähteä aktiivisesti mukaan näiden tavoitteiden edistämiseen ja aloittaa työn oman jäsenistönsä aktivoimisesta.