YKI RÄIKKÄLÄ
Kansalliskonservatismin nousua on nähty usean vuoden ajan eri puolilla maailmaa. Se näkyy arvojen kovenemisena, vastakkain asettautumisten lisääntymisinä, dialogin vähenemisenä ja autoritäärisen johtamiseetoksen toteuttamisena. Vastikään Slovakia muutti itsevaltaisia johtamistapoja omaksuneen pääministeri Robert Ficon johdolla perustuslakia niin, että mm. on vain kaksi sukupuolta: mies ja nainen ja adoptio-oikeus vain heteropareille. Fico totesi myös, että Slovakian tulee ”sitouttaa maa sisäisiin arvoihinsa”, mikä on ”paras keino vastata länsimaisten yhteiskuntien romahdukseen, jossa edistyksellisyys ja liberaalisuus menevät kaiken edelle”. Fico toteuttaa samankaltaista oikeistonihilististä politiikkaa kuin Unkarin itsevaltainen Victor Orbán.
USA on luisunut nopeasti kansalliskonservatiiviseen hetteikköön, jossa mukana on Slovakiaa ja Unkaria vahvemmin äärioikeistolainen kristillisyys.
28.9. Hesarissa psykiatrian emeritusprofessori Matti Isohanni kirjoitti: ”Vanhat miehet ovat vaarallisia vallassa.” Hänen mukaansa yksi syy ihmiskunnan historian väkivaltaisuuteen on ”puoliksi kesyyntyneen ihmispedon valmius ripustautua vallanahneisiin vanhoihin miesjohtajiin”. Näitä ovat esim. Donald Trump, Vladimir Putin, Xi Jinping, Ali Khamenei, ja Benjamin Netanjahu. Isohannin mukaan tällaisia miehiä agraariaikaan jumittuneilla aivoilla monet meistä äänestämme. Nämä miehet edistävät tuhoavuutta, mikä kaikesta päätellen näyttää pitävän paikkansa.
USA:ssa oli varsinkin 60-luvulla sisäistä poliittista väkivaltaa, mikä väheni selvästi myöhempinä aikoina. Nyt se on nostanut jälleen päätään. Tästä voisivat äärioikeistolaiset kristityt ja näiden valtaan nostama Trump syyttää itseään. Trumpin vallankaappausyritys loppiaisena 2021 oli raju poliittisen väkivallan ilmentymä.
Mutta sitten on myös nuoria miehiä, joilla eetos on varsin samankaltainen. Syyskuussa Utah Valleyn yliopistolla murhattu Charlie Kirk edusti Trumpin kannattajien konservatiiviskristillistä ääriajattelua. Hän keräsi valtaisan idoliaan ihannoivan joukon nuoria. Hänen erittäin tympeät näkemyksensä naisten, sukupuolivähemmistöjen ja väärän väristen ihmisten paikasta upposivat käsittämättömään määrään nuoria. Tämä tietty kertoo paljon USA:n poliittisesta kahtiajakautumisesta, mitä on ollut nähtävissä vuosien ajan myös Euroopan maissa. Tätä kansallisajattelua ja etnonationalismia on esiintynyt aina ja kautta historian monissa maissa ja kulttuureissa, mutta viime vuosina hyvinvoivissa ja pintapuolisesti demokraattisissa länsimaissa tähän on vasta nyt herätty. Kehitys tähän tilanteeseen lienee lähtenyt kommunistisen itäblogin hajottua eräänlaisena vasta-aaltona.
Väkivalta, oli se sitten poliittista, kansallista, uskonnollista tai muutaman henkilön välistä, on aina onnetonta. Se hajottaa ja romuttaa kaikkea sitä mitä on rakennettu ja sitä mikä on arvokasta. Charlie Kirkin ampujan motiivit lienevät hämäriä. Varsinaisesti poliittinen murha se ei ollut. Ampuja oli kotoisin konservatiivisesta ja republikaanisesta perheestä. Jos mikä tahansa murha on onneton, oli Kirkin murha kaikin puolin onneton. Se välineellistettiin politiikan teolle.
Kuuluisan henkilön murha laukaisee aina huhujen ja disinformaation tulvan. Kirkin ampumisen jälkeen tekijästä lähti heti liikkeelle opportunistista disinformaatiota. Hänen kerrottiin olevan transsukupuolinen ja kaikkea sitä mikä uhkaa kansakuntaa. Wall Street Journal, New York Times ja monet muut mediat asioita tarkemmin selvittämättä levittivät äärioikeistolaisten syöttämää narratiivia. Eräs konservatiivinen aktivisti, Joey Mannarino, jolla on 640 000 seuraajaa X:ssä ja joka on läheisissä väleissä republikaanien kanssa, kirjoitti: ”Jos Charlie Kirkin tappanut henkilö oli trans, sille lajille ei voida enää osoittaa armoa”.
Yksi kongressin republikaaniedustaja julisti transsukupuolisuuden totaaliseksi sairaudeksi. Eräs kongressin republikaaniedustaja ilmoitti somessa heti Kirkin ampumisen jälkeen, että on ”aika palauttaa kuolemanrangaistus”. Sen jälkeen, kun tietoon tuli ampujan olleen valkoinen hetero ja republikaaniperheestä lähtöisin, hän ilmoitti: ”Tiedämme, että Kirk haluaisi meidän rukoilevan niin pahantahtoisen ja eksyneen yksilön kuin Tyler Robinsonin puolesta, että hän löytäisi Jeesuksen.”
Kun poliitikot argumentoivat näin, ei se ainakaan vähennä oikeasti poliittisen väkivallan mahdollisuutta. Donald Trump Jr. ei paljon ilmapiiriä keventänyt Kirkin salamurhan jälkeen Fox Newsin haastattelussa: ”En rehellisesti sanottuna voi nimetä yhtäkään joukkoampumista viimeisen vuoden tai kahden aikana Amerikassa, jota ei olisi tehnyt transsukupuolinen hullu, joka on luultavasti saanut hormoneja kolmevuotiaasta asti.” Presidentin poika. Demokratioissa tuollaista on vaikea kuvitella julkisesti lausuttavan, ainakaan ilman seurauksia.
Charlie Kirkin murhaaja ei ollut tämän poliittinen vastustaja, vaan häiriintynyt yksilö, ajattelussaan äärimpi kuin Kirk. Näitä vinoja ääriajattelijoita olivat myös suurin osa niistä, jotka Trumpin kehotuksesta väkivalloin tunkeutuivat Capitoliin tämän hävittyä presidentinvaalit.
Charlie Kirk joutui murhatuksi siksi, että hän oli poliittisesti aktiivinen maassa, jossa poliittinen arroganssi ja polarisaatio on kärjistynyt, vaikka ampujan motiivit olivatkin sekopäisiä. Mutta Kirk itse oli mielipiteissään yhteiskunnallista rauhaa vaarantava.
Kirk saarnasi yleisöilleen, että ”LGBTQ-agenda” vahingoittaa lapsia, kirkon ja valtion ei tule olla erillisiä, ”Gender-ideologiaa” noudattavat professorit on ilmiannettava, mustat vaeltelevat kaupungeissa huvikseen iskeäkseen valkoisiin ihmisiin, väestönvaihto ei ole teoria vaan todellisuutta ja että ilmastonmuutos on suunnilleen humpuukia ellei jopa salaliitto.
Kirk edusti ajattelua, jossa vain heteroilla on oikeus, ellei peräti velvollisuus, perustaa perheitä, suurta kansallista tarinaa, johon on poimittu historiasta paloja sieltä täältä tukemaan omaa narratiivia. Kansaa ohjataan konservatiivis-kristillisin arvoin. Heidän mukaansa kansa normijärjellä haluaakin elää näin.
Hän oli myös todennut, että syrjinnän kieltäminen rodun, ihonvärin, uskonnon, sukupuolen tai kansalaisuuden perusteella vuoden 1964 kansalaisoikeuslailla oli valtava virhe, että aseista johtuvat kuolemat nyt vain ovat hyväksyttävä, että vapaus kantaa asetta säilyy. Ja perustuslain toinen lisäys eli aseenkanto-oikeus on Jumalalta saatu oikeus. Että rokotusvaatimukset ovat apartheidia. Että abortit ovat kiellettävä kategorisesti. Myös raiskausten uhreilta. Että abortti on pahempi asia kuin holokausti. Että sukupuolenkorjaushoitoja tekevät lääkärit tulisi viedä Nürnberg-oikeudenkäynteihin. Että homoseksuaaleille tulee langettaa kuolemanrangaistuksia, koska Raamattu. Maailmanpolitiikasta, kuten Gazasta ja Ukrainasta hän lausui päättömyyksiä. Syyllisti uhrit.
Raamatullisesti Kirk tarttui aseeseen ja siihen hän hukkui, vaikka oli somessa julistanut, että ”aseet säästävät henkiä”. Hän oli rakentanut väkivallan kulttuurin maalittamalla henkilöitä, joiden hän katsoi vaarantavan ”perinteisiä perhearvoja” tai jotka olivat liberaaleja tai muuten vaaransivat ”amerikkalaisen ideaalin”. Hän julkisti listoja, joissa nimesi akateemisia ym. henkilöitä, jotka eivät hyväksyneet MAGA-ideologiaa ja kehtasivat arvostella Trumpin hallintoa. Näitä myös vainottiin. Kirk lietsoi vihaa ja toiseuttamista ulottaen sen myös toisiin kansoihin. Trumpia, J.D. Vancea eikä USA:n evankelikaaleja ja oikeistokristittyjä se ei häirinnyt.
Tämä ideologinen konservatismi ja kristillisnationalismi USA:ssa lienee kuitenkin historiallisesti lyhytaikainen ilmiö. Ei vähiten siksi, että siinä paradoksaalisesti kaiken kunnollisuuden ja ”perinteisten arvojen” nimissä halveksutaan niitä arvoja ja periaatteita, joihin Yhdysvallat on aikoinaan perustunut ja joita valtion perustajat ajoivat: vapaus, uskonnonvapaus, oikeusvaltio sekä valtion ja uskonnon täysi erillisyys. Sillä lisätään polarisaatiota, josta ei yleensä ole hyviä seurauksia – varsinkin, jos toinen osapuoli on enimmäkseen konservatiiviskristillinen. Tosin maan kaksipuoluejärjestelmä on antanut hyvän maaperän polarisaatiolle. Mutta nyt näyttää maa menevän suuntaan, mistä Margaret Atwood jo 40 vuotta sitten varoitti Orjattaresi -kirjassa. Tehkää parannus! Gilead on lähellä!
