”Teoriaa tarvitaan, mutta asenteet, arvot ja tahto ratkaisevat planeettamme kohtalon”, kirjoitti Eläkeläinen Tammelan takamailta (FL 15.12.2022). Olen samaa mieltä.
Hoksaaminen eli ahaa-elämys on kognitiivisesti painottuva kokemus. Merkityksellinen (taide yms.) kokemus herättää aina myös tietoisen kognition. Olen jyrkästi sitä mieltä, että lapsille ja nuorille on tarjottava tutkittua tietoa, virikkeitä itsenäiseen ajatteluun ja taidekasvatusta laajalla skaalalla.
Syynä siihen, ettei olemassa oleva tutkittu tieto kaikista ihmiskuntaa ja planeettaamme uhkaavista kehityskuluista näy vielä missään, on usko näkymättömään käteen, jonka toimintaan ei saisi puututa. Asenteet, arvot ja tahto pääsevät vaikuttamaan vasta, kun globaali talous otetaan demokraattiseen kontrolliin.
Aivotutkimus pyrkii selvittämään, miten mieli toimii. Valitettavasti kukaan ei sitä vielä tiedä. Toimivaa viitekehystä kokonaisuudesta ei ole ja aivotoiminnan selitykset ovat pikemmin kaunokirjallisuutta kuin tiedettä; enimmäkseen spekulatiivista mielenfilosofiaa. Antti Revonsuo kuvaa aivoja kolmitasoisella mallilla: fenomenaalinen tajunta, itsetajunta ja reflektiivinen tajunta. Esitän seuraavassa oman näkemykseni näistä käsitteistä.
Fenomenaalinen tajunta, subjektiivinen aisti- ja havaintomaailma on eräänlainen kokonaisaistimus kulloisestakin eläimen ja ympäristön psykofyysisestä välittömästä tässä ja nyt tilasta. Sen toiminta perustuu pitkälle geneettisesti määräytyneisiin mielen prosesseihin, mutta siirtymä reflektiivisen tajunnan memeettisiin prosesseihin on liukuva, koska nekin tallentuvat näihin geneettisesti ”esiohjelmoituihin” rakenteisiin.
Itsetajunta, käsitys minästä kokijana, kehollisena ja ajallisesti jatkuvana olentona perustuu liskoaivojen kykyyn hallita omaa fysiologista olotilaa painovoimakentän hallitsemassa monia uhkia ja mahdollisuuksia tarjoavassa ympäristössä psykofyysisen mielen mallin avulla. Itsetajunta antaa myös kyvyn ymmärtää sanatonta viestintää. Yksilö peilaa vaistomaisesti toisen eleitä ja asentoja, tuntee niihin liittyvät omat kokemukset ja uskoo lajikumppanin kokevan samoin. Yhteisen geneettisen taustan ansiosta tämä myös toimii kohtuullisen hyvin.
Reflektiivinen tajunta (subjektiivinen tietoisuus) perustuu uuteen emergenttiin mielikuva-ajattelun tasoon. Se mahdollistaa aiemmin koettujen tapahtumien kertaamisen mielikuvituksessa ja siten vaihtoehtojen pohtimisen ennen uusiin toimiin ryhtymistä. Mielikuvia kommunikoitiin ensin elekielellä ja myöhemmin puhekielellä, mikä käynnisti edelleen jatkuvan kulttuurisen satuilun uskonnoista tieteellisiin teorioihin.
Käsityksemme todellisuudesta eli representaatiot koostuvat kulttuurigeeneistä eli meemeistä; ajattelu- ja käyttäytymistottumuksista. Kyky muodostaa representaatioita todellisuudesta mahdollisti niiden luomisen myös fiktioista, jotka toimivat ajattelun apuneuvoina. Niitä on kahta sorttia: kognitiivisia (logiikka, matematiikka, jne.) ja kokemuksellisia (taide, uskonnot, jne.).
Uskonto omana oppiaineenaan nostaa sen tieteen vastaiset maagiset ja dogmaattiset käsitykset yhteiskunnallisesti tärkeämmiksi kuin kulttuurin nykyaikaiset ilmentymät taloutena, politiikkana ja ideologioina. Siksi uskonto tulee korvata kouluissa sekulaarilla ET-opetuksella.