Artikkeli arkistot - Sivu 16 53:stä - Vapaa-ajattelijain Liitto ry

YKI RÄIKKÄLÄ

Erityisen mielenkiintoiseksi kirjan Kristillinen äärioikeisto ja TRUMP tekee se, että Atte Korhola tunnustautuu heti kättelyssä olevansa tunnustava kristitty. Ei heti uskoisi, kun kirjassa kyytiä saavat USA:n evankelikaalit ja muu kristillinen oikeisto. Ympäristömuutoksen professori Atte Korhola ei meteliä tästä ole juuri pitänytkään toisin kuin samoihin aikoihin Trumpin Amerikkaa toiselta kantilta ja myötäsukaisesti käsittelevän kirjan kirjoittanut dosentti Markku Ruotsila.

Tätä kirjoittaessa Trump on ollut vallassa nelisen viikkoa ja on sinä aikana paitsi pitänyt lupauksensa mennyt paljon pidemmällekin: Panaman kanava, Kanada, Grönlanti, globaali kauppasota, liittovaltion purku jne. Ensi töikseen hän armahti Capitolin rynnäköstä tuomitut ”marttyyrit”. Helmikuussa Trump ilmoitti erottavansa Capitolin rynnäkköä eli vallankaappausyritystä tutkineet FBI:n virkailijat. Ei olisi pitänyt olla yllätyksenä Venäjän, sotarikollisen hallinnon, kelkkaan lähteminen ja Ukrainan yli käveleminen.

Trump ei ainoastaan koettele lain rajoja, vaan kävelee sumeilematta kaiken laillisuuden ja oikeuden yli. Agendana on keskittää koko valtio presidentin määräysvallan alle. Project 2025 -hanke, josta Trump väitti olevansa tietämätön, on tiekartta liittovaltion hajottamiseen ja diktatuuriin. Rukousaamiaisella 6.2. Trump ilmoitti kristittyjen olevan USA:n syrjitty ryhmä. Pään nyökkäys evankelikaalien suuntaan. Rukousaamiainen on muuten erään kulisseissa toimivan äärikristityn järjestön The Fellowshipin perustama.

Äärioikeistolaiset kristityt sekä evankelikaalit olivat merkittävässä osassa Trumpin voitossa, mikä kirjassakin esille tulee. Nämä taputtivat käsiään Trumpin ilmoitettua Gazan haltuun ottamisesta ja palestiinalaisten pakkosiirrosta. Tämä on yksi niitä asioita, joita ajamaan USA:n äärioikeistouskovat Trumpin läpi ajoivat. Nämä ääriuskovat uskovat täysillä yhdysvaltalaisten olevan ainoa oikea Israel, kadonneen heimon jälkeläiskansa, jota häröinen ns. angloisraelismioppi julistaa.

Trump voi tehdä ja sanoa mitä vain, vaikka ampua jonkun kadulla, eikä se haittaa evankelikaaleja, koska he kaikki ovat ”valittuja”. Kuningas Daavid saattoi tehdä mitä vain, mutta ”valittuna” oli Jumalalle mieleen. Trump onkin jo esiintynyt eräässä kuvassa kruunu päässään.

Korholan kirja kertoo siitä, miten uskonnollinen ääriajattelu on tunkeutunut politiikkaan tarkoituksena saada USA:sta oikeasti sellainen Gilead (teokratia), josta Margaret Atwood jo vuonna 1985 varoitti kirjassaan The Handmaid´s Tale.

Kirja ei käsittele niinkään Donald Trumpia, vaan on enemmänkin laaja kuvaus amerikkalaisesta ääriuskonnollisuudesta historiasta nykyaikaan. Tarinaan mahtuu paitsi politiikkaan sotkeutumista, myös väkivaltaa ja joukkoitsemurhia. Nämä ääri-ilmiöt saivat alkunsa 50-luvulla äärikarismaattisesta Latter rain -liikkeestä ja ovat jatkuneet nykyiseen dominionismiin, jolla pyritään saamaan koko yhteiskunta teokratiaan. Dominionismi sai alkunsa jo 1900-luvun alussa John Alexander Dowien helluntalais-karismaattisesta ja sairaalloisesta toiminnasta absurdeine Zion Cityineen kaikkineen.

Vaikka Korhola onkin ympäristötieteilijä, eikä yhteiskuntatieteilijä tai politiikan tutkija, on hänellä laaja harrastuneisuus Yhdysvaltain historiasta ja politiikasta. Hän ilmoittaakin, ettei kirja ole syvällinen tutkielma tai analyysi amerikkalaisesta kristillisestä äärioikeistosta. Mutta laaja analyysi kuitenkin, jopa turhankin laaja. Välillä oli tulla ähky lukuisten häröisten megakirkkojen, uskolla miljardeja rahastaneiden megakirkkojen ja TV-pastoreiden esittelystä. Vähempikin olisi riittänyt. Häikäilemättömin ja vastenmielisin on Kenneth Copeland. Kerran tämä suutahti, kun haastattelija sanoi tätä miljonääriksi. Hän korjasi olevansa miljardööri. Jumalan armosta.

Evankelikaalien ja helluntailaisten nykyisen mielettömyyden takana on vuosikymmenten kehityskulku. Tätä historiaa Korhola selvittää varsin ansiokkaasti. Mutta näiden höyrähtäneiden äärikristittyjen vihan lietsontaa, muiden, jopa kansojen, dehumanisointia ja demonisointia ei ole helppo ymmärtää kirjan pohjaltakaan. Tuolla uskonnollisella pahuudella ja ahneudella ei ole rajoja. Paradoksaalisesti se, että USA:ssa valtio ja kirkko ovat irti toisistaan, on antanut tilaa kahjoille poliittista valtaa hamuaville uskonnollisille liikkeille. Trumpin myötä nämä sitä myös saavat, eikä uskontovaltaisesta gileadista sitten olla enää kaukana. Tätä vaarallista kehitystä kirja kuvaa erinomaisesti.

· ·

Artikkeli on julkaistu Vapaa Ajattelija -lehdessä 1/2025.

TOIMITUS

Uskonnottomien etu-, ihmisoikeus- ja kulttuurijärjestöltä Vapaa-ajattelijain liitolta ei ole kysytty mitään Opetus- ja kulttuuriministeriön Uskontokuntien, hyvinvointialueiden, koulujen ja oppilaitosten sekä nuorisotyön toimijoiden välisen yhteistyön kehittämistyöryhmän muistion laadinnassa.

Vapaa-ajattelijain mielestä koulujen ovet ja ikkunat tulee avata muualle kuin kirkonmäelle ja moskeijaan päin! Tuossa mietinnössä sekulaarien, uskonnollisesti ja puoluepoliittisesti sitoutumattomien kansalais- ja kulttuurijärjestöjen, urheiluseurojen, sosiaali- ja terveysjärjestöjen sekä harrastusyhteisöjen kanssa tehtävä yhteistyö valitettavasti ohitetaan. Koulujen on paikallaan lisätä yhteistyötään oman paikkakunnan kansalaisyhteiskunnan moninaisten toimijoiden kanssa.

Tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä tähän muistiossa mainittuun näkökohtaan: ”On tärkeää, että yhteistyö ei sisällä uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitouttavia elementtejä. Yhteistyöhön liittyy uskonnonvapaudesta ja julkisen vallan katsomuksellisesta neutraalisuudesta johtuvia herkkyyksiä, jotka on huomioitava.”

Uskonnonharjoitustilaisuudet, kuten jumalanpalvelus tai hartaus, ovat tunnustuksellisia ja sitouttavia, jos jotkin. Tämä lienee selvää aikuisten maailmassa, mutta koulujen ja päiväkotien piirissä se ei ole ollut selvää. Koulujumalanpalveluksia ja ”pikkukirkkoja” pidetään yhä koulu- ja päiväkotipäivien aikana. Lapsilähetystyön sijaan tarvitaan aitoa sitouttamattomuutta.

Opetushallituksen ohjeissa todetaan: ”Opetuksen järjestäjä voi päätyä myös siihen, ettei koulun työsuunnitelmassa määriteltynä työaikana järjestetä uskonnollisia tilaisuuksia tai toimituksia.” (Opetushallitus-3903-2022) On kaikki syy toivoa, että opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa muistiossa mainittua yhteistoimintaa tältä perustalta. Siten vältytään niistä ongelmista, joita Vapaa-ajattelijain liiton esityksessä Selkeytetään koulujen ja kirkon suhdetta on todettu.

· ·

Artikkeli on julkaistu Vapaa Ajattelija -lehdessä 1/2025.

TOIMITUS

Nyt on aika rauhassa pohtia, miten turhat kiistat uskonnollisista tilaisuuksista kouluissa ja päiväkodeissa vältetään jatkossa.

Perustuslakivaliokunta on linjannut, että koulun yhteiseen juhlaan voi sisältyä yksittäinen virsi ilman, että se tekee juhlasta uskonnollista tilaisuutta, ja että virren ajaksi voi poistua huomaamattomasti.

Miksi Suvivirsi kevätjuhlassa ei riitäkään, vaan koulupäiviin liitetään myös ”kevätkirkko” tai ”pääsiäiskirkko” tai ”joulukirkko” eli jumalanpalvelus ev.-lut. seurakunnan kirkossa?

Jos koulu- tai päiväkotipäiviin liitetään uskonnollisia tilaisuuksia, perustuslakivaliokunnan mukaan niille pitää järjestää rinnakkaista, kaikille sopivaa neutraalia ohjelmaa. Kenenkään ei tarvitse osallistua uskonnollisiin tilaisuuksiin.

Vaihtoehtoisen, rinnakkaisen tilaisuuden järjestäminen aiheuttaa opettajakunnalle runsaasti ylimääräistä työtä lukukauden kiireisimpään aikaan. Ohjelman laatimisen ja tiedottamisen lisäksi huoltajilta pitää kysyä, kumpaan ohjelmaan lapsi osallistuu, ja laatia osallistujalistat.

Siis jos päiväohjelmassa on jumalanpalvelus, yhteisen kevät- tai joulujuhlan lisäksi pitää järjestää rinnakkainen keväinen tai jouluinen tilaisuus. Tämä tarkoittaa kaksinkertaista työtä. Eikö voisi keskittyä kaikille yhteiseen toimintaan?

Osa vanhemmista kokee, että pakko valita jalustalle nostetun jumalanpalveluksen ja vaihtoehdon välillä rikkoo perheen arkaluontoisen tiedon yksityisyyden suojaa ja on lasten kautta ja kannalta hyvin kiusallinen ja ahdistava valintatilanne.

Opetushallituksen ohjeissa on tähän ratkaisu: ”Opetuksen järjestäjä voi päätyä myös siihen, ettei koulun työsuunnitelmassa määriteltynä työaikana järjestetä uskonnollisia tilaisuuksia tai toimituksia.” (Opetushallitus-3903-2022)

”Uskonnollinen, katsomuksellinen ja puoluepoliittinen sitouttamattomuus” on myös opetussuunnitelman ja varhaiskasvatuksen perusteiden linjaus. Jumalanpalvelukset eivät ole koulun lakisääteisiä tehtäviä.

Uskonnollisesti sitoutumaton koulu voisi keskittyä kaikille yhteisten tapahtumiensa pitämiseen ja kehittämiseen. Tämä ei estä kirkkoa ja muita uskonnollisia yhdyskuntia tarjoamasta uskonnollisia tilaisuuksia lapsiperheille ja nuorille koulupäivien ulkopuolella.

Vapaa-ajattelijain liitto ry

· ·

Artikkeli on julkaistu Vapaa Ajattelija -lehdessä 1/2025.

YKI RÄIKKÄLÄ

Tammikuun alussa tapahtui Klaukkalan onnettomuus, jossa neljä nuorta kuoli. Onneton tapaus monista, joiden jälkeen kollektiivinen suru tai järkytys vie ihmisiä kirkkoon. Pappi kysyy usein surevan seurakunnan edessä, miksi Jumala salli tämän tapahtua. Suojelusenkeleiden poissaolosta ei puhuta. Tunnetuimmasta päästä on vuoden 2004 tapaninpäivän tsunami, jonka jälkeisessä kirkkokokoontumisessa piispa Eero Huovinen kysyi epätoivoisesti ”missä Jumala oli”. Kirkon julistama jumala ei estä onnettomuuksia, eikä kirkko kykene muuhun kuin antamaan katteettoman illuusion lohdusta.

Jämijärven vuoden 2014 lentokoneonnettomuudesta selvisi kolme: lentäjä ja kaksi hyppääjä. Toinen hyppääjä kertoi myöhemmin, että enkeli hänet työnsi koneesta ulos. Mutta ne kahdeksan saivat mennä koneen mukana maahan murskaksi. Keskustelin kerran erään uskonmiehen kanssa tuosta onnettomuudesta. Hänen mukaansa se oli seurausta siitä, miten ihmiset ”pyhittävät” pyhäpäivän nykyään. Hänen mukaansa hengellisessä tilaisuudessa ei olisi tuollaista voinut tapahtua. Eipä varmaan olisi koneellakaan lennetty. Mutta kylmäävästi tämä syyllisti menehtyneet onnettomuuden uhrit kysymällä: ”Oliko ihmisen elämyksellisellä ja itsekkäällä nautinnonhalulla jotain sijaa tapauksessa?”

Kerran lapsen hengen vaatineen liikenneonnettomuuden jälkeen keskustelin erään uskovan kanssa. Hänen arroganssinsa oli kylmäävää: ”Ilkeää sanoa, mutta ehkä sillä tytöllä ei ollut suojelusenkeleitä.” Olin pitänyt häntä suhteellisen tervejärkisenä. Tuohon asti.

Kotikaupungissani kerran nuori nainen kaatui polkupyörällä, kun pysäköidystä autosta avattiin ovi juuri tämän kohdalla. Takaa tulevan ajoneuvon kuljettaja ei voinut tehdä mitään, koska kaikki tapahtui siinä hetkessä. Sekunti tai puolikin ajoituksen muutoksessa olisi estänyt onnettomuuden tai ainakin sen fataaliuden.

Pastori Mikko Salmi toivotti aikoinaan kuulijoilleen Radio Dei -lähetyksensä lopuksi ”enkeleitä tiellesi”. Kerran lähetyksen jälkeen rattijuoppo aiheutti kahden lapsen kuoleman. Enkeleitä ei ollut näiden uhrien tiellä tai sitten enkeleillä ei ole valtaa tämän maailman asioihin. Mutta pastori voi jutella niitä näitä, vaikka kyse on vastuuttomasta tyhjänpuhumisesta.

Paavi Franciscus kehotti ihmisiä kuuntelemaan suojelusenkeleitä ja noudattamaan näiden antamia neuvoja. Katolisen kirkon johtajan mukaan suojelusenkelien neuvoja kuuntelevat tekevät epätodennäköisemmin vääriä päätöksiä. ”Meillä kaikilla on mukanamme enkeli, joka suojelee meitä ja auttaa meitä ymmärtämään asioita”, totesi paavi erään messunsa yhteydessä.

Osa poliitikoistammekin uskoo suojelusenkeleihin. Jokunen vuosi sitten yksi eturivin suomalainen poliitikko totesi julkisesti: ”Uskon Luojamme huolenpitoon ja johdatukseen, jota ihmiset voivat kokea elämässään. Enkelit symboloivat tätä.”

Kristityn uskovan mukaan enkelit ovat mukana tapahtumissa aina silloin, kun selviydytään kuin ihmeen kaupalla onnettomuudesta. Mutta ilmeisesti ovat aina jossain muualla, kun sekunnin osienkin mitassa tapahtuvien sattumien takia käy huonosti. Onnettomuudet ovat väistämättömiä. Ihmisten eri intentiot risteävät usein, on paljon teknisen kehityksen mukana tulleita laitteita ja koneita, jotka eivät aina toimi oikein. Ja sitten on vielä tämä epävakaa maapallo luonnonmullistuksineen ja oikukkaine sääilmiöineen. Sattuma on sokea, niin hyvässä kuin pahassa.

Mutta kun presidentti Trump ilmoitti virkaanastujaisissaan Jumalan pelastaneen hänet salamurhalta kampanjatilaisuudessaan, ei sillä ole tekemistä uskon kanssa. Trumpin usko ulottuu vain häneen itseensä. Kyseessä oli retorinen detalji, jolla hän uskotteli kuulijoilleen omasta korkeasta mandaatista itsevaltiuteensa. Evankelikaalithan uskovat täysillä, että kyseessä oli ”jumalallinen väliintulo”, enkelien suojelus. Trumpille tämä sopii hyvin.

Osoittaa melkoista pöyhkeyttä uskoa suojelusenkelin auttaneen itsensä tai läheisensä pelastumaan fataalissa onnettomuudessa tai vakavasta sairaskohtauksesta selviytymisessä, kun samaan aikaan sodissa ja etnisten ryhmien sekä uskontojen välisissä vihanpidoissa kuolee lapsia ja vastasyntyneitä.

Kun jotain todella pahaa tapahtuu huolimatta ennakolta siunauksen ja varjeluksen rukoilusta, anelusta ja toivomisesta, on selitys siihen, että emme tiedä miksi Jumala tekee niin kuin tekee tai jättää tekemättä. Me vain emme ymmärrä Hänen viisauttaan. Voidaanpa vieläpä todeta, että Jumala ei tee virheitä.

Helsingissä järjestettiin 24.2. Valoa Ukrainaan -tapahtuma sodan kolmevuotispäivänä. Lopuksi ilmoitettiin, että Tuomiokirkossa alkaa ekumeeninen rukoushetki Ukrainan puolesta. Eräs uskova kirjoitti, että sitä juuri tarvitaankin, rukoilua toisten kanssa ja että kyllä Jumalan nyt on pakko kuunnella! Voi saman tien kysyä, miksi tuo jumala antoi koko sodan kauheuksineen syttyä. Ja että nytkö yhdessä rukoilun ansiosta jumala päättää lopettaa tuon katastrofin?

· ·

Artikkeli on julkaistu Vapaa Ajattelija -lehdessä 1/2025.

TOIMITUS

Mediassa on kirjoiteltu uskontokuntiin kuulumattomista nuorista, jotka menevät rippikouluun ja liittyvät siellä kirkon jäseniksi. Vähemmän näkee juttua nuorista kirkon jäsenistä, jotka eivät mene kirkon rippikouluun. Kumpia on enemmän?

Koko ikäluokasta rippikoulun suorittaa noin 73,5 %. Noin 91 % kirkon jäsenistä osallistuu ikäryhmänsä kanssa rippikouluun. Rippikoulun käy vuosittain noin 48 000 nuorta.

Jos noin 9 % ikäluokkaan kuuluvista kirkon jäsenistä ei mene rippikouluun, se tekee noin 4500 nuorta. Toisella puolen noin 1400 nuorta liittyi kirkkoon rippikoulun kautta. Joten rippikoulun väliin jättäviä on enemmän kuin rippikoulun kautta liittyviä nuoria.

Koska Yle ja maakuntalehdet tekevät juttua rippikoulun skippaajista?

Vapaa-ajattelijat ovat kritisoineet peruskoulun 8. luokan alkuviikkojen käyttämistä kirkon rippikoulumarkkinoinnin alustana. Ei-jäseniin kohdistuva lapsilähetystyö ei sovi kouluun.

· ·

Artikkeli on julkaistu Vapaa Ajattelija -lehdessä 1/2025.

TOIMITUS

Vapaa-ajattelijain liitolla on tiedotusta varten sähköpostilista. Pyydä sähköpostilla listalle lisäämistä osoitteesta val@vapaa-ajattelijat.fi, jos et vielä listalla ole. Viestejä tulee harvakseltaan, tämä ei ole vilkas keskustelulista vaan liiton tiedotuksia mm. jätetyistä lausunnoista. Muista myös päivittää nyt aktiivinen sähköpostiosoitteesi listalle.

Liitolla on yhä myös keskustelu-sähköpostilista. Tosin keskustelun painopiste on käytännössä siirtynyt sosiaalisen median puolelle. Vapaa-ajattelijain liitto – avoin -nimisessä facebook-ryhmässä on varsin vilkasta keskustelua. Liiton Facebook-sivut ovat enemmän vain tiedotusta varten.

· ·

Artikkeli on julkaistu Vapaa Ajattelija -lehdessä 1/2025.

ROBERT BROTHERUS

Ainoa täysin objektiivinen todellisuus maailmankaikkeudessa on se, että atomit liikkuvat ja muodostavat erilaisia ajallisesti ja paikallisesti vaihtelevia ryppäitä. Maailma atomitasolla on kuitenkin liian monimutkainen ihmisaivojen suoraan käsiteltäväksi, joten evoluutio on muokannut aivomme suorittamaan huomattavaa karkeistusta: redusoimaan erilaisia atomiryppäitä korkean tason luokkiin kuten kivi, talo, pöytä, lammas ja mies.

Karkeistusprosessi on niin nopea ja alitajuinen, että yleensä olemme tietoisia vain sen lopputuloksesta, ajatuksista kuten ”tuossa on talo” tai ”Heikki on mies”. Aivojen luomien abstraktien luokkien illuusio on niin vahva, että jopa filosofi Platon erehtyi ajattelemaan, että käsitteet kuten ”mies” ja ”talo” ovat jotenkin todellisempia kuin fyysinen maailma. Vasta skeptikko-filosofi Vilhelm Occamilainen osoitti, että tällaisissa luokissa on kysymys vain ihmisten keksimistä nimityksistä.

Koska karkeistuksen tuottama luokittelu on vain karkea likiarvo todellisuudesta, on se aina jossain määrin virheellinen. Luonnonvalinnan prioriteettina olikin virheettömän ymmärryksen sijaan ihmisen kyky tehdä nopeasti selviytymisen kannalta kohtuullisen hyviä päätöksiä. Näin esimerkiksi ihmiset luokittelevat helposti kaloiksi kaikki evälliset vesieläimet, myös delfiinit.

Erilaiset määritelmät ja niistä seuraavat luokittelut edustavat ihmisryhmien ajasta ja paikasta riippuvia tapoja tai sopimuksia. Esimerkiksi eläintieteessä linnut ja dinosaurukset voidaan luokitella eri luokkiin ruumiinrakenteen mukaan tai kladitisessa luokittelussa samaan luokkaan, koska linnut periytyvät dinosauruksista. Kumpikaan luokittelu ei ole sinänsä oikea tai väärä vaan molemmat ovat omilla tavoillaan hyödyllisiä.

”Sukupuoli”-käsitteellä on monia määritelmiä. Laajin kirjo erilaisia sukupuoliluokkia löytyy yksilön kokemasta sukupuoli-identiteetistä (gender), joita on wikipediassa lueteltu yli 250 erilaista. Juridisia sukupuolia on puolestaan maasta riippuen kaksi, kolme tai rajaton määrä. Biologian alueellakin on käytössä erilaisia mahdollisia määritelmiä, kun yritetään luokitella ihmisiä – meitä 1029 atomin monimutkaisia ryppäitä – eri sukupuoli-lokeroihin.

Vaikka valtaosalla ihmisistä sukupuoli-ominaisuudet (kromosomit, sukusolut, hormonit, sukuelimet ja muut ulkoiset sukupuolittuneet piirteet) korreloivat yksiselitteisesti kahteen luokkaan, on myös paljon intersukupuolisia yksilöitä, joiden kohdalla sukupuoli ei ole yksiselitteinen. Esimerkiksi CAIS-syndroomassa XY (uros)-kromosomit omaava ihminen kehittyy ulkoisilta ominaisuuksiltaan ja sukuelimiltään naiselliseksi, vaikka tuottaa siittiöitä.

Biologiassa käytetään toisinaan määrittelyä, jossa luodaan yksi tai useampia sukupuoliluokkia erilaisille intersukupuolisuuden muodoille. Tällöin sukupuolten kokonaismääräksi saadaan esimerkiksi 3, 6 tai enemmän. Toisessa nykyään yleisessä lähestymistavassa ei intersukupuolisille muodoille luoda uusia sukupuoliluokkia vaan pitäydytään jollain kriteerillä (esimerkiksi sukusolujen koon mukaan) määritellyissä kahdessa luokassa, joihin yksilöt sitten kuuluvat joko selkeästi, vaihtelevan epäselvästi tai eivät lainkaan.

Kaikille ihmisille kuuluu ihmisarvo ja kunnioitus sukupuoliominaisuuksien biologisesta ilmentymästä ja sukupuoli-identiteetistä riippumatta. Yksilötason sukupuoli-kirjon ymmärtäen ei ketään yksilöä voi eikä pidä yrittää väkisin sovittaa mihinkään sukupuoliluokkaan riippumatta siitä, miten nuo luokat määritellään. Päivi Räsäsen ”mieheksi ja naiseksi hän heidät loi” -kirjan mukainen ja Trumpin hallinnon ajama kristillis-fundamentalistinen sukupuolioppi meneekin metsään erityisesti vaatimuksessaan siitä että ”mies” ja ”nainen” -luokkien pitää olla absoluuttisia, täydellisiä, selviä ja pyhiä myös yksilötasolla.

Arkipäiväiset politiikassa kuumiksi nousseet kysymykset siitä, kuka saa mennä mihinkin vessaan tai osallistua mihinkin urheilukilpailuun tuskin ratkeavat jatkamalla sotaa sukupuoliluokkien ”oikeasta” lukumäärästä. Koska kysymys sukupuolesta on viime kädessä määrittelykysymys, voisi aselepoa hieroa siitä, että ”kaksi” ja ”enemmän kuin kaksi” voivat määritelmästä riippuen olla molemmat mahdollisia vastauksia.

Ehkä näin keskustelua saisi kammettua poliittisista poteroista rakentavammalle tasolle tieteen ja vapaa-ajattelun hengessä. Joka tapauksessa nykyisen sekaannuksen vallitessa lienee hyvä keskusteluissa selventää, minkä määritelmien puitteissa kukin keskustelija argumenttejaan esittää.

· ·

Artikkeli on julkaistu Vapaa Ajattelija -lehdessä 1/2025.

TOIMITUS

Turun kouluissa noin puolet uskontojen ja elämänkatsomustiedon opetuksesta järjestettiin yhteisenä opetuksena. Opettajien ammattiyhdistys kanteli tästä aluehallintovirastolle (AVI).

Aluehallintovirasto eli AVI yhtyi Opetushallituksen arvioon siitä, että yhteinen opetus saattaa johtaa liialliseen keskittymiseen yhteen katsomusaineeseen tai keskittymiseen asioihin, jotka eivät vastaa minkään katsomusaineen tavoitteita tai sisältöjä. Kummassakin tilanteessa osa oppilaista voi jäädä ilman opetussuunnitelman mukaista opetusta.

Ratkaisun perusteella Turku päätti lopettaa ”kokeilunsa” katsomusaineiden osittaisesta yhdistämisestä luokilla 1, 2, 3, 4 ja 6. Kokeilu jatkuu vielä luokilla 5 ja 7. Asia on kuitenkin otettu uuteen käsittelyyn maaliskuun alussa.

Maaliskuussa lautakunta päätti pitää voimassa omavaltaisen ”kokeilun” lopettamisen.

· ·

Artikkeli on julkaistu Vapaa Ajattelija -lehdessä 1/2025.

TOIMITUS

Tampereen yliopiston tohtoripromootion ohjelmassa on tänä vuonna jumalanpalveluksen rinnalla ensimmäistä kertaa tunnustukseton vaihtoehto. Helsingin yliopistossa vaihtoehtotilaisuus tuli ohjelmaan humanistisessa ja valtiotieteellisessä tiedekunnassa jo 2010-luvun alussa.

Itä-Suomen yliopisto luopui jumalanpalveluksesta promootion osana kokonaan viime vuonna. Tampereen vapaa-ajattelijat esitti vuonna 2022 jumalanpalveluksesta luopumista.

Siinä lautakunta päätti pitää voimassa omavaltaisen ”kokeilun” lopettamisen.

· ·

Artikkeli on julkaistu Vapaa Ajattelija -lehdessä 1/2025.

YKI RÄIKKÄLÄ

Ei tarvitse olla nykyajan suomalainen noita tai wicca ollakseen tekemisissä maagisten asioiden kanssa. Suomessahan on ihan oikeasti noidiksi itseään uskovia ja sellaisiksi tekeytyviä. Noidaksi identiﬁoituminen lienee myös imagon luontia ja erikoisuuden tavoittelua, eikä niinkään uskoa magiaan.

Näitä voi käydä ihmettelemässä PakanaFestareilla lokakuussa Espoon Dipolissa. Ja on myös Hengen ja tiedon messut, jossa tapaa jos jonkinlaisia magian harjoittajia, osa oikeasti kykyihinsä uskovia. Mielenkiintoisesti molemmat tapahtumat järjestetään täsmälleen samaan aikaan.

Jos jätetään magian tunnusmerkit täyttävät kirkonmenot pois laskuista, niin on meillä normaalissa sekulaarissa arjessa useita maagisuuteen liittyviä elementtejä ja sanontoja. Aikojen takaista arjen magiaa, joka on säilynyt puhekielessä. Tikapuiden alitse ei ole hyvä kulkea. Musta kissa tien yli ei tiedä hyvää. Perjantai 13. päivä. Koputetaan puuta jne. Ei ole harvinaista sekään, että käytetään lotossa omia onnea tuottavia numeroita. Monet lausahtavat ”terveydeksi”, jonkun aivastettua. Alun perin se tarkoitti toivotusta, ettei paholainen valtaa aivastajan sielua, kun se väliaikaisesti käväisee ulkoilmassa. Tosi asianharrastaja täytyy olla, jos viskaa suolaa vasemman olan yli, sinne missä ne pahat henget vaanivat.

Ei ole tyystin harvinaista sekään, että joku, jolla jumaluskoa ei ole, rukoilee illalla, jos on kriisi tai jotta joku ongelma hälvenisi. Luterilaisuuden mukanaan tuoma tapa – ja taikauskoinen riitti. Samaan perustuu se, että välttää ajattelemasta kauheita jostain epämiellyttävästä henkilöstä, ettei asia oikeasti toteutuisikin. Ja sitä puuta koputetaan kolmesti, kun on puhuttu jostain henkilöstä ikäviä. Ainakin sanojen tasolla tämä on arjen magiaa, vaikka ei siihen uskoisikaan.

Monet urheilijat tekevät ristinmerkin tai suutelevat ristikorua ennen suoritustaan. Kyse on ilmiselvästi uskonnollisuuteen kääritystä taikauskoisesta rituaalista. Eräs jääkiekkoilija mutisi mailalleen ennen ottelua ”be good to me”. Todennäköisesti urheilija ei edes tiedosta tekevänsä arjen magiaa.

Katri Ylinen haastatteli kirjassaan Saatanallinen paniikki espoolaista kuntapoliitikko Jiri Kerosta. Tämä on kirjoittanut mm. kirjan Pekka Siitoinista, joka oli okkultismiin höyrähtänyt natsi. Keronen kertoi aikoinaan viiltäneensä käsivarteensa ja piirtäneensä verellään juutalaisia (!) symboleja, joilla yritti herättää rakentamansa nuken henkiin. Hänestä taika onnistui. Hän jatkoi, että ”magia toimii vain niille, jotka eivät usko siihen”. Ristiriitaista, mutta Keronen onkin huomiohakuinen. Hän on myös saatananpalvoja, mikä on kyllä mielenkiintoista sikäli, että hän on ainakin kuluvan vuoden kuntavaaleihin saakka ollut perussuomalaisten valtuutettu.

Taikamenoja häissä

Kirkkohäät edustavat mainiosti kristinuskon ja taikauskon synkretismiä. Kun kirkkovihkimys Herran kasvojen edessä on suoritettu, on vuorossa heti kirkon portailla riisin tai kukkien terälehtien tms. heitto. Kyseessä on hedelmällisyyden taikariitti. Häissä heitetään morsiuskimppu, mikä tarkoittaa, että sen kiinni nappaaja on seuraava naimisiinmenijä. Taikamenoihin niin ikään kuuluu hääkakkua leikatessa se kuuluisa jalan polkaisu, jossa määräytyy yhteisen pesän kaapin paikan päättäjä.

Kirkon edessä tapahtuva hedelmällisyysriitti on kyllä mielenkiintoinen juttu. Ei liene yksikään pappi kieltänyt tätä pakanallista taikamenoa kirkossaan. Heti Herran alttarilta siirrytään muinaisaikojen takaiseen pakanalliseen taikariittiin. Tosin riisi on tullut vasta 30-luvulla ja lienee useimmissa kirkoissa jo kielletty – mutta ei riitin pakanallisuuden vuoksi, vaan siksi, että se sotkee paikkoja ja voi olla vahingollista pikkulinnuille.

Kirkoissakin toteutetaan magiaa joka sunnuntai. Pyhällä ehtoollisella seitinohut vehnästä tehty öylätti muuttuu kummasti Jeesuksen ruumiiksi ja viini tämän vereksi. Analogia on täsmälleen yhteensopiva ammoisten ihmissyöjäkulttuurien maagiseksi uskomukseksi: vihollisen ruumiin voima siirtyy sen syöjään.

Arvostettu on Facebookin hömppäjuttujen jakosivu. Joku aika sitten siellä oli teksti ”Tutkijat ovat varmoja: nämä ovat 5 tapaa, joilla vainajat yrittävät ottaa sinuun yhteyttä. Lue lisää kommenteista!” Tällä kertaa klikkasin nähdäkseni, miten asiaa kommentoidaan. Ei yllättävää, että moni todella uskoi rajan taakse menneiden keskustelevan telepaattisesti. Yksi tiesi, että ulkona loikkivat ja tuijottamaan jäävät rusakot kertovat muutaman viikon päästä jonkun läheisen kuolevan. Asun maalla ja näen usein tuijottavia kauriita. Mahtavatko nämä ennustaa jotain?

Neuroosit ovat lähellä taikauskoa. Neurootikon on pakonomaisesti toteutettava tiettyjä omia rutiinejaan tai kaikki hajoaa. Arjen magiaa rutiininomaisesti noudattavat eivät ihan ole neurootikkoja, kun taas neurootikko ei koe olevansa taikauskoinen. Neuroosi on psyykkinen häiriötila. Voi miettiä, kuinka paljon aikojen takaisissa taikauskomusten kehittelijöissä on ollut neurootikkoja. Tai kuinka paljon psyykkiset häiriöt ovat olleet uskonnollisten uskomusten takana.

Ylipäätään maallistumisen myötä uskonnollisia tai kvasiuskonnollisia tapoja harjoitetaan vähemmän kuin aikoinaan, ja jäljelle jääneitä käytetään useimmiten arjen huvituksena. Mutta absurdisti monet taikauskolle naureskelevat voivat ottaa (ainakin puoliksi) todesta horoskoopit. Ja Hengen ja tiedon messut kuten PakanaFestarit vetävät hyvin yleisöä. Astral-TV voi sekin oikein hyvin.

Artikkeli on julkaistu Vapaa Ajattelija -lehdessä 1/2025.

Yhdenvertaisuuden puolesta

Vapaa-ajattelijat toimivat Suomessa uskontokuntiin kuulumattomien,
rationaalisesti ajattelevien, tavallisten ihmisten edunvalvonta- ja tukijärjestönä.
Tavoittelemme yhdenvertaisuutta kaikille, maailmankatsomuksesta riippumattta.

USA matkalla kohti teokratiaa

Miten ”uskonnollisesti sitouttavat elementit” poistetaan?

Selkeytetään koulujen ja kirkon suhdetta

Enkeleitä tiellesi

Monet kirkon jäsenet jättävät rippikoulun väliin

Tiedotus-sähköpostilistalle

Ja sukupuolten oikea lukumäärä on…

AVI ohjasi luopumaan yhteisopetuksesta

Tampereen promootiossa nyt tunnustukseton vaihtoehto

Arjen magiaa

Taikamenoja häissä

Vapaa-ajattelijain Liitto ry

uskonnonvapaus.fi