Skip to main content

Vapaa-ajattelijain Liitto ry

Yhdenvertaisuuden puolesta​

Vapaa-ajattelijat toimivat Suomessa uskontokuntiin kuulumattomien,
rationaalisesti ajattelevien, tavallisten ihmisten edunvalvonta- ja tukijärjestönä.
Tavoittelemme yhdenvertaisuutta kaikille, maailmankatsomuksesta riippumattta.

Tavoitteemme
Liity jäseneksi
Käy kaupassa
Testaa, oletko vapaa-ajattelija!

Uskonnolliseen ja katsomukselliseen sitouttamattomuuteen kouluissa

Ovatko koulut avointa, julkista tilaa papeille ja imaameille tulla pitämään uskonnollisia tilaisuuksiaan lapsille?

Ovatko koulut avointa, julkista tilaa papeille ja imaameille tulla pitämään uskonnollisia tilaisuuksiaan lapsille? Ei, annetaan koulujen keskittyä kaikille oppilaille sopivaan uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitouttamattomaan, perusopetuslain, -asetuksen ja opetussuunnitelman mukaiseen toimintaan. Miten tämä sitouttamattomuus toteutetaan? Aletaan noudattaa lakia. 

Perusopetuslain säätämiin koulun tehtäviin ei kuulu yhdenkään uskonnon jumalalanpalvelusten ja hartauksien järjestäminen. Lain nojalla tehdyissä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa on linjattu opetuksen ”uskonnollinen, katsomuksellinen ja puoluepoliittinen sitouttamattomuus”. Perusopetusasetuksen mukaan myös muiden tapahtumien tulee olla yhteisiä.

Tällä perusteella koulutyöpäivästä ei pidä lohkaista aikaa minkään uskonnollisen yhdyskunnan tarjoamille uskonnollisille tilaisuuksille. Koulujen opetuksen ja muiden tapahtumien tulee olla kaikille sopivaa.

Näin menettelemällä vältetään kouluissa ja kodeissa suuri määrä ylimääräistä työtä, vaivaa, mieliharmia, stressiä ja ahdistusta, joka on aiheutunut siitä, että koulupäiviin on liitetty evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien uskonnollisia tilaisuuksia, kuten jumalanpalveluksia ja hartauksia. Näiden tilaisuuksien vuoksi koulujen on pitänyt järjestää samanaikaista ei-uskonnollista ohjelmaa, tiedottaa tästä ohjelmasta oppilaiden huoltajille ja oppilaille, tiedustella jo lukukauden alussa ja joka kerta erikseen huoltajilta, kumpaan ohjelmaan, oppilas osallistuu, kirkon uskonnolliseen tilaisuuteen vai kaikille sopivaan sitouttamattomaan ohjelmaan.

”Se olisi suuri helpotus.” Näin huokaisi erään helsinkiläisen koulun rehtori, kun häneltä kysyttiin, mitä tapahtuisi, jos seurakunnan jumalanpalvelukset jätettäisiin pois lukuvuoden ohjelmasta. Hän toi kuitenkin esiin, että rehtorit pelkäävät uskonnollista painostusta.

Selkeintä ja yksikertaisinta olisi, että kunnissa kasvatuksen ja koulutuksen lautakunnissa tehtäisiin selkeä, helpottava päätös, että kunnan kouluissa pitäydytään vain uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamattomassa toiminnassa.

Tällä ratkaisulla vahvistettaisiin myös oppilaiden huoltajien yksityisyyden suojaa, sillä uskonto ja katsomus katsotaan arkaluontoiseksi tiedoksi, eikä huoltajia pitäisi pakottaa tuomaan esille lastensa kautta uskonnollista tai uskonnotonta katsomustaan.

Perustuslakivaliokunnan näytösoikeudenkäynti

Tätä yksinkertaista ja selkää asiaa sotkee kuitenkin perustuslakivaliokunnan tekemä interventio ylimpien laillisuusvalvontaviranomaisten vuosikertomuksien käsittelyn yhteydessä. Näitä oikeuskansleria (PeVM 2/2014 vp) ja eduskunnan oikeusasiamiestä (PeVM 16/2021) koskevia päätöksiä on luonnehdittu eräänlaisiksi poliittisiksi näytösoikeudenkäynneiksi.

”Valiokunta ei pitänyt uskonnon ja omantunnon vapauden kannalta ongelmallisina myöskään vuotuisia, esimerkiksi juhlapyhien viettoon liittyviä jumalanpalveluksia tai muita vastaavia uskonnon harjoittamiseksi katsottavia tilaisuuksia, joista tiedotetaan etukäteen ja joihin osallistuminen on kaikille vapaaehtoista.”

Vaikka syrjintä uskonnon tai vakaumuksen vuoksi on kielletty, asiaa ei käsitelty ihmisten yhdenvertaisuuden kannalta eikä arkaluontoisen tiedon yksityisyyden suojan kannalta. Uskonto tai uskonnottomuus katsotaan arkaluontoiseksi tiedoksi, jota yksityisyyden suoja koskee niin kuin puoluepoliittista kantaakin (vaalisalaisuus). Myös indoktrinaatiokieltoa ja julkisen vallan neutraalisuusvaatimusta ei painotettu, kun vaikka käytännössä on kyse vain yhden uskonnollisen yhdyskunnan eli ev.-lut. kirkon seurakuntien uskonnonharjoitustilaisuuksista.

Nämä perustuslakivaliokunnan kommentit ovat johtaneet siihen, että Opetushallitus on perustuslakivaliokunnan mielipiteeseen viitaten antanut oppilaitoksille ohjeita, jotka ovat ristiriidassa perusopetuslain, perusopetusasetuksen sekä lakiin nojaavien opetussuunnitelman perusteiden kanssa. Uskonnollisia tilaisuuksia saa liittää koulupäiviin, kunhan samaan aikaan on tarjolla sille vaihtoehtoinen ohjelma.

Vallitsee oikeudellisesti eriskummallinen tilanne, joka rikkoo vallan kolmijako-oppia. Laki ja siihen nojaavat säädökset ohitetaan toimeenpanovallan piirissä perustuslakivaliokunnan kommenttien perusteella.

Opetushallituksen ohjeen sallima kahden rinnakkaisen tilaisuuden malli on paitsi periaatteessa myös käytännössä ongelmallinen. Tämä on tullut esiin mm. Kantelupukin toiminnassa, uskontokuntaan kuulumattomien vanhempien fb-ryhmässä sekä Vapaa-ajattelijain koulutyöryhmän avoimessa kyselyssä.

Ongelmatapauksia on tullut esiin kymmenittäin tai jopa satoja. Lukuisia kanteluita on tehty. Aluehallintoviranomaisten ja muiden oikeudenvalvojien lukuisia hyviä päätöksiäkään ei aina noudateta asianmukaisesti tai ainakaan päätöksen linjaukset eivät leviä käytäntöön samankaan koulutuksen järjestäjän muissa oppilaitoksissa. Uskonnottomien oikeuksien kannalta tilanne vaikuttaa olevan loputon suo.

Mahdollisuuksiin kannattaa tarttua

Silti kunnissa ja kouluissa tulisi nyt tarttua Opetushallituksen esi- ja perusopetukselle päivitetyissä ohjeissa (19.9.2022) esitettyyn mahdollisuuteen: ”Opetuksen järjestäjä voi päätyä myös siihen, ettei koulun työsuunnitelmassa määriteltynä työaikana järjestetä uskonnollisia tilaisuuksia tai toimituksia.” Käytännössä kyse on evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien tarjoamista kirkkojumalanpalveluksista ja hartaustilaisuuksista.

”Tähän ratkaisuun tulee päätyä myös silloin, kun esimerkiksi koulun tilat tai henkilöstöresurssit eivät käytännössä mahdollista järjestää uskonnollisia tilaisuuksia tai toimituksia taikka niille vaihtoehtoista ohjelmaa lakien ja näiden ohjeiden mukaisesti.”

 Ohje myös velvoittaa huolehtimaan, ”ettei uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistumisesta tai osallistumatta jättämisestä aiheudu oppilaalle leimautumista tai muita haitallisia seuraamuksia”. Leimautumisen välttäminen ei ole kuitenkaan mahdollista, jos perheitä velvoitetaan ilmaisemaan suhtautumistaan uskonnolliseen tilaisuuteen tai sen vaihtoehtoon lastensa kautta. Velvoite katsomuksensa paljastamiseen rikkoo arkaluotoisen tiedon yksityisyyden suojaa ja on Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjauksen vastainen.

Näin ollen on perusteltua antaa koulujen keskittyä kaikille oppilaille sopivaan uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitouttamattomaan, perusopetuslain, -asetuksen ja opetussuunnitelman mukaiseen toimintaan. Aletaan noudattaa lakia.

Näin kehitämme ihmisten yhdenvertaisuutta, uskonnon ja omantunnon vapautta sekä yksityisyyden suojaa. Kirkolla samoin kuin muillakin uskonnollisilla yhdyskunnilla on edelleen vapaus omien tilaisuuksiensa järjestämiseen ja tarjoamiseen iltapäiväisin, iltaisin ja viikonloppuisin.

Edellä kouluista sanottu pätee mitä suurimmassa määrin varhaiskasvatukseen, päiväkotien toimintaan. Kaikki lapset ovat indoktrinaatiolle haavoittuvassa asemassa, ja alle kouluikäiset lapset ovat sitä mitä suurimmassa määrin.

 

Esa Ylikoski

Tapahtumia ja tapaamisia

Kuukausikalenteri

Liittokokous syksyllä 2023, Sekulaari syystapaaminen 2022.

Liittokokous syksyllä 2023

Vapaa-ajattelijain liitto pitää sääntömääräisen liittokokouksensa loppusyksyllä. Yhdistykset valitsevat kokoukseen edustajansa. He päättävät liiton henkilövalinnoista ja toimintaa ohjaavista päätöksistä.

Kokous käsittelee kolmivuotiskertomuksen sekä tavoitteet ja strategian seuraavalle liittokokouskaudelle. Uusien sääntöjen mukaan kokous hyväksyy myös vuoden 2024 toimintasuunnitelman ja talousarvion. Jäsenyhdistys tai sen henkilöjäsen voi myös tehdä esityksiä kokoukselle.

Kokouksen ajankohtaa ja paikkaa ei ole vielä päätetty. Keskusteluissa esillä on ollut marraskuun ensimmäinen viikonvaihde, joka on usein ollut vapaa-ajattelijain syksyisten kokoontumisten ajankohtana,

Sekulaari syystapaaminen 2022

Informaation vaihdon lisääminen ja tapahtumien ajankohtien koordinointi. Nämä olivat keskeisimmät johtopäätökset viime syksynä pidetyssä sekulaarissa tapaamisessa. Paikalla oli Pro-Seremonioiden, Protun eli Prometheus-leirin tuen, Skepsiksen, Suomen humanistiliiton, Uskontojen uhrien tuen UUT:n ja Vapaa-ajattelijain liiton edustajia.

Rationaalista ja tiedepohjaista maailmankuvaa, ajatuksen, uskonnon ja katsomuksen vapautta, humanismia sekä uskonnoista riippumatonta kulttuuria edistävissä järjestöissä koetaan ongelmana ja haasteena tiedevastaisuuden, valetiedon, disinformaation ja vihapuheen lisääntyminen. Järjestettävien tapahtuminen hyödyntämistä voidaan lisätä tiedotuksella.

Merkittiin tiedoksi, että elokuussa alussa 2023 pidetään Kööpenhaminassa Maailman humanistikongressi, joka kokoaa humanisteja, rationalisteja, sekularisteja, skeptikkoja, vapaa-ajattelijoita, ateisteja ja uskonnottomia eri puolelta maailmaa keskustelemaan ja oppimaan toisiltaan.

 

Toimitus

”Ateismi on lahja”

UUTISIA JA ARTIKKELEITA

Yksi maailman suosituimmista ja kiistellyimmistä stand up -koomikoista esiintyi Helsingin jäähallissa 11. maaliskuuta, kun Ricky Gervais toi Suomeen Armageddon-esityksensä.

Ricky Gervais lukee lavalla Raamattua: ”Alussa Jumala loi taivaan ja maan. Maa oli autio ja tyhjä, pimeys peitti syvyydet, ja Jumalan henki liikkui vetten yllä. Jumala sanoi: Tulkoon valo! Ja valo tuli.”

Gervais järkyttyy. ”Tämähän tarkoittaa, että Jumala loi taivaan ja maan pimeässä! Ei saatana! Mitä tuollaisesta voi tulla?” Yleisö salissa räjähtää nauruun.

Äskeinen on lainaus Gervaisin vanhemmasta show’sta. Valitettavasti Armageddoniin en ehtinyt saamaan lippua, mutta onneksi keikka tulee Netflixiin ensi vuonna.

Gervais kiinnostaa erityisesti siksi, että hän on paitsi hauska myös ateisti. Jollainen hän ei haluaisi olla. ”Sanaa ateisti ei pitäisi olla olemassa. Jos ihmiset eivät olisi keksineet Jumalaa, minun ei tarvitsisi kieltää sitä”, hän on sanonut. Ja myös: ”Jos jumala on olemassa, miksi hän teki minusta ateistin? Se oli hänen ensimmäinen virheensä. Tai itse asiassa puhuva käärme oli hänen ensimmäinen virheensä.”

Gervais kertoo nettisivuillaan kääntyneensä ateistiksi kahdeksanvuotiaana. ”Jos äiti oli valehdellut minulle Jumalasta, oliko hän valehdellut myös joulupukista? Totta kai, mutta mitä väliä? Lahjoja tuli edelleen. Lahjoja toi myös tuore ateismini: totuuden, tieteen ja luonnon lahjoja.

Useat Gervaisin stand-up -jutut irvailevat uskonnoille. Hänet tunnetaan myös terävistä twiiteistään.

”Kuvittele, että uskoisit joulupukkiin ja hammaskeijuun vielä aikuisenakin. Että tappaisit ja aloittaisit sotia tämän uskon takia. Hah hah. Kuvittele sitä.”

”Rukoileminen on ratkiriemukasta. Eikö Hän tiedä muutenkin, mitä haluat? Haluan kuulla sinun sanovan sen! Anele! Hyvä. Minä harkitsen asiaa.”

”Ilkeät satanistit eivät ole koskaan solvanneet minua siitä, että en usko heidän paholaiseensa. Lempeät kristityt ovat, koska en usko heidän Jumalaansa.”

”Jos haluat kieltää jotakin, älä valitse evoluutiota tai holokaustia. Kuulostat typerältä, liian paljon todisteita. Valitse Jumala tai homeopatia.”

Syyskuussa 2011 Gervais esiintyi brittiläisen The New Humanist-lehden kannessa ristiinnaulittuna mikkitelineeseen ilman paitaa. Hänen rintaansa oli kirjoitettu ATHEIST. Kuvan vieressä oli lainaus lehden haastattelusta: ”Sinulla on oikeus tulla loukatuksi ja minulla on oikeus loukata sinua”, Gervais julisti.

Moni on loukkaantunut Gervaisin jutuista, mutta hän ei välitä: ”Se, että olet loukkaantunut, ei tarkoita että olet oikeassa”. Hän ei välitä loukkaantujista, eikä loukkaantuneiden pitäisi välittää hänestä. ”Se, että seuraa jotain Twitterissä ja valittaa hänen twiiteistään, on kuin soittaisi jollekin kertoakseen ettei halua puhua hänen kanssaan.”

Pyysin Gervaisin haastattelua Live Nationilta Vapaa Ajattelijaan. Vastaus kuului: Tiedustelin asiaa Rickyn edustajalta Lontoosta ja valitettavasti Gervais ei tee ollenkaan haastiksia.” Kyllä minä melkein niin mieleni pahoitin.

 

Risto K. Järvinen

Keskustelua hautajaisten terminologiasta

Siviilihautajaisten monimuotoisuuden lisääntymisestä huolimatta suurin osa esimerkiksi Pro-Seremonioiden puhujista kutsutaan ”perinteisen kaavan mukaan” pidettäviin saattotilaisuuksiin ennen tuhkausta tai arkkuhautausta.

Siviilihautajaisten monimuotoisuuden lisääntymisestä huolimatta suurin osa esimerkiksi Pro-Seremonioiden puhujista kutsutaan ”perinteisen kaavan mukaan” pidettäviin saattotilaisuuksiin ennen tuhkausta tai arkkuhautausta.

Keskustelimme Pro-Seremonioiden Anneli Aurejärvi-Karjalaisen kanssa alan terminologiasta, kun vapaa-ajattelijainkin piirissä on puhuttu välillä myös jäähyväistilaisuuksista.

Pro saattotilaisuus

– Joo, rinnakkaiskäytössä on kyllä edelleen useitakin termejä. Jäähyväistilaisuuden lisäksi jotkut vanhimman polven vapaa-ajattelijat saattavat myös kutsua kaksiosaisina vietettävien hautajaisten molempia osia muistotilaisuudeksi, mistä helposti seuraa hämmennystä. Saattotilaisuus – tai vaihtoehtoisesti saattohetki – on kuitenkin se, jota olemme Pro-seremonioissa alkuvaiheista asti pyrkineet vakiinnuttamaan, kertoo Anneli.

– Se on lyhyt ja luontevasti asian ytimessä. Saattotilaisuus on konservatiiviseenkin korvaan jo valmiiksi turvallisen tuttu, rinnastuuhan se suoraan niin saattoväkeen kuin saattohoitoonkin.

Äänteellisestikin saatto tuntuu helpoimmin – eli vähiten hankalasti – juurtuvan ihmisten mieliin siunauksen tilalle, samoin kuin nimiäiset toimii ”ristiäisten” vastinparina (vs. rinnakkaistermit nimenantojuhla ja nimijuhla).

– Juurrutus on tärkeää, jottei ”siunaus”-sanaa enää käytettäisi siviilihautajaisten yhteydessä, eikä siviilitavalla vietettävää vauvajuhlaa erehdyttäisi kutsumaan ristiäisten nimellä. Kun sanasto on kohdillaan, loistaa uskonnollisten toimitusten tosiasiallinen väheneminen myös muun muassa kuolinilmoituksissa ja syntyneitä-palstoilla, mikä taas osaltaan edistää suotuisaa kehitystä.

– Niinpä aina kun hautaustoimiston edustaja tai omainen puhelimessa kertoo tarvitsevansa puhujaa ”siunaustilaisuuteen”, lempeästi oikaisen, että saattotilaisuus siis kyseessä, kertoo Anneli Aurejärvi-Karjalainen.

– Lisättäköön vielä, että molemmat suosimistamme termeistä olivat toki käytössä jo ennen Pro-Seremoniain perustamista. Saattotilaisuus-termin kuulimme helsinkiläiseltä hautaustoimistoyrittäjältä vuonna 2000 järjestämässämme seminaarissa, ja nimiäisiä kuuluivat vauvaperheet ainakin Turun suunnalla viettäneen jo 1990-luvun alkuvuosina.

Kun kappelia ei voi tai haluta vuokrata

Nostin keskusteluun, että saattotilaisuutta ei aina järjestetä ennen tuhkausta. Syynä voi olla, että kyseisen hautausmaan kappelia ei vuokrata siviilihautajaisiin tai että seurakunnan tiloja ei haluta käyttää. Miten tästä selvitään?

– Silloin kun hautajaiset järjestetään vasta tuhkauksen jälkeen uurnan äärellä, käypä termi on edelleen saattotilaisuus. Lähimmät omaiset ovat ennen tuhkausta saattaneet käydä hyvästelemässä vainajan ihan omin väin, usein vain käymällä tätä katsomassa esim. sairaalan tai kappelirakennuksen nk. näyttöhuoneessa, mutta joskus niin seremoniallisesti ja mahdollisesti puhujankin avulla, että saattotilaisuuden tunnusmerkit täyttyvät tässäkin, sanoo Anneli Aurejärvi- Karjalainen.

– On myös mahdollista, harvinaista toki, järjestää samalle vainajalle useampikin saatto- ja muistotilaisuus, esimerkiksi jos kuolema tapahtui ulkomailla, läheisiä on eri puolilla maailmaa tai lähipiirillä täydellinen välirikko. Tuhkaa tosin ei enää nykylain mukaan saa jakaa haudattavaksi eri paikkoihin, mutta aivan varmasti sitä silti edelleen tehdään.

– Tuhkauksen jälkeen pidettävissä hautajaisissa on myös varsin tavallista yhdistää saatto- ja muistotilaisuus pidettäväksi samassa juhlatilassa niin, että uurna on läsnä. Silloin tilaisuus on tapana aloittaa seremoniallisemmalla osuudella kukkineen/kynttilöineen ja saattopuheineen, mitä sitten seuraa vapaamuotoisempi osuus tarjoiluineen. Tilaisuutta voi silloin luontevasti kutsua vain hautajaisiksi, ellei sitten haluta tarkentaa, että kyseessä on yhdistetty saatto- ja muistotilaisuus.

– Edelleen, jos hautausmaan kappelia ei joko ole käytettävissä tai sitä ei haluta käyttää, voidaan ensin kokoontua suoraan hautausmaalle joko arkkuhautaukseen tai uurnanlaskuun, josta sitten siirrytään sisätiloihin muistotilaisuutta viettämään, Anneli kertoo.

– Puhujan roolina tuossa pelkistetyssä saattotilaisuudessa on tavallisesti lausua haudalla vain lyhyet saattosanat ja sitten vasta muistotilaisuudessa pitää varsinainen puhe. Tuolloin kyseessä on muistopuhe, vaikka sen sisältö onkin olennaisilta osin sama kuin jos se olisi pidetty kappelissa saattopuheen nimellä.

Peijaisista elämän juhlistamisiin

Hautajaiskulttuuri kehittyy ja monimuotoistuu vuosi vuodelta maallistumisen myötä.

– Tilanteita on tosiaan monenlaisia, osin tuon kurjan tilapulan takia, mutta löytyy myös myönteinen syy: siviilitilaisuudet ovat vapaita pakkokaavoista, joten ne voidaan järjestää hyvin monella tapaa. Siten terminologiakaan ei aina ole ihan suoraviivaista saati itsestään selvää, huomauttaa Anneli Aurejärvi-Karjalainen.

– Eikä ajamamme terminologia tietenkään sido varsinkaan hautajaisjärjestelyt omin voimin hoitavia omaisia millään tavoin. Heillä on täysi vapaus järjestää tilaisuus niin muodolliseksi, vapaamuotoiseksi, normeista poikkeavaksi tai perinteiseksi kuin vainaja on toivonut, ja sen mukaisesti myös kutsua tilaisuutta millä nimellä tahansa.

– Kuvittelisin että Suomessa vietetään omin päin ja pienillä porukoilla myös ainakin peijaisia, monttubileitä, elämän juhlistamisia (Celebration of Life) yms. mutta varsinaista tietoa Prolle asti ei tällaisista tietenkään kerry kuin vain ohimennen kuulopuheina.

– Valtaosa suomalaisista toki edustaa hautajaisjärjestelyiden suhteen perinteisiä linjoja, eivätkä varsinkaan surevat omaiset yleensä koe mitään halua revitellä. Pikemminkin monet tapaavat arkailla liikaakin, mikä näkyy varsinkin musiikkivalinnoista keskusteltaessa, huomauttaa  Anneli Aurejärvi-Karjalainen.

 

Esa Ylikoski

Aivoavaruutemme ihmeitä

KAKSI KIINNOSTAVAA KIRJAA

Jukka Häkkinen: Outojen kokemusten psykologia. Docendo, 2018.

Jukka Häkkinen: Mielen oudot maisemat. Hallusinaatioiden psykologia. Docendo 2019.

Jukka Häkkinen on havaintopsykologian tutkija Helsingin yliopistossa, koulutukseltaan psykologian tohtori. Outojen kokemusten psykologian johdannossa hän kertoo, että kiinnostui ihmismielen oudoista kokemuksista jo toimiessaan Skepsis ry:ssä 1990- luvulla. Ihmiset kertoivat erikoisista kokemuksistaan Häkkiselle mm. messuilla.

Moni kertoja aloitti sanoilla ”En ole hullu, mutta…”. Siitä Häkkinen tajusi, että tieteellisten tulosten välittäminen on tärkeää. Tiede nimittäin on selvittänyt, että monet oudot kokemukset ovat aivojen meille tuottamia yllätyksiä, joiden perusteella ei ole syytä kyseenalaistaa kokijan mielenterveyttä tai rehellisyyttä.

Häkkinen on keskittynyt kirjoissaan sellaisiin outoihin kokemuksiin, joista löytyy uusia tutkimustuloksia ja teorioita. Häkkisen mukaan psykologit, neurotieteilijät ja lääkärit tutkivatkin nykyään outoja ilmiöitä, joten uusia selityksiä ilmiöiden aivomekanismeista on paljon. Molempien kirjojen tietopohjana onkin yli kolmenkymmenen sivun verran lähteitä ja viitteitä.

Outojen kokemusten psykologiassa Häkkinen käsittelee kuutta kokemusta; kehostapoistumista, De’ja vu-kokemusta, kuolemanrajakokemusta, unihalvausta, synestesiaa ja enteitä.

Kehostapoistumisesta Häkkinen tekee johtopäätöksen, että psykologian ja neurologian tutkimukset ovat osoittaneet, ettei ilmiössä ole mitään mystistä. Kokemus ei ole kehosta poistuva sielu, vaan aivojen normaalin toiminnan häiriintyminen. Kehostapoistuminen saadaan aikaiseksi esimerkiksi stimuloimalla aivojen ohimo- ja päälaenlohkon liitosaluetta.

De’ja vu – kokemuksenkin aivoperustaa on Häkkisen mukaan alettu ymmärtämään paremmin. Tutkimuksissa on esimerkiksi havaittu, että kokemus tulee väsyneenä ja stressaantuneena helpommin. Aivojen otsalohkovaurioiden on havaittu aiheuttavan jatkuvia de’ja vu – kokemuksia. Nykyään tiedetään, että kokemus on osa aivojen arkista tiedonkäsittelyä, joka viestii tunnistusvirheistä.

Häkkinen esittelee kuolemarajakokemuksistakin lukuisia esimerkkejä. Niiden pohjalta hän pitää kokemusta aivoperäisenä ilmiönä, joka koostuu erilaisista osakokemuksista. Kokemukset vaihtelevat laajasti ja sen kokee vain 2-23 % kuoleman porteilla käyneistä. Aivojen ohimolohkon epätavallinen aktiviteetti on mukana tässäkin kokemuksessa. Ohimolohkon epätavallisesta toiminnasta on Häkkisen mukaan saatu muitakin kokemuskertomuksia. Esimerkiksi ohimolohkoepileptikot ovat kokeneet kohtauksensa aikana jumalan läsnäolon, kuulleet jumalan puhetta, tavanneet enkelin ja kokeneet mystisen kosmisen yhteyden.

Unihalvauksen on Häkkisen tietojen perusteella kokenut 7 % ihmisistä. Sillä tarkoitetaan unen ja valveen rajalla koettua halvaantumisen tunnetta, jossa ihminen näkee ulkopuolisia asukkeja ajatusmaailmansa mukaan. Ne voivat olla esimerkiksi keijuja, demoneja tai ufoja. Unihalvaus voi syntyä arkisista asioista, kuten stressistä, jet lagista, vuorotyöstä tai unenpuutteesta, mutta se voi liittyä myös mielenterveyden ongelmiin. Paniikkihäiriön, ahdistuksen ja posttraumaattisen stressihäiriön yhdessä unihalvaus on yleisempää.

Synestesia on yksi Häkkisen esittelemistä oudoista kokemuksista. Se on automaattinen ja synnynnäinen ominaisuus, joka on myös perinnöllistä ja naisilla yleisempää kuin miehillä. Nykytiedon mukaan synesteetikkoja on 4 % ihmisistä. Synestesiaksi nimetään kokemusta, jossa henkilö näkee sävelet ja kirjaimet väreinä. Tietyn aistin aktivoituminen ärsyttää myös muita aisteja, eli esimerkiksi ääni synnyttää maku- ja näköaistimuksia. Mitä enemmän synestesiakokemusta tutkitaan, sitä erikoisempia muotoja löydetään. Häkkinen kirjoittaa, että synestesia on aiheuttanut turhaan häpeää ja salailua, sillä synesteetikolla on vain omanlaistaan aivotoimintaa

Enteitä kertoo nähneensä 23–36 % ihmisistä. Häkkisen keräämien tutkimustulosten mukaan vaikutelma unien ennustuskyvystä syntyy valikoivan muistin ja vahvistusvinouman seurauksena. Siinä yritetään etsiä asioita, jotka vahvistavat olettamusta eikä huomioida asioita, joissa ei ole yhteyttä olettamukseen. Ja intuitio enteen todellisuudesta on niin voimakas, että sitä on vaikea uskoa kognitiiviseksi illuusioksi. Enneunen merkitys syntyy vasta jälkikäteen, jolloin tapahtumia voidaan yhdistellä uneen.

Hallusinaatiot ovat aivojen poikkeava tapa prosessoida tietoa

Mielen oudot maisemat käsittelee hallusinaatioiden psykologiaa. Ensimmäisenä Häkkinen määrittelee hallusinaation. Se tarkoittaa harha-aistimusta, jolla ei ole vastinetta todellisuudessa. Lisäksi hallusinaatio on yksityinen kokemus, jota muut eivät näe.

Hallusinaatiot ovat Häkkisen mukaan yllättävän yleisiä. Ne liitetään usein vakaviin mielenterveyden ongelmiin, alkoholiin tai huumeisiin. Näin ei kuitenkaan aina ole. Stressi, unenpuute tai suru läheisen kuolemasta voivat aiheuttaa voimakkaita aistiharhoja. Hallusinaatioita voivat aiheuttaa myös sairaudet kuten esimerkiksi Parkinsonin tauti, migreeni, silmäsairaudet, epilepsia, aivovammat, aivokasvaimet, Alzheimerin tauti ja monet muut.

Hallusinaatioita voi esiintyä tavallisilla ihmisillä arkisissa tilanteissa. Ne eivät kuitenkaan ole aivojen sekavaa satuilua, vaan taustalla on aivomekanismien kiehtovia muutoksia. Aistiharharhoista yleisimpiä ovat kuuloharhat, joiden aikana henkilö kuulee sanoja tai puhetta. Harhat voivat olla myös näkö-, tunto-, maku- tai hajuaistimuksia.

Häkkinen keskittyy kirjassaan hallusinaatioihin, joita voi tulla ihmisille surun, stressin tai väsymyksen seurauksena, aistiärsykkeiden puuttuessa tai näkövammaisuudessa. Niihin ei liity mielenterveyden ongelmia.

Ensimmäisenä Häkkinen kirjoittaa vainajahallusinaatioista. Hallusinaatio kuolleesta läheisestä on yleinen suruun liittyvä kokemus. Sen on kokenut 40 – 80 % surijoista. Taustalla on tunneside, joka ei katkea fyysiseen kuolemaan. Kokemukset voivat olla tuntemuksia vainajan läsnäolossa tai eri aistein välittyviä hallusinaatioita. Vainajahallusinaatiot ilmaantuvat useimmiten, kun henkilö on yksin ja katoavat, jos muita tulee paikalle.

Häkkinen jatkaa, että aivot eivät passiivisesti odottele aistien välittämää tietoa, vaan tekevät olettamuksia, jotka ohjaavat havaitsemista. Kun ajattelu keskittyy voimakkaasti menetettyyn henkilöön, voi hänen kasvonsa nähdä väkijoukossa. Kuulohallusinaatiotkin ovat yleisiä. Sureva ihminen voi kuulla kuolleen läheisensä askelia, hengitystä, laulamista tai naurua.

Häkkisen mukaan vainajahallusinaatioiden hermostollisia mekanismeja ei tunneta, mutta viitteitä mahdollisista mekanismeista on esitetty. Ajattelun keskittyminen kaipauksen kohteeseen virittää aivojen alueita, jotka liittyvät kaivatun henkilön ulkonäköön, persoonallisuuteen ja puhetapaan. Koska havaitseminen perustuu olettamuksille, tutuissa paikoissa aivot odottavat asioiden jatkuvan kuten ennen ja täydentävät puuttuvia asioita.

Univajeen ja rasituksen tuottamista hallusinaatioista Häkkinen esittelee useita esimerkkejä, joissa ihmiset ovat väsyneenä ja rasittuneena saattaneet nähdä lohduttavan ja opastavan olennon. Vaikka olento vaikuttaa yliluonnolliselta enkeliltä, voidaan se Häkkisen mukaan jäljittää aivotoiminnan mekanismeihin. Kuten monissa muissakin tilanteissa aivojen tuottamille oudoille kokemuksille luodaan kulttuuriseen viitekehykseen sopiva tulkinta. Kukaan unilaboratorion koehenkilöistä ei kuvaillut enkeliä tai kuollutta omaista, joka olisi tullut auttamaan valvomiskoettelemuksessa.

Lyhyet nukkumishetket, mikrounet, lisääntyvät selvästi univajeen aikana. Eikä väsynyt ihminen huomaa 2-3 sekuntia kestäviä mikrounia. Häkkinen kirjoittaa, että unessa, vilkeunen aikana, aivot tuottavat todellisuuden kaltaista univirtuaalitodellisuutta. Jos valvominen kestää yli 50 tuntia, niin hallusinaatiot muuttuvat monimutkaisemmiksi. Samalla henkilö alkaa uskoa, että hallusinaatiot ovat todellisia. Pitkäkestoinen unen puute ajaakin ihmisen psykoosia muistuttavaan harhaiseen tilaan.

Aistieristyksen tuottamien hallusinaatioden tutkimuksissa on selvinnyt, että ihminen sietää huonosti täydellistä aistieristystä. Aistieristyskokeisiin osallistuneet koehenkilöt kokivat hallusinaatioita jo 30–70 tunnin kuluttua kokeen alkamisesta. Ensimmäiset selkeät hallusinatoriset muodot olivat näkökentän keskellä olevia yksinkertaisia kuvioita: valopisteitä, viivoja, ympyröitä, kolmioita, neliöitä tai verkkoja. Monille kokijoille kuviot säteilivät valoa.

10–30 tuntia yksinkertaisten hallusinaation jälkeen näyt monimutkaistuivat. Koehenkilöt näkivät esimerkiksi maisemia. Myös muiden aistikanavien hallusinaatioita alkoi esiintyä. Mitä pidemmälle aistien eristys eteni, sitä voimakkaampia hallusinaatiot olivat. Lopulta koehenkilöt alkoivat uskoa hallusinaatioiden todellisuuteen.

Häkkinen kertoo myös Charles Bonnet – oireyhtymästä. Bonnet oli ensimmäinen, joka kirjallisesti kuvaili näkövammaisuuteen liittyviä hallusinaatioita. Häkkisen mukaan lähes mikä tahansa näkökykyä heikentävä sairaus voi aiheuttaa niitä; silmänpainetauti, silmän infektiot, silmän verenvuoto, verkkokalvon rappeutuminen tai irtoaminen. Ilmiö on yleinen. Jos henkilö sokeutuu täysin, hallusinaatiokokemukset usein loppuvat.

Loppusanoissa Häkkinen toteaa, että hallusinaatiot liittyvät olennaisesti aivojen tapaan prosessoida tietoa. Hallusinaatiot eivät ole merkki aivojen sekoamisesta, vaan muutoksista normaalissa tiedonkäsittelyssä. Koska hallusinaatioiden syyt ovat niin moninaisia, ei niitä kannata pelätä, vaan oudoista kokemuksista kannattaa puhua avoimesti.

Häkkisen kirjat olivat mielenkiintoisia, koska ne avasivat aivoavaruutemme ihmeitä tieteellisen tiedon pohjalta. Odotan innolla lisää aivotutkijoiden ja psykologien tutkimustuloksia. Toivottavasti niiden avulla erilaiset uskonnolliset “ihmeet”, enkeleiden ilmestymiset ja jumalan puheet tulevat aikanaan ymmärretyksi aivotoiminnan häiriöiksi.

 

Risto Puumalainen

Minne mennä, kun tiedenälkä iskee?

UUTISIA JA ARTIKKELEITA

Tiede ei ole enää hämyisissä kirjaston nurkissa ja muurin takana olevissa yliopistoissa, vaan jokaisen taskussa on mahdollisuus oppia uutta joka päivä.

Tiede ei ole enää hämyisissä kirjaston nurkissa ja muurin takana olevissa yliopistoissa, vaan jokaisen taskussa on mahdollisuus oppia uutta joka päivä. Tarkoitan tietenkin älypuhelinta ja kaiken kattavia podcasteja, tiedeohjelmia ja keskusteluita, joita tulee maailman joka kolkasta oman alansa erikoisosaajilta.

YouTube on globaalina media-alustana merkittävä ja tuo yhteen myös merkittäviä tieteen tekijöitä ja edistäjiä. Olen tähän ottanut YouTubesta helposti löytyviä ohjelmia esimerkeiksi loistavista uranuurtajista tieteen, rationaalisuuden ja sekularismin puolesta. Ellei englanti ole vahvin kieli, YouTubessa on näissä kaikissa mahdollisuus englanninkieliseen tekstitykseen, joka auttaa ymmärtämään. Ja myös oppimaan englantia samalla.

Neil DeGrasse Tyson on amerikkalainen astrofyysikko, jonka ääni ja puhetyyli on korvia hivelevää ja tekee uuden oppimisesta mukavaa. Neil on myös tiedekirjoittaja, Hayden planetaarion johtaja ja mukana Natural History Museumin astrofysiikkatutkimuksissa, mutta tekee myös podcastia nimeltään StarTalk.

StarTalk on kevyt ja humoristinen katsaus tieteeseen. Neilin avustajana podcastissa on usein koomikko Chuck Nice, joten naurua tieteen lomassa riittää. Monesti vieraina on eri tieteenalojen erikoisosaajia, jotka kommunikoivat tiedettä helposti pureskeltavaan muotoon. Uusimmassa jaksossa Neil DeGrasse Tyson, avustajat Chuck Nice ja Gary O’Reilly keskustelevat neurotieteestä keskittymisen ja suorittamisen takana neurotieteilijä PhD Heather Berlin kanssa. Uuden tiedon oppimisen lomassa on lupa vitsailla ja nauraa.

Lawrence Krauss on amerikkainen teoreettinen fyysikko, tieteen edistäjä kirjoittajana ja väittelijänä. Hänen lempilapsensa on The Origins Project Foundation, josta on syntynyt The Origins podcast. Lawrence tuo kaikkien ulottuville tiedettä ja varsinkin tieteen tärkeää merkitystä yhteiskunnassa.

Keskusteluvieraana on ollut muun muassa Noam Chomsky, jota on kuvattu modernin kielitieteen isäksi. Ellei Noam Chomsky ole tuttu, voin taata, että kyseisen jakson jälkeen hän on yksi lempparisi. Aiheina Noam Chomskyn kanssa on muun muassa Free Speech, Pohjois-Korea ja Donald Trump. Mielenkiintoisia vieraita riittää kuten Stephen Fry ja tunnettu koomikko Ricky Gervais, joiden keskustelut ovat intellektuaalisesti viihdyttäviä ja opettavaisia.

 

Haluaisitko kenties hivellä korviasi väittelyillä uskovaisten ja ateistien välillä ja ohessa oppia hyviä argumentteja ja tiedettä? Siihen sinulle on tiedossa loistava podcast, nimeltään The Atheist Experience. Podcastin tuottaja on tuotettu The Atheist community of Austin, Texasissa. Ohjelmassa ateistit kuten Matt Dilahunty, joka on loistava väittelijä, osallistunut moniin paneeleihin USA:ssa, vastaavat uskovaisten väitteisiin maailmasta ja jumalan olemassaolosta. Podcast on hauska, välillä surullisen hauska, informatiivinen ja tiedekeskeinen.

 

 

 

 

Oletko ikinä miettinyt miten maapallolle käy, jos aurinko räjähtää? Miten Daredevil näkee ilman näköä? Miksi et haluaisi teleporttaus-taitoa? Miten potkaista palloa avaruudessa? Tähän ja kaikkeen muuhun vastaa Because Science ohjelma YouTubessa.

Because Science (”Koska tiede”) on visuaalinen tiedeohjelma, joka käyttää matematiikkaa ja tieteen konsepteja ratkaistakseen populaarikulttuurin pulmia, joita esiintyy sarjakuvissa, elokuvissa, videopeleissä ja tv:ssä. Ohjelma on aivan huikean hauska ja piirrokset, joilla näytetään tieteen konsepteja, ovat helppoja ymmärtää. Tässä oppii fysiikasta kemiaan aivan itsestään, edes tajuamatta.

 

 

Forrest Valkai on tieteilijä, biologisti, jonka erityisalue on bioantropologia, kouluttaja, aktivisti, nuorisopuhuja, joka opettaa kaikille tiedettä ja tuo sitä esille omissa YouTube videoissaan. Forrestilta löytyy sarja Light of Evolution, joka käy evoluution konseptia läpi monesta eri kulmasta.

Reacteria on konsepti, jossa Forrest Debunks eli Forrest Valkai romuttaa teorioita ja ideoita, jotka eivät ole tieteellisiä eli ovat  pseudotiedettä, esimerkiksi kreationismia. Videot ovat informatiivisia, hauskoja, opettavaisia ja helposti pureskeltavia. Forrest osallistuu myös väittelypaneeleihin ja The Atheist Experience linjalle.

 

Mukavia hetkiä tieteen parissa keväälle! Let there be knowledge instead of Ignorance.

 

Kukka Kumpulainen

 

Huuhaa-palkinto Aavedatalle

Skepsis ry myönsi vuoden 2022 Huuhaa-palkinnon Aavedata-ryhmälle ansiokkaasta pseudotieteellisen tutkimuksen harjoittamisesta ja edistämisestä.

Skepsis ry myönsi vuoden 2022 Huuhaa-palkinnon Aavedata-ryhmälle ansiokkaasta pseudotieteellisen tutkimuksen harjoittamisesta ja edistämisestä. Onnittelumme palkinnon saajalle. Skepsis ry:n nettisivulla on pieni juttu palkitsemisen perusteista.

Aavedata-ryhmä, jonka nimi on aivan erinomaisesti valittu, on esittänyt omalla YouTube-kanavallaan ”Yhä löytämättä” -sarjaa, joka on kerännyt oikein kiitettävän paljon katsojia, satoja tuhansia. Lisähuomiota tämä jännittävä sarja sai, kun sitä kesällä 2022 ryhdyttiin esittämään Inez-kanavalla televisiossa.

Ja siis nythän on niin, että huuhaa, vaikka yleensä onkin huvittavaa, ei kuitenkaan ole harmitonta. Kuten ovat uskonnot tuottaneet maailmaan runsaasti ongelmia ja tuhoa, on huuhaa aiheuttanut lukemattomille ihmisille suuria ongelmia, murhetta, toteutumattomia toivekuvitelmia, vararikkoja ja ihmissuhteiden rikkoja. Aavedata ei tässä ole poikkeus. Lainaus palkitsemisen perusteista:

”Skepsiksen mielestä on kyseenalaista häpäistä kadonneiden muistoa julkisesti sekä antaa omaisille turhaa toivoa läheistensä löytymisestä yliluonnollisia keinoja käyttämällä.” -Risto K. Järvinen, Skeptikko 4/2022

Huuhaan levittäminen näinä dis- ja misinformaation aikoina on erityisen vastuutonta, koska tiedonvälitys on nopeaa ja informaatiotulva runsasta, ja siitä on vaikea tunnistaa, mikä on tietoa ja mikä hörhöilyä tai tyyten humpuukia.

Kuvakaappaus Aavedatan YouTube-kanavan "Yhä löytämättä"-sarjasta. Taustalla mies ja nainen pimeässä autossa ohjauspyörän takana, tekstinä "...PELOTTAA..". Etualalla Skeptikko-lehden etusivu otsikolla "Quo vadis, Skepsis?"
Kuvakaappaus Aavedatan YouTube-kanavan ”Yhä löytämättä”-sarjasta.

Samankaltaiset eetokset

Skepsis ry julkaisee Skeptikko -lehteä, jossa paneudutaan asiallisen kriittisellä otteella salaliittoihin, ihmeisiin ja henkimaailmaan, jotka edelleenkin vuonna 2023 niin monia kiehtovat. Skepsis ry on nimensä mukaisesti henkimaailmauskomuksia, vaihtoehtolääkintää, uskomushoitoja, pseudotiedettä ja kaikenkarvaisia jalokivi-, enkeli- ym. terapioita ruotiva ja kritisoiva yhdistys. Sen tavoitteena on paljastaa näiden takana olevat tyystin perusteettomat uskomukset tai silkka huijaus ja levittää valistusta näistä.

Vapaa-ajattelijoiden eetos on samankaltainen, mutta painottuen enemmän uskonnottomuuteen liittyviin teemoihin, katsomusten tasa-arvoon ja ateistiseen maailmankatsomukseen kohdistuvien ennakkoluulojen oikaisemiseen.

Jos Vapaa Ajattelija -lehti tuntuu kelpoiselta, niin mikäpä ettei siinä samalla menisi Skeptikkokin. On pieni rahan menetys ja sitäkin pienempi vaiva liittyä Skepsiksen jäseneksi ja saada mainio neljästi vuodessa ilmestyvä aina mielenkiintoinen lehti, jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta ja jolla on tarkka hömpän vainu.

 

Yki Räikkälä

Maailman humanistikongressi 2023 Kööpenhaminassa

Ensi kesänä, 3.-6.8.2023 Kööpenhaminassa Tanskassa järjestetään maailman suurin humanistien, ateistien ja vapaa-ajattelijoiden kokoontuminen, Maailman humanistikongressi (World Humanist Congress).

World Humanist Congress banner.

Ensi kesänä, 3.-6.8.2023 Kööpenhaminassa Tanskassa järjestetään maailman suurin humanistien, ateistien ja vapaa-ajattelijoiden kokoontuminen, Maailman humanistikongressi (World Humanist Congress). Kongressin teemana on ”Parempien demokratioiden rakentaminen humanististen arvojen avulla”.

Varsinaista kongressiohjelmaa on perjantaiaamusta sunnuntai-iltapäivän alkuun. Pääpuhujina on mainittu muun muassa:

Nazila Ghanea, YK:n uskonnonvapauden erikoistarkkailija ja Oxfordin yliopiston kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön dosentti.
Thorbjørn Jagland, entinen Norjan pääministeri ja Euroopan neuvoston pääsihteeri.
Leena Manimekalai, intialainen elokuvantekijä, runoilija ja näyttelijä.
Sofia Näsström, politiikan tutkimuksen professori Uppsalan yliopistosta.
Abid Raja, kansainvälisen parlamentaarikkojen paneelin puheenjohtaja.
Lars-Fr. H. Svendsen, Bergenin yliopiston filosofian professori, jonka tuotantoa on käännetty yli 30 kielelle.
Hulda Thorisdottir, Islannin yliopiston psykologian apulaisprofessori.

Kongressin ohjelma koostuu pääosin luennoista, paneelikeskusteluista ja erilaisista työpajoista. Sen pääkielenä on englanti.

– Tapahtuma on oivallinen, ja näin lähellä järjestettynä lähes ainutlaatuinen paikka nähdä ja kuulla, mitä eri puolilla maailmaa ja sisarjärjestöissämme tapahtuu sekä tavata saman maailmankatsomuksen jakavia ihmisiä ympäri maailman, sanoo tapahtuman valmisteluihin osallistunut Vapaa-ajattelijain liiton varapuheenjohtaja Antti Värri.

Koska edelliset kaksi kongressia on jouduttu koronapandemiasta ja muista syistä johtuen perumaan, Kööpenhaminan kongressi tulee olemaan ensimmäinen lajiaan lähes kymmeneen vuoteen, vaikka tapahtuma on tarkoitus järjestää eri puolilla maailmaa kolmen vuoden välein.

Lippu kolmipäiväiseen ohjelmaan maksaa 2295 DKK (noin 300 €); opiskelijahinta on 1895 DKK (noin 255 €).

Tapahtuma toteutetaan Kansainvälisen humanistiliiton pohjoismaisten jäsenjärjestöjen yhteisvoimin, mukana järjestävinä osapuolina ovat Tanskan, Norjan, Ruotsin ja Islannin humanistiyhdistykset sekä Suomesta Vapaa-ajattelijain liitto ja Humanistiliitto. Suomalaisilta järjestöiltä kongressiin on tarkoitus tuoda postereita, jotka kertovat sekulaarijärjestöjen toiminnasta Suomessa.

Lisätietoja löytyy englanniksi ja lippuja on mahdollista ostaa tapahtuman nettisivuilta: https://whc2023.com/program.html

Osallistujille on järjestetty mielenkiintoista ennakko-ohjelmaa 31.7.-3.8. Koska perjantain 4.8. ohjelma on erittäin runsas jo aamupäivästä alkaen, paikalle on hyvä hankkiutua viimeistään torstaiksi.

 

Esa Ylikoski

Tasa-arvoaktivistit kamppailevat haastavassa ilmapiirissä

Bahar Munzir on yksi tunnetuimmista tasa-arvoa ajavista naisaktivisteista Irakin Kurdistanissa. Hänellä on kolmenkymmenen vuoden yhtäjaksoinen ura, jonka aikana hänen on pitänyt tottua monenlaisiin ikäviin tilanteisiin sylkemisestä tappouhkauksiin. Kuitenkin tämänhetkistä tilannetta hän luonnehtii ennennäkemättömäksi.

Bahar Munzir on yksi tunnetuimmista tasa-arvoa ajavista naisaktivisteista Irakin Kurdistanissa. Hänellä on kolmenkymmenen vuoden yhtäjaksoinen ura, jonka aikana hänen on pitänyt tottua monenlaisiin ikäviin tilanteisiin sylkemisestä tappouhkauksiin. Kuitenkin tämänhetkistä tilannetta hän luonnehtii ennennäkemättömäksi.

”Lähes jokainen tuttu neuvoo olemaan hyvin varovainen ja vähemmän esillä, mikä kertoo vakavan tilanteen olevan laajassa tiedossa.” Toteaa Munzir.

Solvauksia ja uhkauksia

Tasa-arvoaktivistit ovat aina joutuneet haastaviin, mutta muuttuneen ilmapiirin ensi askeleet alkoivat viime syksynä, kun yhdysvaltalainen yliopisto Sulaimaniassa käynnisti projektin gender-teemasta. Siihen kuului seminaarisarja ympäri Kurdistania. Alku meni suunnitelman mukaan, mutta Raparin alueella kaksipäiväinen seminaarin toinen päivä ei toteutunut, kun joukko ihmisiä tuli vastustamaan tapahtumaa ja koko hanketta. Vastustamisen syynä oli hankkeeseen kuulunut LGBTQ+ -sisältö.

Lähes samaan aikaan imaamit ja islamistit ottivat kantaa tapaukseen ja sanoivat sen  ”vaarantavan yhteiskuntaa”. Hankkeen työntekijät joutuivat monenlaisen solvausten ja uhkauksien kohteeksi. Heitä ja tasa-arvoaktivisteja syytettiin homoseksuaalisuuden levittämisestä, perheiden hajottamisesta ja ”Kurdistanin yhteiskuntaan sopimattomien” ilmiöiden tuomisesta. Naisaktivistit ja -järjestöt olivat hetkessä hyvin ahtaalla.

”Ilmiselvästi hyökkäys oli tarkoin suunniteltu ja siihen oli saatu Sulaimanian maakunnan valtaapitävän Kurdistanin isänmaallisen liiton (PUK) hyväksyntä ja tuki.” Munzir muistelee viime syksyn tapahtumia.

Jälleen voitto islamisteille

Samoihin aikoihin Kurdistanin aluehallinnon eduskunta hylkäsi esityksen perhelakiuudistuksesta, pääosin islamistien ja Gorran-liikkeen painostuksesta. Se mm. olisi tunnistanut raiskauksen myös avioliitossa, kieltänyt naisiin kohdistuvaa taloudellista väkivaltaa ja helpottanut lapsen mahdollisuutta ilmoittaa vanhempiensa väkivallasta.

”Tämän läpimeneminen olisi ollut tärkeä askel naisille ja tasa-arvolle. Sen hylkääminen oli vastaavasti takaisku koko yhteiskunnalle. Onneksi olemme sentään pystyneet pysäyttämään olemassa olevan lain löysentämistä vielä enemmän naisten tappioksi.”

Pian tämän jälkeen eräs tuomari Kurdistanista teki Irakin keskushallinnon korkeimmalle oikeudelle kantelun valittaen, että Kurdistanin aluehallinnon lainsäädännössä on enemmän ehtoja monivaimoisuudelle kuin Irakin laissa. Oikeus hyväksyi kantelun, ja monivaimoisuutta helpotettiin Kurdistanissa. Tämä oli jälleen voitto islamisteille.

”Aihe herätti paljon keskustelua, ja kun eräs naisaktivisti TV-haastattelussa samaisti monivaimoisuuden seksikauppaan, seurasi järjestelmällinen hyökkäys naisia ja heidän järjestöjään vastaan. Kyseisestä naisesta tehtiin lukuisia rikosilmoituksia, ja uhkaukset olivat niin laajoja ja vakavia, joutui hän lopulta poistumaan Kurdistanista.”

Bahar Munzir on tuttu hahmo esimerkiksi mielenosoitusten eturivissä.Bahar Munzir on tuttu hahmo esimerkiksi mielenosoitusten eturivissä.

Agenda kohti taantumuksellisempaa yhteiskuntaa

Vallanpitäjät, etenkin PUK oli vaitonainen sen hallintoalueen tapahtumista, ja vähäisetkin puheet kallistuivat islamistien tueksi.

”Tässä vaiheessa ei ollut mitään epäselvyyttä, että paikallinen vallanpitäjä (PUK) on systemaattisesti asettunut islamistien puolelle ja toteuttaa näiden agendaa kohti taantumuksellisempaa yhteiskuntaa. Vallanpitäjien kohtaamaa syvää poliittista ja taloudellista kriisiä yritetään pelastaa tarttumalla islamismiin.” Näin Munzir tiivistää valtaapitävien linjan koventumisen.

”Lisäksi Iranin tapahtumilla on suuria vaikutuksia Kurdistaniin. Iranin islamilainen tasavalta on elintärkeä tuki PUK:lle. Siksi se yrittää islamisoimalla yhteiskuntaa ja tukemalla islamistiryhmittymiä madaltaa asukkaiden tukea Iranin kansannousulle.”

Seuraavana askeleena Sulaimanian maakunnassa suljettiin yökerhot ja baarit vedoten niiden sopimattomaksi yhteiskuntaan. Päätöksen teki PUK:n johtaja, ja hän itse oli mukana seuraamassa määräyksensä toteuttamista auton etupenkillä samaisena iltana.

”Osassa näissä paikoissa käytiin ihmiskauppaa ja paljon muuta epäinhimillistä toimintaa. Tähän toimintaan olisi pitänyt puuttua, mutta tässäkin tapauksessa haluttiin kokonaan sulkemisella tyydyttää islamisteja ja viedä yhteiskuntaa heidän toivomansa suuntaan. Lisäksi päätös tehtiin puolueen, ei esimerkiksi hallituksen tai kaupungin taholta.”

Takana poliittinen voima

Muutama päivä ennen uutta vuotta sosiaalisessa mediassa levisi video, missä joukko nuoria poikia kävi nuoren naisen kimppuun moottoripyörätapahtumassa Sulaimanian lähellä Huanassa. Videon yhteydessä levisi myös monenlaisia väitteitä tytöstä. Kaksi tunnettua toimittajaa KNN- ja Xendan-kanavilta kyseenalaisti nuoren naisen läsnäolon ”miehekkäässä” paikassa.

”Kyse ei ollut satunnaisesta tapahtumasta, jossa joukko nuoria poikia yht’äkkiä hyökkää nuoren naisen kimppuun, vaan suunniteltu juttu. Oli ilmiselvää, että poikia oli kannustettu, ja takana oli poliittinen voima. Aiemminkin tytöt ovat käyneet siellä ilman suurempia ongelmia.”

Ikävät tapahtumat naisia kohtaan eivät suinkaan jääneet viime vuoteen. Tammikuussa 2023 PUK:n johtaja Talabani kutsui Suleimaniaan imaamin, joka tunnetaan hyvin herjaavista ja alentavista ilmaisuista naisia ja naisjärjestöjä kohtaan. Näiden halventavien puheenvuorojen vuoksi kyseiseltä imaamilta oli evätty saarnat Erbilissä. Nyt sai valita itse moskeijan ja pitää perjantaisin saarnojaan Suleimaniyassa.

”Tämä oli taas selkeä linjaus naisia ja tasa-arvon aktivisteja vastaan. Kutsusta tehtiin merkittävä tilaisuus ja 110 suurta tiedotusvälineitä ympäri Irakia oli tuotu paikalle.”

Lyhyessä ajassa yhteiskunnan linjan muuttaminen taantumuksellisempaan ja uskonnollisempaan suuntaan on antanut islamisteille tilaisuuden tuoda voimakkaammin katsomustaan ja vaatimuksiaan esiin. Se on herättänyt huolta.

”Olen kuullut, että PUK:n oma naisjärjestökin on ollut tyytymätön puolueensa linjauksiin ja tekemistä muutoksista, mutta luonnollisesti he pysyvät vaitonaisina.”

”Olen edelleen toiveikas”

Helmikuussa osa Sulaimanian kaupunginhallituksen jäsenistä oli tutustumismatkalla Ghanassa. Kaupunkiin jääneet jäsenet varapuheenjohtajan allekirjoituksella julistavat päätöksen, missä kielletään kaikenlaiset tilaisuudet, missä käsitellään gender-teemaa. Myöhemmin päätöstä pidettiin lainvastaisena.

”Ei sinänsä yllättänyt, että PUK:lla oli kiire toteuttaa islamistien vaatimuksia.”

Suuret muutokset, uhkaukset ja lähes mahdottomaksi mennyt toimintaympäristö eivät lannista Munziria. Hän toivoo, että naisjärjestöt voisivat näissä tilanteissa ja olosuhteissa tehdä yhteistyötä pienellä kynnyksellä.

”Vastapuolella levitetään paljon väärää tietoa, tehtävämme on oikaista. Nyt jopa naisjärjestöjen perustoiminta on haasteellista, ja ne kohtaavat monenlaisia vaikeuksia. Viime kuukausina järjestöjen monien tilaisuuksien pitäminen on kohdannut vastustusta.”

Muutokset ovat olleet nopeita, ne ovat tapahtuneet vajaan puolen vuoden aikana. Tasa-arvoaktivistit ovat uudessa tilanteessa, mikä on haasteellisempi ja toimintaympäristöltään vaikeampi. ”Jotkin vanhat tv-haastatteluni saisivat tänä päivänä ihan toisenlaisia reaktioita”, toteaa Munzir.

Optimistisena persoonana toivoa paremmasta huomisesta löytyy edelleen. ”Olen edelleen toiveikas, varsinkin Iranin tapahtumien johdosta. Kansannousun tavoitteissa vapaus ja tasa-arvo ovat hyvin keskeisiä. Onnistunut muutos tulee vaikuttamaan myös tänne.”

 

Binar Mustafa

Educa-messuilla taas

Vapaa-ajattelijain liitto oli taas esillä kasvatus- ja koulutusalan Educa-messuilla 27.-28.1.2023, kahden koronaperuutuksen jälkeen.

Vapaa-ajattelijain liitto oli taas esillä kasvatus- ja koulutusalan Educa-messuilla 27.-28.1.2023, kahden koronaperuutuksen jälkeen: keskusteluja, esitteitä, Vapaa Ajattelija -lehtiä sekä lyhyt Testaa oletko vapaa-ajattelija -kysely. Talkoolaiset messuesittelijät kertovat hyvästä fiiliksestä, ystävällisestä vuorovaikutuksesta ja tunnelmasta.

Messuosastolla vierailivat myös Humanists Internationalin vieraat Yvan Dheur Belgiasta ja Lone Ree Milkæer Tanskasta.

 

Esa Ylikoski