Vapaa-ajattelijat toimivat Suomessa uskontokuntiin kuulumattomien, rationaalisesti ajattelevien,
tavallisten ihmisten edunvalvonta- ja tukijärjestönä.
Tavoittelemme yhdenvertaisuutta kaikille, maailmankatsomuksesta riippumattta.
Haastattelussa Vapaa-ajattelijain liiton elämänkatsomustiedon stipendiaatti Milma Mäntymaa Sibelius-lukiosta Helsingissä
ESA YLIKOSKI
”Aloin opiskella elämänkatsomustietoa yläasteella sen jälkeen, kun erosin ortodoksisesta kirkosta ala-asteen jälkeen. Olen aina pitänyt elämänkatsomustiedosta ja tiesin jo lukion alussa, että haluan kirjoittaa aineen.” Näin Sibelius-lukionMilma Mäntymaa, joka sai huippupisteet 109 elämänkatsomustiedon kevään yo-kokeessa.
”ET:n valinnaiset opintojaksot järjestettiin koulussani normaalisti, enkä opiskellut mitään opintojaksoa itsenäisesti.” Milma kirjoitti ET:n lisäksi neljä ällää, muun muassa filosofian ja psykologian, ja yhden eximian pitkästä matikasta.”
”Muiden aineiden kokeet auttoivat minua suoriutumaan hyvin ET:n kokeessa, sillä olin jo siinä vaiheessa löytänyt minulle toimivat opiskelutekniikat ja -rutiinit. Niiden tuoma osaaminen auttoi myös ET:n kokeessa, sillä kaikissa kolmessa aineessa on samoja aiheita.”
Valmistautuminen kirjoituksiin?
”Lukion aikana pyrin keskittymään tunneilla ja opiskelemaan kurssien aiheet kunnolla jo siinä vaiheessa, joten ennen kirjoituksia riitti pelkkä kertaus. Ennen kirjoituksia luin kaikki kurssikirjat ajatuksella ja tein mielestäni tärkeimmistä aiheista muistiinpanoja. Katsoin myös vanhojen yo-kokeiden tehtäviä ja harjoittelin niihin vastaamista.”
”Erityisesti avoin keskustelu ET:n tunneilla on tukenut minua. Mielestäni keskustelu on keskeinen osa ET:n oppitunteja ja opintoja. Avoimen keskustelun avulla opiskelijat voivat jakaa ideoita ja näkemyksiä sekä samalla kehittää kriittistä ajattelua ja oppimista. Osallistumalla keskusteluun opittuja tietoja täytyy soveltaa ja pohtia omista näkökulmista. Elämänkatsomustiedossa on tärkeää muun muassa katsomuksellisten kysymysten pohdinta ja avoin katsomusdialogi. Tätä voi harjoitella turvallisessa ympäristössä luokkahuoneessa kanssaopiskelijoiden kanssa.”
”Mielestäni kriittinen ajattelu ja kyky asettua toisten ihmisten asemaan auttaa ET:n opiskelussa. Myös halu ja kiinnostus pohtia omasta maailmankatsomuksesta ja -kuvasta poikkeavia näkemyksiä avoimin mielin on tärkeä ET:n opiskelijan ominaisuus. Elämänkatsomustieto oppiaineena itsessään kehittää näitä taitoja entisestään.”
Mikä oli parasta ET-opinnoissasi?
”Parasta oli keskustelut oppitunneilla ja yksinkertaisesti se, että sai opiskella itselle tärkeitä ja kiinnostavia aiheita.”
”Mielestäni musiikki ja kuvataide voivat kuulua elämänkatsomustiedon opiskeluun samalla tavalla kuin kaikki muutkin kulttuurin tuotteet. Taide ja musiikki muokkaavat katsomuksia ja ideologioita, joten loogisesti ne voi yhdistää elämänkatsomustietoon.”
Milma käy laulutunneilla ja lukee kirjoja. Hän on hakenut Helsingin yliopistoon oikeustieteelliseen. Mitä ajattelet siitä, että kirkon jäsenillä ei ole oikeutta valita elämänkatsomustietoa katsomusaineeksi?
”Mielestäni ainakin lukiossa kaikkien pitäisi saada itse valita, mistä katsomusaineesta pakolliset opintojaksot suorittaa. Myös peruskoulussa oppilaalla pitäisi olla mahdollisuus valita elämänkatsomustieto, vaikka kuuluisikin kirkkoon. Elämänkatsomustietoa pitäisi saada opiskella kaikki halukkaat, sillä se tukee oman katsomuksen ja identiteetin rakentumista huolimatta siitä, mihin uskontokuntaan kuuluu.”
”Suosittelen elämänkatsomustietoa kaikille, katsomuksesta tai uskonnosta riippumatta. Jos ei peruskoulussa vielä sitä pääse opiskelemaan, niin lukiossa voi yhden kurssin käymällä saada paljon tietoa ja aineksia oman maailmankatsomuksen ja identiteetin rakentamiseen.”
Opiskelukavereiden merkitys korostui ET:n opiskelussa
Haastattelussa Vapaa-ajattelijain liiton elämänkatsomustiedon stipendiaatti Armi Suhonen Kulosaaren yhteiskoulusta Helsingissä
ESA YLIKOSKI
⏹ Taide liittyy Armi Suhosen mielestä todella vahvasti ET:n opiskeluun.
”Kahdeksannella luokalla päätin, että haluan erota kirkosta ja vaihtaa ET:hen. Se tuntui enemmän omalta jutulta: yleissivistävämmältä ja monipuolisemmalta.”
Pidin ET:stä jo yläasteella, mutta en kokenut sitä erityisen kiinnostavana. En muistaakseni lukenut oppikirjaa kotona kertaakaan. Aine kuitenkin tuntui omalta, koska monet aiheet olivat muualta elämästä tuttuja, ja siksi ne tuntuivat helpoilta. Minulla myös on aina ollut paljon mielipiteitä ja olen pitänyt niiden kertomisesta (hehheh). Siksi eettisistä ja moraalisista asioista keskustelu ja väittely tuntui omalta.”
”Lukiossa innostuin aineesta enemmän. Uusien aineiden ja koulun pyörteissä ET tuntui tutulta ja siltä, että tätähän mä jo osaan hyvin! Tunneilta sain onnistumisen kokemuksia, kun aloin viittaamaan aktiivisesti, vaikken sitä muissa aineissa tee.”
”Lukion alkaessa ajattelin, että jos joistain aineista haluan ja voin saada älliä, ne ovat äidinkieli ja ET. Pidän pohtimisesta, kirjoittamisesta, analysoinnista ja mielipiteiden ilmaisusta. Näitä kaikkia tarvitaan molemmissa aineissa. Ja älläthän sieltä tuli! Lisäksi kirjoitin eximiat englannista ja psykologiasta. Psykologia, äidinkieli ja ET ovat ehdottomasti olleet suosikkiaineeni lukiossa. Koen, että psykologia ja ET tukivat toisiaan reaaleina todella hyvin. Monesti kirjoja lukiessa törmäsin jo tuttuihin aiheisiin. Esimerkiksi Maslow’n tarvehierarkiasta puhuin sekä ET:n että psykologian yo-kirjoituksissa.”
”Olen siitä onnekas, että meidän koulussa järjestettiin aika lailla kaikki ET-kurssit. Yhden kävin itsenäisenä lukujärjestyksen päällekkäisyyksistä johtuen. Meidän opettaja on aidosti kiinnostunut opettamistaan aiheista ja se opetuksessa näkyi! Panostin kursseihin läpi lukion ja olin tunneilla aktiivinen. Varsinaisia oppikirjoja meillä ei kaikilla kursseilla ollut käytössä, joten tein tunnin aiheesta muistiinpanoja.”
”Löysin kursseilta ihanat opiskelukaverit, Joona Jokimiehen ja Daniel Yakushonokin, joiden avulla sain lopulta kirjoitettua toivomani laudaturin. Abivuosi on ollut minulla aika rankka, joten kirjojen pänttääminen jäi todella vähäiseksi. Siksi opiskelukavereiden merkitys korostui entisestään. Joonan ja Danielin kanssa tapasimme ehkä noin kuusi kertaa ennen kirjoituksia. Keskustelimme kurssien aiheista, vaihdoimme näkökulmia ja pohdimme, mitkä olisivat tärkeitä asioita opiskella. Arvostelimme myös toistemme harjoitusesseitä hyvän vastauksen piirteiden avulla. Tällainen yhteistyö on korvaamattoman arvokasta.”
”Minulla on lievä lukihäiriö ja siksi lukemalla pänttääminen ei ole kauhean mieleistä puuhaa. Siispä koen, että keskustelu on minulle paras tapa oppia ihan kaikissa oppiaineissa. ET:ssä sen hyödyt ovat kuitenkin vielä suuremmat. Aiheet ovat niin laajoja, abstrakteja ja moniulotteisia, että keskustelu on ainut tapa sisäistää tai ymmärtää niitä. Kun opiskelimme Danielin ja Joonan kanssa, saatoimme moneen kertaan lukea saman virkkeen ja yrittää ymmärtää, mitä sillä tarkoitetaan. Vasta keskustelun avulla tajusimme pointit. Myös eettiset kysymykset ovat sellaisia, jotka vaativat keskustelua, jotta osaisi ottaa erilaisten ihmisten näkökulmia huomioon.”
Kyllä ET on siinä mielessä taitoaine, että siinä ei pärjää vain faktoja pänttäämällä. ET on myös esimerkiksi havainnointikykyä, medianlukutaitoa ja soveltamistaitoa. Nämä kaikki on taitoja, joita varsinkin demokratiassa ja ylipäänsä yhteiskunnassa elävä ihminen tarvitsee.
”Ihanaa ET-opinnoissa oli se, kuinka paljon oma maailmankuva kehittyi. Käsitys itsestä ja omasta identiteetistä parani ja kehittyi. Nautin siitä, kun joku arkipäiväinen asia onkin yhtäkkiä tiedettä. Vasta ET:n myötä olen oppinut kunnolla esimerkiksi, mitä todella tarkoittavat sanat yhteiskunta ja identiteetti, vaikka ne ovat arjessakin yleisiä sanoja. Sosiaalisen todellisuuden hahmottaminen yhtäkkiä tuntui ihmeelliseltä.”
”ET-opetuksen taso on edelleen vaihtelevaa paikkakunnista, kouluista ja opettajista riippuen. Lukiota ajatellessa en tajunnut tarkistaa, missä kouluissa tarjotaan kaikkia tai edes suurinta osaa ET kursseista. Onneksi kävi hyvä tuuri. Tällainen järjestely laittaa opiskelijat epätasa-arvoiseen asemaan. Esimerkiksi pienemmillä paikkakunnilla ET:n kirjoittajat saattavat joutua opiskelemaan pakollisten kurssien jälkeisen oppimäärän yksin. Silloin kannustus ja tärkeä keskustelu jäävät uupumaan.”
”Varsinkin lukion opetussuunnitelma on todella laaja. Opiskeltavaa riittää yksilön identiteetistä aina tieteen tunnusmerkkeihin, erilaisiin uskontoihin ja sosiaalipsykologiaan. Se on aineen haaste ja kauneus. ET:tä opiskellessa huomasi, kuinka kaikki aiheet liittyvät toisiinsa ja tieteenalat menevät limittäin. Kaikkea ei kuitenkaan voi oppia, eikä tarvitsekaan.”
”Taide liittyy mielestäni todella vahvasti elämänkatsomuksen opiskeluun. Taide opettaa meitä havainnoimaan maailmaa. Taide heijastaa ihmisyyttä, kertoo kulttuureista ja on vaikuttamisen väline. Taide voi olla politiikkaa, viihdettä, osa identiteettiä tai yhteisön tarinaa. Taide liittyy mielestäni kaikkeen, mitä ET:ssä opiskellaan. Yo-kokeessa kerroin, miten musiikkia voidaan hyödyntää rasisminvastaisessa toiminnassa.”
Mitä ajattelet siitä, että kirkon jäsenillä ei ole oikeutta valita elämänkatsomustietoa katsomusaineeksi?
”Mielestäni on väärin, että kirkon jäsenillä ei ole oikeutta valita elämänkatsomustietoa katsomusaineeksi. Itse erosin kirkosta kasiluokan alussa, koska kun muut alkoivat innolla odottaa rippileiriä, se ei tuntunut omalta. Minusta olisi tuntunut oudolta osallistua niin uskonnolliseen riittiin, vaikken kokenut minkäänlaista yhteyttä kyseiseen uskontoon. Samalla olin aina toivonut, että voisin mieluummin opiskella ET:tä kuin uskontoa.”
”Uskon, että moni kirkkoon kuuluva ystäväni, jotka pitävät esimerkiksi yhteiskuntaopista ja psykologiasta, olisivat peruskoulussa nauttineet ja hyötyneet enemmän ET:stä.”
Haluatko suositella elämänkatsomustiedon valitsemista peruskoulun uudelle ekaluokkalaiselle?
”Jos vaihtoehtoina olisi käymäni ussantunnit tai ET:n tunnit, suosittelisin näistä kahdesta ekaluokkalaiselle ET:tä. Vaikka uskonnontunnit eivät ainakaan lain mukaan ole enää tunnustuksellisia, ja niillä käsitellään erilaisia uskontoja, on se silti uskonnon tunti. Olisi parempi, jos oman uskonnon tunteihin tulisi mahdollisuus vaikka yläasteella tai lukiossa.”
”Olen todella ylpeä itsestäni ja ET:n laudaturista. Olen iloinen, että uskalsin 14-vuotiaana vaihtaa ET-opetukseen. Se on opettanut minulle todella paljon niin maailmasta, kuin itsestänikin. Se on myös auttanut löytämään omat kiinnostuksen kohteet tiedemaailmasta ja ohjannut jatko-opiskelusuunnittelua.”
”Pääsin haastamaan omaa ajatteluani”
Haastattelussa Vapaa-ajattelijain liiton elämänkatsomustiedon stipendiaatti Elsa Sipola Shildtin lukiosta Jyväskylässä
ESA YLIKOSKI
⏹ Protuleiri vaikutti positiivisesti Elsa Sipolan ET:n opiskeluun.
”Elämänkatsomustieto oli jo yläasteella yksi lempiaineistani, joihin se kuului myös lukiossa. Aloitin elämänkatsomustiedon opiskelun 7. luokalla, kun siirryin yläkouluun. Yo-kirjoituksissa menestyin parhaiten niissä aineissa, jotka kiinnostavat minua eniten ja kirjoitin laudaturin myös äidinkielestä ja eximian historiasta.
”Valmistauduin yo-kirjoituksiin lukion aikana suorittamalla kurssit huolellisesti. Koulullani järjestettiin normaalina opetuksena vain ET:n pakolliset kurssit ja suoritin loput kurssit itsenäisesti, sillä silloin kun suoritin niitä, ei järjestetty ryhmäopetusta. Minulla oli kuitenkin aina opettaja, jonka kanssa pystyin keskustelemaan kursseista ja kysymään neuvoa, jos jokin tuntui vaikealta. Yritin opiskella erityisesti itsenäisenä suorittamani kurssit jo kurssin suoritusaikana hyvin ja pyysin aina opettajaltani palautetta esimerkiksi kirjoittamistani esseistä.”
”Filosofian ja elämänkatsomustiedon kursseilla on monia samoja sisältöjä, joten kertasin useita yo-kokeen aiheita jo edellisenä syksynä, kun valmistauduin filosofian yo-kirjoituksiin. Lukulomalla opiskelin myös historian yo-kokeeseen ja koen, että siitä oli tietyllä tavalla hyötyä myös elämänkatsomustiedon kokeeseen esimerkiksi maailmanuskontojen tuntemisen kautta. Lisäksi luin elämänkatsomustiedon kirjoja, kuuntelin podcasteja, katsoin dokumentteja ja luin paljon kirjallisuutta.”
”ET:n opintojaksoryhmät ovat tukeneet opintojani paljon. Ryhmän kanssa suoritetuilla kursseilla teimme usein keskustelutehtäviä, joissa pääsin haastamaan argumentointiani sekä ajatteluani muiden kanssa keskustellessani. Ryhmäopintojaksoilla me opiskelijat annoimme myös vertaispalautetta esimerkiksi toistemme esseistä ja esitelmistä.”
”Keskustelu oli merkittävä osa ET-opintojani. Ryhmän kanssa keskustelua minulla oli vain pakollisilla kursseilla ja koen, että ryhmän kanssa keskustelu haastoi esimerkiksi argumentointiani ja ajatteluani.”
”Kun suoritin itsenäisenä kursseja, en juurikaan päässyt kuulemaan muiden opiskelijoiden näkemyksiä ja ajatuksia, jolloin pohtimiseni jäi useammin ehkä omiin näkökulmiini, kun ei ollut keskustelukumppania, joka kertoisi omia näkemyksiään. ET:n kursseilla keskustelu oli myös siksi näkökulmia avartavaa, että kursseilla oli hyvin erilaisia ihmisiä, joilla oli erilaisia näkökulmia.”
”Mielestäni parasta ET-opinnoissani oli se, että pääsin kursseilla haastamaan omaa ajatteluani ja kehittämään sitä. Mielestäni on kivaa pohtia erilaisia kysymyksiä ja keskustella niistä, varsinkin kun niihin ei välttämättä ole mitään tiettyä yhtä oikeaa vastausta. ET:n tehtävät ovat kivoja myös siksi, että asioita pohditaan eri näkökulmista ja voidaan pohtia konkreettisia ratkaisuja erilaisiin ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen.”
”Ymmärrän, että pienten ryhmien takia kursseja ei aina voi järjestää lähiopetuksena, mutta mielestäni olisi tärkeää lisätä jollakin tavalla keskustelua muiden opiskelijoiden kanssa myös niille opintojaksoille, jotka suoritetaan itsenäisenä. Voisi olla esimerkiksi mukavaa, että jos samaa kurssia suorittaisi itsenäisesti samanaikaisesti edes kaksi opiskelijaa, järjestettäisiin joku yhteinen tapaaminen opettajan ja opiskelijoiden kanssa, jossa päästäisiin keskustelemaan aiheista yhdessä.”
”Luen paljon ja pidän usein historiallisista romaaneista. Suosikkikirjailijoitani ovat esimerkiksi Kjell Westö ja Tommi Kinnunen. Tykkään kuitenkin lukea monia erilaisia kirjoja ja pidän myös Donna Tarttin romaaneista. Ennen filosofian yo-kokeita luin joitakin filosofiaa ja argumentointia käsitteleviä tietokirjoja.”
”Harrastan paljon musiikkia ja soitan viulua ja trumpettia. Olen hakenut opiskelemaan yliopistoon historiaa. Olen erityisen kiinnostunut poliittisesta historiasta.”
Mitä ajattelet siitä, että kirkon jäsenillä ei ole oikeutta valita elämänkatsomustietoa katsomusaineeksi?
”Minua harmittaa, sillä tunnen monia ihmisiä, jotka olisivat kiinnostuneita osallistumaan ET:n opintojaksoille, mutta kuuluvat kirkkoon, joten he eivät voi osallistua niille. Mielestäni olisi hyvä, että muutkin opiskelijat voisivat ottaa ET:n kursseja, sillä silloin kursseja voitaisiin todennäköisesti järjestää myös normaalina opetuksena, kun opiskelijoita olisi tarpeeksi. Olisi myös hyvä, että ET:n kursseilla olisi opiskelijoita, joilla on erilainen maailmankatsomus, sillä he voisivat tuoda ryhmään ja keskusteluihin omia näkökulmiaan. Lisäksi ET:n opintojaksoilla käydään läpi kaikille hyödyllisiä tietoja ja taitoja, kuten argumentointia, kriittistä ajattelua, omaan identiteettiin liittyviä käsityksiä ja maailmanuskontoja. Luulen, että niistä voisi olla hyötyä kaikille oman ajattelun kehittämisen kannalta.”
”Haluan suositella elämänkatsomustiedon valitsemista myös peruskoulun aloittaville ekaluokkalaisille, sillä mielestäni on tärkeää oppia ymmärtämään erilaisia näkemyksiä maailmasta, ajattelemaan kriittisesti ja muodostamaan käsitys omista arvoistaan. Elämänkatsomustietoa opiskellessa omaa ajattelua joutuu kehittämään, kun pohtii ja kyseenalaistaa maailmaa ja siitä on hyötyä kaikille.”
”Kävin protuleirin kahdeksannen luokan jälkeisenä kesänä. Koen, että se vaikutti osaltani positiivisesti ET:n opiskeluun. Protuleirillä keskustelimme paljon ja sain varmuutta oman mielipiteeni ilmaisemiseen ja opin keskustelun taitoja, joita olen voinut hyödyntää elämässäni ja opinnoissani leirin jälkeen. Olen kotoisin melko pieneltä paikkakunnalta, jossa elämänkatsomustiedon ryhmät ovat olleet usein pieniä. Protuleirillä minulle tärkeä kokemus oli myös kohdata monia muita elämänkatsomustiedosta kiinnostuneita.”
Kriittisyyttä myös oppiaineesta
Haastattelussa Vapaa-ajattelijain liiton elämänkatsomustiedon stipendiaatti Joona Jokiniemi Kulosaaren yhteiskoulusta Helsingistä
ESA YLIKOSKI
⏹ Joona Jokiniemen mielestä ET on konseptina hauska.
Vapaa-ajattelijain liiton elämänkatsomustiedon stipendiaatti Joona JokiniemiKulosaaren yhteiskoulusta aloitti ET:n opiskelun ala-asteen loppupuolella erottuaan kirkosta. Hänen mielestään ”ET:ssä parasta on poikkitieteellisyys. On ihanaa, että yksi aine yhdistää suuren osan lempitieteitäni. Pidän myös siitä, kuinka ET:ssä voi käyttää laajasti koulun ulkopuolisia taitoja. A-studion katsomisella voi edistää osaamistaan.”
”Minulla on aina ollut läheinen suhde ET:heen oppiaineena. Olen pitänyt siitä, kuinka se yhdistää politiikkaa, filosofiaa, kulttuurintutkimusta, taloustiedettä ja uskontotiedettä… Myös silloin, kun koulu on muuten mennyt huonosti, ET:n numeroni on aina pysynyt huipussa.”
Kirjoitukset Joonalla kuitenkin menivät kauttaaltaan hienosti. Hän kirjoitti kuusi ainetta ja kuusi laudaturia, ET:n lisäksi historian, yhteiskuntaopin, ruotsin, englannin ja äidinkielen.
”Yhteiskuntaoppi on aina ollut lähellä sydäntäni; filosofiasta olen nauttinut paljonkin, vaikka koulussa aineen opiskelu jäi minulta turhan vähäiseksi.”
”Valmistautumisessa oma spurttini alkoi kesälomalla 2024. Tein kaikista kappaleista muistiinpanot, ja luin kirjat pari kertaa läpi. Kertasin asioita myös Niinilisti-kultin (Niiniluoto + nihilismi) kanssa – siis ystävieni Armin ja Danielin, jotka kirjoittivat aineen samaan aikaan.”
Näiden yhteisten kokoontumisten merkityksestä on kertonut myös Armi lehtemme haastattelussa.
”Opintojaksot ovat tukeneet vaihtelevasti. Kurssit 3-5 kävin koululla. Kanssaopiskelijat ovat olleet aina todella taitavia ja fiksuja argumentoijia. Monesti keskustelu on vienyt opetusta eteenpäin, kun taas toisinaan luokka on ollut passiivisempi ja opettaja on joutunut pitämään monologeja. Kurssin 6 tein itsenäisesti. Kävin myös abikurssin.”
”Uskon, että suosittelisin ET:tä peruskoulua aloittaville, mutta en suosittelisi ainetta mielelläni, kun ET:n opetussuunnitelmat ovat huonosti rakennetut.”
Viimeisenä käydyllä, sisältöjä yhteen vetävällä abikurssilla ET-opintoihin kuuluva kriittisyys puhkesi kukkaan ja kiteytyi – myös oppiainetta itseään kohtaan. Joonan mielestä ”ET on nykyisessä muodossaan täysin toimimaton, vaikka onkin konseptina hauska.”
”ET:n käsitteistö on epätarkkaa eikä monelle termille löydy lainkaan käännöksiä muista kielistä. ET:n rakentavat pohjateoriat – kuten Niiniluodon kategorisoinnit – ovat vain yhden filosofin teorioita, vaikka ET:ssä ne nostetaan faktoiksi. Pohjateorioiden ongelma on myös se, että niiden määritelmät ovat täysin lähdesidonnaisia. Esimerkiksi Niiniluoto on määritellyt elämänkatsomuksen, maailmankatsomuksen ja maailmankuvan eri tavalla eri vaiheissa uraansa. Opetussuunnitelma painottaa myös sattumanvaraisia ajattelijoita, koska oppianeella ei ole pohjatiedettä. Esimerkiksi kulttuurikurssin materiaalit mukailivat sanasta sanaan Hararin kirjoja.”
Tavatessamme totesimme, että tieteeseen kuuluu kehitys, myös filosofien, kuten Niiniluodon ajattelussa ja käsitteiden määrittelyssä.
”Taiteen ymmärtäminen on todella tärkeä osa ET:tä. Taide välittää yhteiskunnallista kritiikkiä sekä kertoo yhteiskunnan muutoksesta vuosisatojen aikana.”
Hän kertoo pitävänsä paljon venäläisistä kertojista, paras heistä on Dostojevski. ”Pidän myös Platonista ja Foucaultista. Eksistentialismi on humanismia… Harrastan juoksemista, ampumista ja salitreeniä. Soitan myös pianoa, luen paljon ja toimin monessa yhdistyksessä.”
”Pidän epäreiluna, että kaikilla ei ole oikeutta valita ET-opintoja”
Elämänkatsomustiedon tämän kevään ylioppilaskirjoituksissa parhaat pisteet saaneen Natalia Niittymiehen haastattelu
ESA YLIKOSKI
Kevään ylioppilaskirjoituksissa parhaat pisteet 113 sai Natalia Niittymies Herttoniemen yhteiskoulun lukiosta.
Elämänkatsomustiedon tämän kevään ylioppilaskirjoituksissa parhaat pisteet (113) vastauksistaan ansaitsi Natalia Niittymies, Herttoniemen yhteiskoulun lukio. Hän sai Vapaa-ajattelijain liiton 80 euron stipendin neljän muun uuden ylioppilaan tavoin.
Toisin kuin muut stipendin saajat, Natalia opiskeli elämänkatsomustiedon jo peruskoulussa.
”Olen aina pitänyt ET:n opiskelusta, ja aloin lukiossa pitää vielä enemmän, kun ainetta pääsi opiskelemaan useamman kurssin. ET oli ylimääräinen reaalitutkinnossani, mutta kirjoitin sen, koska ET aineena kiinnosti ja se meni hyvin yhteen muiden kirjottamieni reaalien, historian ja filosofian kanssa.”
”Kouluni järjesti kaikki ET:n kurssit lähiopetuksessa, mikä tuki paljon ET:n opiskeluani ja sai minut myös innostumaan kirjoittamaan ET:n. Opiskelin asiat kunnolla jo silloin, kun kävin yksittäiset kurssit, ja aloitin yo-kokeisiin kertaamisen myös riittävän ajoissa. Opin parhaiten lukemalla kurssikirjoja, tekemällä niistä muistiinpanoja ja katsomalla vanhoja yo-tehtäviä.”
”Koen, että valtaosa ET:n opiskelusta tapahtui vapaasti keskustellen ja pohdiskellen tunnin aiheita opettajan ja muiden kurssilaisten kanssa. Mielestäni ET:ssä korostuu kyllä muihin humanistisiin aineisiin verrattuna opiskelijan omat ajatukset ja mielipiteet ja niiden ilmaiseminen, mutta siitä huolimatta koen, että ET ei lähtökohtaisesti ole taitoaine vaan lukuaine, joka vertautuu paljon esimerkiksi filosofiaan aineena.”
Mikä oli parasta ET-opinnoissa?
”ET:n lukion oppimäärään sisältyi paljon sellaisten tieteenalojen sisältöjä, joita ei muuten lukiossa käsitelty. Opin esimerkiksi paljon antropologiasta ja sosiologiasta.”
”Lukemisen lisäksi pidän elokuvien katselusta ja käsitöiden tekemisestä. Kuvataide ja musiikki voivat käsitellä monia samoja teemoja, joita ET:ssä käsitellään, ja tarjota näkökulmia liittyen niihin. Jonkinlainen taidehistoriallinen yleistietämys voi myös tukea ET:n opiskelua.”
Natalia aloittaa yliopisto-opinnot ensi syksynä.
Mitä ajattelet siitä, että kirkon jäsenillä ei ole oikeutta valita elämänkatsomustietoa katsomusaineeksi?
”Pidän sitä epäreiluna, koska käsittääkseni kuitenkin elämänkatsomustiedon opiskelija voi vaihtaa halutessaan ev-lutin opiskelijaksi, mikäli haluaa. Lisäksi on epäreilua, että uskonto määrittyy sen perusteella, mitä uskontoa vanhemmat kannattavat, eikä oppilas voi itse vaikuttaa siihen.”
”Voin suositella!” Näin Natalia vastaa elämänkatsomustiedon valitsemisesta peruskoulun uudelle ekaluokkalaiselle.
Natalia on käynyt protuleirin.
”Protuleirillä käsiteltiin paljon filosofisia kysymyksiä, ja se tarjosi minulle paljon uusia ajatuksia. Protuleiri tarjosi väylän etenkin asioiden käsittelyyn ei-uskonnollisesta tai uskontokriittisestä näkökulmasta, mitä pidin mielenkiintoisena ja arvokkaana kokemuksena.”
Filosofia ja elämänkatsomustieto täydentävät toisiaan
Haastattelussa elämänkatsomustiedon stipendiaatti Anton Riihelä Alppilan lukiosta Helsingistä
⏹ Alppilan lukio, Helsinki. Kuva: Google Earth 2024.
ESA YLIKOSKI
Parasta ET:n opinnoissa ovat laajat ja mielenkiintoiset aiheet, kertoo ET-stipendiaatti Anton RiiheläAlppilan lukiosta. Hänen mielestään kaikilla opiskelijoilla tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet valita haluamansa katsomusopetus.
”Aloitin ET:n opiskelun vasta lukiossa ja kävin siitä ainoastaan kaksi pakollista kurssia ennen kirjoitussaliin menemistä. Olin kuitenkin opiskellut kaikki filosofian sekä yhden ev-lut. uskonnon kurssin läpi. Nämä antoivat minulle hyvän pohjan kokeeseen. Opiskelun koin kiinnostavana.”
”Kirjoitin ET:n kanssa samana syksynä myös filosofian ja koin, että nämä täydensivät toinen toisiaan. Valmistauduin kokeisiin lukemalla kurssikirjat sekä syventymällä itseäni kiinnostaviin filosofisiin teoksiin tarkemmin myös vapaa-ajalla. Lisäksi etenkin elämänkatsomustiedossa ajankohtaisten keskustelunaiheiden seuraaminen ja uutisten lukeminen olivat avuksi.”
Antonin suosikkiaineina koulussa hänellä olivat etenkin äidinkieli ja filosofia. Mikä oli parasta ET-opinnoissasi
”ET:n opinnoissa parasta on laajat ja mielenkiintoiset aiheet. Koen, että ET:n oppimäärä antaa oivat lähtökohdat niin tämän päivän kuin huomisenkin yhteiskunnassa toimimiseen. Mielenkiintoisten aiheiden lisäksi pohtiva ja moninaiseen keskusteluun kannustava opetuksen muoto oli oppiaineessa mielekästä.”
Mitä kaunokirjallisuutta tai fiktiota olet tykännyt lukea?
Voitko mainita jonkun erityisen tärkeän tietokirjan tai vaikka kaksi?
”John RawlsinOikeudenmukaisuusteoria sanoitti sekä perusteli oman peruskäsitykseni tavoiteltavasta yhteiskunnasta paremmin kuin olisin itse koskaan voinut.”
Mitä ajattelet siitä, että kirkon jäsenillä ei ole oikeutta valita elämänkatsomustietoa katsomusaineeksi?
”Nykyinen järjestelmä on yhdenvertaisuuden kannalta ongelmallinen. Kaikilla opiskelijoilla, kuuluivat he kirkkoon tai eivät, tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet valita haluamansa katsomusopetus.”
Kävitkö taannoin protuleirin tai mahdollisesti kirkon rippileirin? Miten koit sen katsomusaineen opiskelun kannalta?
”Kävin molemmat. En tiedä oliko kummastakaan erityistä hyötyä katsomusaineiden opiskelun kannalta, mutta koin ne silti elämyksellisiksi, hauskoiksi ja mieltä avartaviksi kokemuksiksi.”
”Parasta ovat merkitykselliset keskustelut”
Haastattelussa elämänkatsomustiedon opettaja Outi Raiskinmäki Sibelius-lukiosta
⏹ Sibelius lukio Helsingissä. Tekijä: Motopark – Oma teos. CC BY-SA 3.0. Kuvaa on rajattu.
ESA YLIKOSKI
Haastattelimme elämänkatsomustiedon opettaja Outi RaiskinmäkeäSibelius-lukiosta, jonka opiskelija kirjoitti kevään yo-kirjoituksissa maan parhaimmat pisteet. Myös kaksi muuta opiskelijaa oli kymmenen parhaan ja sadan pisteen kirjoittajien joukossa.
Outi Raiskinmäki kertoo, että Sibelius-lukiossa vuosittain aloittaa elämänkatsomustiedon pakolliset opinnot noin 30 opiskelijaa. Pakollisten opintojaksojen jälkeisten opintojaksojen lähiopetukseen osallistuu noin 10-15 opiskelijaa. Yo-kirjoituksiin osallistui viime syksynä 11 ja tänä keväänä 11.
Oppikirjana käytetään Studeon digikirjaa. Joitain juttuja saatetaan hyödyntää filosofian ja uskonnon materiaaleista.
Mitkä työtavat ovat tukeneet parhaiten opetusta ja opiskelijoita yo-kirjoituksiin valmistautumisessa?
”Pyrin hyödyntämään monipuolisia työtapoja. Käytämme verrattain paljon aikaa keskusteluun. Toisaalta pidän tärkeänä myös kykyä hyödyntää käsitteitä ja muita teoreettisia välineitä. Osa opiskelijoista kirjoittaa minulle harjoitusesseitä ennen yo-koetta. Kannustan myös opiskelemaan ja hyödyntämään filosofian, psykan ja uskonnon sisältöjä/opintojaksoja ET:n opintojen tukena.”
Lukio ei ole vain yo-kirjoituksiin valmistautumista. Raiskinmäen mielestä parasta ET:n opettamisessa ovat merkitykselliset keskustelut. Keskustelutaidot vaativat harjoittelua. ET on myös taitoaine.
Miten taide (kuvataide, musiikki, kirjallisuus, draama) voi liittyä ET:n opetukseen/opiskeluun?
”Opetan taidelukiossa, joten näen yhteyksiä paljon ja puhumme niistä opiskelijoiden kanssa.”
Mitä ajattelet siitä, että kirkon jäsenillä ei ole oikeutta valita elämänkatsomustietoa katsomusaineeksi?
”Meillä elämänkatsomustietoa opiskelee toisinaan myös uskonnon opiskelijat (yleensä yksittäisiä opintojaksoja). Nykyisessä systeemissä heidän täytyy tehdä pakolliset uskontoon, mutta sen lisäksi he voivat opiskella myös elämänkatsomustietoa. Systeemi on nykyisellään epäreilu. Pidän myös uskonnon sisältöjä tärkeinä ja kiinnostavina yleissivistyksen kannalta, joten todella mielelläni kannustan opiskelijoita laajoihin opintoihin.”
”En pidä vastakkainasettelusta yhtään.”
Kysymykseen voitko suositella elämänkatsomustiedon valitsemista peruskoulun uudelle ekaluokkalaiselle (heille, joilla on siihen oikeus), vastaus on:
”Tietenkin.”
Raiskinmäki on opettanut elämänkatsomustietoa 15 vuotta lukiossa. Mitä kehittämiskohtia olet havainnut peruskoulun ja lukion ET-opetuksessa ja opetussuunnitelmassa?
”Elämänkatsomustiedon vahvuus ja heikkous on oppiaineen laaja-alaisuus. Toisinaan opiskelijat voivat kokea oppiaineen vaikeaksi sen takia, kun aiheet ovat niin laajoja.”
ET-opettaja Anna-Mari Kaján: ”Sisällöt ohjaavat taitojen, itsetuntemuksen, etiikan ja kriittisen ajattelun harjoittamiseen”
Vapaa Ajattelija -lehden haastattelussa elämänkatsomustiedon opettaja Anna-Mari Kaján
ESA YLIKOSKI
⏹ ”Itseisarvoisen vapaalle ajattelulle pitäisi raivata enemmän tilaa”, Anna-Mari Kaján sanoo.
Vapaa Ajattelija -lehden haastattelussa oli myös elämänkatsomustiedon opettaja Anna-Mari KajánLyseon ja Schildtin lukioista Jyväskylästä. Hän on aloittanut opettajana vuonna 2012. Schildtin lukion opiskelija kirjoitti tänä kevään ylioppilaskirjoituksissa erinomaiset pisteet. Pari vuotta sitten myös Lyseon lukion opiskelija ansaitsi Vapaa-ajattelijain liiton stipendin.
Gradia-lukioihin Jyväskylässä kuuluu kolme lukiota, aikuislukio, Lyseon ja Schildtin lukiot. Anna-Mari Kaján vastaa kahden päivälukion näkökulmasta. Niissä lukuvuonna 2024-2025 ensimmäisen vuoden opiskelijoista aloitti elämänkatsomustiedon opiskelun 82 opiskelijaa.
”Kouluissamme pakolliset opintojaksot voi suorittaa joko lähi- tai verkko-opintoina. Syventävät opintojaksot on tähän asti opiskeltu itsenäisinä suorituksina, mutta olemme nyt muuttamassa tätä ja lisäämässä myös lähiopetusta. Tänä lukuvuonna järjestimme ensimmäistä kertaa ET03-opintojakson ja seuraavana vuonna tarjoamme ET05-opintojaksoa.”
Hyvän menestyksen syyt
Kajan kertoo, että vuosittain kahdella koululla kirjoittajia on ollut viime vuosina noin 3-6, jos uusintakokelaita ei lasketa.
”Olemme vasta luomassa selkeämpää opintopolkua ja lähiopintojen tarjontaa etenkin kirjoittajille. Tänä vuonna ET3-opintojaksolla tuli kahdeksan opiskelijaa, mutta uskoisin, että määrä kasvaa, kun tieto lähiopinnoista leviää. Vaikka syventäviin opintoihin tyypillisesti tulee kirjoittajia, toivomme tietysti, että myös muut löytävät ET:n syventävät opinnot.”
”Itsenäisiin opintoihin on luotu oppikirjaan perustuva opiskelupaketti. Opiskelu on itsenäistä, mutta osa kokeista ja esseistä kirjoitetaan niilläkin opintojaksoilla koulussa esimerkiksi suljetussa koetilassa. Silloin, kun opiskelijoita näkee muilla opintojaksoilla, on myös mahdollisuus ’ohimennen’ keskustella itsenäisistä suorituksista. Itsenäisiin tehtäviin on sisällytetty kirjan opiskelun lisäksi käytännöllisiä tehtäviä, kuten haastatteluja, vierailuja ja erilaisia haastetehtäviä. Ne eivät vastaa lähiopetuksen vuorovaikutuksellisuutta ja kokemuksellisuutta, mutta paremman puutteessa ohjaavat kuitenkin monipuoliseen tekemiseen.”
Käytössä on Studeon oppimateriaali. ”Opettajana luon aina diasarjat tunneille ja opiskelijoita varten, mutta nykyään oppikirjoissa on paljon hyviä aineistoja ja materiaaleja opettajan käyttöön valittavaksi ja hyödynnettäväksi.”
”Lukiossamme ei ole tarjolla elämänkatsomustiedon kertausopintojaksoa, mutta olemme pitäneet lyhyitä valmennuksia kirjoituksiin tukiopetustuokioina. Niissä käydään aina opiskelijoiden toiveista riippuen läpi erilaisia asioita; esimerkiksi esseekirjoittamisen hiontaa, keskeisten aiheiden kertausta tai ylioppilaskokeessa vastaamista ylipäätään.”
”Uskon, että opiskelijoidemme hyvä menestys johtuu monesta asiasta, mutta erityisesti siitä, että kirjoittajiksi valikoituu opiskelijoita, joilla on erityinen kiinnostus aiheeseen. He ovat olleet valmiita ja kykeneviä vaativaan, itsenäiseen opiskeluun. Vaikka lähiopetusta ei ole ollut, he ovat todennäköisesti osanneet hyödyntää muiden oppiaineiden tietoja ja taitoja kirjoituksiin valmentautumisessa. Hyvä yleissivistys ja muiden reaaliaineiden tuntemus on ET:ssä keskeistä.”
”Itse opettajana ajattelen, että koska edelleen esseekirjoittamisen taito on keskeinen mitattava taito, sitä tulee myös harjoitella. Olen yrittänyt muutaman vuoden tauon jälkeen palata opettajalle aikaa vievään, mutta sekä opiskelijoille että opettajalle erittäin hedelmälliseen tehtävään, eli prosessiesseiden kirjoituttamiseen.”
Onko lukio vain yo-kirjoituksiin valmistautumista ET:ssäkin?
”Ei. Pakollisilla opintojaksoilla pyrin toki muistuttamaan siitä, että elämänkatsomustiedon voi kirjoittaa. Opettajana pitää nykyään tasapainoilla sen suhteen, kuinka paljon ylioppilaskokeista puhuu. Suurin osa pakollisen opintojakson opiskelijoista ei kuitenkaan kirjoita ainetta, joten motivaatio ja into opiskella pitää löytyä muualta. Oppiaineen sisällöt ovat onneksi sellaisia, että ne ohjaavat vahvasti taitojen, itsetuntemuksen, etiikan ja kriittisen ajattelun harjoittamiseen, ja nämä taidot ovat tärkeitä ihan muistakin syistä kuin ylioppilaskokeiden näkökulmasta.”
”Sellaisen asian olen kuitenkin huomannut, ja asiaa on oikeastaan hieman vaikea selittää, että monet hyvin luovat ja vapaat opetusmenetelmät ovat jonkin verran karsiutuneet opetuksestani vuosien kuluessa. Tämä on ehdottomasti ongelma, johon haluaisin omassa työssäni puuttua. Voi olla, että kirjoitusten merkitysten korostaminen on yksi syy siihen, että väljyys oppitunneilla on jollain lailla vähentynyt. Tuntuu, että luoviin tehtävänantoihin ei ole aikaa eikä tilaa, eivätkä opiskelijat osaa suhtautua niihin. Tai sitten voi olla, että nuorena opettajana suhtautui itse ennakkoluulottomammin ja heittäytyi keskusteluihin vapaammin, miettimättä niin paljon seurauksia. Joka tapauksessa itseisarvoisen vapaalle ajattelulle pitäisi raivata enemmän tilaa.”
Pelikulttuuri on kiinnostava ilmiö
Mikä on parasta ET:n opettamisessa?
”Parhaimmillaan ET:n opettaminen rikastaa opettajan omaa ajattelua. Oppiaine mahdollistaa myös monenlaisia työtapoja ja opettajan omaakin luovaa työskentelyä. Monitieteisen “väljyyteen” liittyy se riski, että joissain asioissa ei mennä tarpeeksi syvälle, vaan tarkastelu jää pinnalliseksi, mutta samalla monitieteisyys antaa mahdollisuuden tarkastella ilmiöitä laaja-alaisesti. Tämä vaatii opettajalta melko paljon tietoista miettimistä. Lisäksi on todettava, että ylipäätään opettamisen paras asia ovat aina opiskelijat ja vuorovaikutussuhde heihin. ET:n oppitunneille tullaan usein avoimin ja pohdiskelevin mielin, mikä on opettajan kannalta ihanaa!”
Mitä tarkoittaa, että ET on paitsi tietoaine myös taitoaine? Miten taide (kuvataide, musiikki, kirjallisuus, draama) voi liittyä ET:n opetukseen/opiskeluun?
”Minulla on sellainen perustuntuma, että ET nauttii suosiota erityisesti taideaineita opiskelevien ja harrastavien parissa. Tämä näkyy esimerkiksi siten, että Schildtin lukiossa toimivalta musiikkilinjalta löytyy lähes aina taitavia ET:n opiskelijoita ja kirjoittajia, vaikka linjan opiskelijoita ei koko lukioiden mittakaavassa ole paljon. Yhden syyn voisi arkisesti ajatellen löytää luovuuden tarpeesta. Voisi ajatella vaikkapa niin, että luovat ihmiset hakeutuvat niihin suuntiin, jossa ajattelu saa mahdollisimman paljon tilaa. ET ei monestikaan anna valmiita vastauksia, vaan antaa vapautta luovalle ja itsenäiselle ajattelulle.”
”Ylipäätään taide on tietenkin ihmisen elämänkatsomuksen kannalta aivan keskeistä ja on siksi keskeinen osa ET:n opiskelua. Kun kysyin tänä keväänä eräältä ryhmältä merkittävimpiä taidekokemuksia heidän elämänkatsomukselleen, tuli ryhmästä perinteisempiä esimerkkejä kirjoista ja elokuvista, mutta valtavan moni kuvaili tarkasti eri pelejä ja niiden merkitystä itselleen. Pelikulttuuri onkin kiinnostava ilmiö, johon ehkä usein suhtaudutaan turhan yliolkaisesti. Peleihin liittyy valtavan paljon taiteellisia aspekteja (kuvataide, musiikkia, kirjallisuus, draama), pelaaminen on usein luonteeltaan sosiaalista, pelatessa saatetaan ratkoa tietynlaisia moraalisia dilemmoja, ja niin edelleen. Nuoret rakentavat elämänkatsomustaan ja identiteettiään monien eri palikoiden avulla ja erilaiset taidemuodot ovat siinä prosessissa keskeisiä.”
Haasteita
Mitä ajattelet siitä, että kirkon jäsenillä ei ole oikeutta valita elämänkatsomustietoa katsomusaineeksi?
”Onhan se eriarvoinen tilanne. Eriarvoista on myös se, että monissa kouluissa – kuten omassanikaan – ei esimerkiksi resurssi- tai muista syistä voi opiskella lähiopintoina ET:n kaikkia opintojaksoja vaikka haluaisi”, toteaa Anna-Mari Kaján.
Voitko suositella elämänkatsomustiedon valitsemista peruskoulun uudelle ekaluokkalaiselle (heille, joilla on siihen oikeus)?
”Oma kokemukseni peruskoulun ET:n opetuksesta ja opetussuunnitelmasta rajoittuu siihen, mitä oma, syksyllä neljännen luokan aloittava, lapseni on kertonut. Hänen kauttaan saatu kuva on oikein myönteinen.”
Mitä kehittämiskohtia olet havainnut peruskoulun ja lukion ET-opetuksessa ja opetussuunnitelmassa?
”En ole opettanut peruskoulussa, joten siltä osin en osaa vastata. Opetan lukiossa myös psykologiaa, filosofiaa ja uskontoa – tosin en kaikkia joka vuonna, vaan vaihdellen. Väistämättä elämänkatsomustietoa tulee verrattua muihin oppiaineisiin ja etenkin uskontoon. Haaste on se, että miten elämänkatsomuksessa saadaan tutustuttua tarpeeksi syvällisesti johonkin aihealueeseen. Jos vertaan uskonnon ja elämänkatsomustiedon ensimmäisiä opintojaksoja, niin UE01 on kattava koonti sekä uskontotieteestä että kolmesta länsimaihin merkittävästi vaikuttavasta uskonnosta. ET01 sen sijaan käsittelee näitä kolmea uskontoa hyvin lyhyesti. Se on sikäli perusteltua, että uskonnot antavat vain yhden hyvän elämän mallin, mutta toisaalta uskontotieto on yleissivistyksen kannalta keskeistä. Jos käsittely jää pintapuoliseksi asiassa kuin asiassa, jää paljon pimentoon.”
”Joskus koen myös haasteeksi sen, miten opiskella merkityksellisesti vaikkapa hyvän elämän teemoista. Pintapuolinen puhe hyvästä elämästä muuttuu herkästi joko moralisoivaksi tai lapselliseksi. Lisäksi koulu on oppimisympäristönä joskus hedelmällinen, mutta toisaalta joskus koulun seinät ovat kuin ajattelun seinämiä. Siksikin ET:ssä elokuvat ja muu taide on tärkeää; ne auttavat kysymään oleellisia kysymyksiä ja keskustelemaan tärkeistä teemoista merkityksellisillä tavoilla.”
Alppilan lukion opettajat: ”Nauttikaa ET-tunneista, koska täällä on aikaa ajatella”
Elämänkatsomustiedon opettajat kertovat kokemuksistaan lukion ja peruskoulun ET-opetuksesta
⏹ Alppilan lukion opettajia ja uusia palkittuja ylioppilaita. Vasemmalta opettaja Jonni Alakurtti, Helsingin yhdistyksen stipendin saanut Taika Rajapuro, Vapaa-ajattelijain liiton stipendin saanut Anton Riihelä ja opettaja Riikka Suutala. Kuva: Annukka Kosonen
ESA YLIKOSKI
Haastattelimme elämän katsomustiedon opettajia Riikka Suutalaa ja Jonni Alakurttia Alppilan lukiosta. Lukion opiskelijat ovat menestyneet erinomaisesti elämänkatsomustiedon ylioppilaskokeessa. Tänä keväänä peräti viisi opiskelijaa oli valtakunnallisesti 20 parhaan joukossa ja viime syksynä kaksi.
He kertovat, että Alppilan lukiossa on ollut kolme ET1-opintojakson ryhmää vuosittain.
ET:n aloittaa vuosittain keskimäärin noin 80-90 opiskelijaa, mikä on kolmannes kaikista aloittajista.
”Lukiossamme opetetaan kaikkia valinnaisia opintojaksoja vuosittain. Jokaista syventävää opintojaksoa (ET3-ET6) opetetaan kerran lukuvuoden aikana. Kertauskurssi ET8 opetetaan 1-2 kertaa lukuvuodessa riippuen kirjoittajien määrästä kullakin kirjoituskerralla. Keskimäärin noin 15-20 opiskelijaa suorittaa syventävät opintojaksot.”
”Kirjoittajamäärät vaihtelevat paljon. Tänä vuonna kirjoittajia oli syksyllä vajaa kymmenen ja keväällä vajaa 20. Ensi vuonna kirjoittajamäärä on tämänvuotisesta alle puolet. Tulevien kakkosten valintojen perusteella lukuvuoden 26-27 kirjoittajia saattaa olla taas hieman enemmän.”
”Meillä on käytössämme Studeon oppimateriaalit. ET-opettajat tekevät myös melko paljon omia materiaaleja, koska oppimateriaaleja ei ole markkinoilla mitenkään runsaasti.”
”Tämän lisäksi olemme joskus tilanneet kertaajille entisen Editan eli nykyisen SanomaPron Matka -sarjasta kertauskirjan.”
Riikka on opettanut elämänkatsomustietoa vuodesta 2006 ja Jonni kaksi vuotta. Kummatkin opettavat myös ev.-lut. uskontoa. Mitä he sanovat opetuksestaan ja yo-kirjoituksiin valmistautumisesta?
Riikka: ”Työskentelytavat ovat koulussamme monipuoliset. Joku tapa sopii jollekin opiskelijalle paremmin kuin joku toinen. En osaa siis yksiselitteisesti sanoa, mikä työskentelytapa olisi paras. ET:n sisältövaatimukset ovat laajat, siksi oppimateriaaliin perehtyminen on ensiarvoisen tärkeää. On hyvä osata keskeiset käsitteet ja hahmottaa kokonaisuuksia sekä eri aiheiden välisiä yhteyksiä. ET:n kirjoittaja hyötyy siitä, että osaa kirjoittaa, koska kokeessa on paljon esseetehtäviä. Siksi teemme kertausopintojaksolla paljon kirjoitusharjoituksia. Kirjoitamme esim. aikaa vastaan.”
Jonni: ”ET:n kirjoituksiin valmistautumisessa hyödyllisintä on kirjoitustaidon hiominen. Erityisesti oppia kirjoittamaan paljon ja nopeasti, sillä ET:n yo-kokeessa joutuu perinteisesti kirjoittamaan runsaasti eikä aikaa ole paljoa. Tätä tehdään erityisesti kertauskurssin aikana valmistautuen vastaamalla esim. aiempiin yo-tehtäviin.
Tämän lisäksi opiskelijoita kannustetaan lukemaan mahdollisimman paljon erilaista kirjallisuutta sekä seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia. Yleistietämys on yksi parhaimpia välineitä ET:n osaamisessa.”
Suurin osa elämänkatsomustiedon opiskelijoista ei kuitenkaan tähtää ET:n yo-kirjoituksiin.
Jonni kertoo: ”Itse väitän, ettei ET:n opetus ole lähtökohtaisesti yo-kirjoituksiin valmistautumista. Kuitenkin suurin osa opiskelijoista ei tule kirjoittamaan elämänkatsomustietoa, joten tärkeämpää on oman katsomuksen tarkasteleminen sekä yleinen pohdinta tärkeistä kysymyksistä, joita opiskelijat eivät välttämättä muuten pohtisi. Näitä tärkeitä kysymyksiä ovat oman elämänkatsomuksen sekä identiteetin hahmottaminen sekä niiden perusteet ja tekijät jotka muodostavat sen. Pyritään myös ymmärtämään ympäröivän maailman monimuotoisuutta katsomuksissa sekä arvostamaan sitä itseisarvona.”
”Tähän pyritään erityisesti avoimen keskustelun, aktiivisen kuuntelemisen sekä ajatuksen vaihtamisen kautta, jotka ovat mielestäni ET:n ytimessä ja joita ilman sen ydintavoitteet eivät toteutuisi. Pyritään ymmärtämään muita ja hahmottamaan erilaisuutta hyvänä asiana. Erityisesti pakolliset opinnot (ET1 ja ET2) pyörivät näiden teemojen ympärillä ja vasta valinnaisilla opintojaksoilla aletaan katsoa kohti yo-kirjoituksia samalla laajentaen oman katsomuksen ymmärrystä sekä yleistä tietoisuutta maailmasta.”
Samoilla linjoilla on Riikka: ”Pakollisilla opintojaksoilla mielestäni pitäisi myös pysähtyä pohtimaan ja ajattelemaan ja tehdä sitä nimenomaan omaa elämänkatsomustaan työstäen. Sanon usein opiskelijoille, että nauttikaa ET-tunneista, koska täällä on aikaa ajatella. Se on mielestäni myös paras puoli ET:ssä. Harvassa oppiaineessa pystyy niin monipuolisesti omaksumaan tietoa ja samalla rakentamaan aktiivisesti omaa elämänkatsomustaan. ET on sekä tieto- että taitoaine juuri edellä kuvailemistani syistä johtuen.”
Mikä on parasta ET:n opettamisessa, Jonni? ”Ehdottomasti parasta ET:n opettamisessa on kohtaamiset opiskelijoiden kanssa sekä ajatusten vaihtaminen heidän kanssaan. Itse opettajana opin päivittäin opiskelijoiltani paljon erilaisia asioita, jotka jäsentävät omaa katsomustani sekä ymmärrän maailmaa paremmin myös itse. Nautin kuunnella puheensorinaa ET:n tunneillani, kun opiskelijat keskustelevat keskenään aiheista kohdaten toisensa, joita he eivät ehkä muuten pysähtyisi ajattelemaan ja joutuvat perustelemaan asioita, jotka ovat aiemmin saattaneet ottaa itsestäänselvyyksinä.”
”Koulussamme on hyvin avoin ilmapiiri, jossa ajatustenvaihto toimii todella hyvin ET:n tunneilla ja saamme aikaan hyvinkin hedelmällisiä keskusteluita. Pidänkin keskusteluita ET:n tärkeimpänä opetusvälineenä, jota ei voisi korvata kirjoittamisella tai tehtäviä tekemällä.”
Riikka kertoo taiteen osuudesta opetuksessa: ”Taide kuuluu lukion ET:n opetussuunnitelmaan esim. ET2:lla. Myös esim. ET6:lla (Tulevaisuus) taide on utopioiden ja dystopioiden kuvausten ja science fctionin myötä mukana. Vierailut esim. taidenäyttelyihin sopivat hyvin oppiaineen luonteeseen, koska ne inspiroivat elämänkatsomuksen pohtimiseen. Vein esim. tänä lukuvuonna ET1-ryhmäni Ateneumiin taidenäyttelyyn, josta opiskelijat valitsivat haluamansa teokset ja pohtivat niiden ihmiskäsityksiä. Vastauksista tuli hyviä ja oivaltavia, myös opiskelijat tykkäsivät tehtävästä.”
Jonni lisää: ”Opiskelija voi pyrkiä hahmottamaan, miten esimerkiksi hänen kuuntelemansa musiikki tai katsomansa sarjat voivat olla tietynlaisen maailmankuvan tulosta ja miten ne voivat ehkä pyrkiä vaikuttamaan ihmisten ajatusmaailmaan. Samalla ne voivat pyrkiä tuomaan esille erilaisia epäkohtia ja herättää tärkeitä kysymyksiä.”
”Olemme pyrkineet järjestämään valinnaisen koulukohtaisen projektiopintojakson (ET7), jolla katsomme erilaisia (yleensä opiskelijoiden valitemia) elokuvia, jaksoja sarjoista tai dokumentteja ja keskustelemme niistä heränneistä katsomuksellisista kysymyksistä sekä teemoista.”
Miten opettajat suhtautuvat siihen, että kaikki eivät saa opiskella ET:tä?
Riikka: ”Mielestäni lukiossa voisi avata katsomusaineiden opiskelun, eli että katsomusaine olisi aidosti oma valinta. Olen myös ev.-lut. uskonnon opettaja, ja näen sekä ET:ssä että uskonnossa paljon hyvää. Olisi hyvä, jos lukiovaiheessa, jossa muutenkin itsenäistytään ja haetaan omaa identiteettiä, voisi valita itseään kiinnostavan oppiaineen.”
Jonni: ”Näen sen ongelmallisena ja epätasa-arvoisena, että opiskelijalla ei ole itsellä mahdollisuutta valita omaa katsomusainettaan vapaasti, vaan valinnanvapaus on sidoksissa hänen uskonnolliseen suuntautumiseensa. Ei ole oikeudenmukaista, ettei esim. evankelis-luterilaiseen seurakuntaan kuuluvalla ole oikeutta valita muuta katsomusainetta kuin ev.-lut. uskonto, kun taas uskonnolliseen yhteiskuntaan kuulumattomalla on täysi vapaus valita mikä tahansa. Tällöin opiskelijat ovat epätasa-arvoisessa asemassa toisiinsa nähden.”
”Näen myös, että tämä rikkoo nuoren uskonnonvapautta valita, vaikkei uskonnon opetus olekaan vakaumuksellista. Näen, että katsomusaineen valinnan tulisi olla opiskelija oma valinta vähintään lukiossa.”
Jonni myös suosittelee elämänkatsomustiedon valitsemista peruskoulun uudelle ekaluokkalaiselle: ”Suosittelisin ehdottomasti elämänkatsomustiedon valitsemista niille, joilla siihen on oikeus. Se keskittyy mielestäni hyvin opiskelijan omaan ajatusmaailmaan sekä identiteetin pohtimiseen edistäen samalla katsomusdialogia ja keskustelutaitoja.”
Mitä kehittämiskohtia olette havainneet peruskoulun ja lukion ET-opetuksessa ja opetussuunnitelmassa?
Riikka: ”Olen itse opettanut ET:tä peruskoulun 7-9 -luokkien oppilaille vuodet 2006-2023, joten se maailma tuli itselleni hyvin tutuksi.” Sen sijaan luokkien 1-6 ET-opetuksesta hänellä ei ole kokemuksia. Hänen kuulemansa mukaan ET-opetuksen taso on vaihtelevaa, sillä monet ET-oppilaat ovat vuosien varrella kertoneet, ettei ET-tunneilla tehdä paljon mitään. ”Se on sääli, koska laadukas ET-opetus olisi tärkeää myös peruskoulun alaluokilla. Pätevistä ET-opettajista on kuitenkin ollut myös yläkoulun puolella pulaa.”
Jonni kertoo samaa yläkoulustakin: ”En ole opettanut elämänkatsomustietoa peruskoulussa, mutta mitä olen huomannut opiskelijoiden kautta, että ongelmana peruskoulussa on erityisesti opetuksen laadun vaihtelu. Toiset opiskelijat ovat saaneet hyvin perusteelliset tiedot ja ymmärtävät katsomuksen, kun taas toiset ovat jääneet hyvinkin vähälle.”
Riikka: ”Kehittämisen varaa on varmasti aina, mutta mielestäni lukion opetussuunnitelma on tällä hetkellä toimiva. ET:ssä on henkilökohtaisesti ajateltuna haaste tietynlainen ”juurettomuus”, se, että se ei sellaisenaan kytkeydy mihinkään tieteenalaan. Toisaalta on rikkaus, että ET:llä on monta taustatiedettä, mutta itsekin aina välillä opettajana haen ja etsin sitä jotain tiettyä perustaa.”
Jonni: ”Lukion opetussuunnitelmassa näen isoimmaksi ongelmaksi sen, että ET sekä UE vaikuttavat olevan suhteellisen kaukana toisistaan. Riippuen siitä käykö opiskelija pakolliset UE:n vai ET:n kurssit, saa hän aika erilaiset tiedot ja taidot elämää varten, sillä sisällöt ovat hyvinkin erilaiset toisistaan. Joskus pohdinkin, miten yhdenvertaista se on opiskelijan yleissivistyksen kannalta, että he oppivat niin erilaiset asiat riippuen lähtökohtaisesti omasta uskonnollisesta statuksesta.”
Valtakunnalliset ET-stipendit Helsinkiin
Vapaa-ajattelijain liitto ja yhdistykset ympäri maata myönsivät lukuisia stipendejä elämänkatsomustiedon opinnoissa menestyneille
ESA YLIKOSKI
Viisi elämänkatsomustiedon ylioppilaskokeessa parhaiten menestynyttä kevään ylioppilasta sai Vapaa-ajattelijain liiton myöntämän stipendin. Sen olivat ansainneet kunniakirjoineen Natalia NiittymiesHerttoniemen yhteiskoulun lukiosta 113 pisteellä, Anton RiiheläAlppilan lukiosta 110 pisteellä, Joona JokiniemiKulosaaren yhteiskoulusta 109 pisteellä, Milma MäntymaaSibelius-lukiosta 109 pisteellä sekä Elsa SilpolaSchildtin lukiosta Jyväskylässä 105 pisteellä.
Tällä kertaa liiton neljä stipendiä osui Helsinkiin ja viides Jyväskylään, kun vuosi sitten stipendit menivät Tampereelle ja Euraan. Myös Jyväskylässä, Rovaniemellä ja Salossa on viime vuosina saatu valtakunnallisesti parhaiden stipendejä pääkaupunkiseudun lisäksi.
Tänä keväänä korkeita pisteitä ET:n yo-kokeessa kirjoitettiin myös Tornion yhteislyseon lukiossa, Ressun lukiossa ja Kallion lukiossa. Viime syksyn kirjoituksissa huippulukemia tuli Järvenpään lukiosta ja Riihimäen lukiosta, ja kun opiskelijat valmistuivat tänä keväänä ylioppilaiksi, Keski-Uudenmaan vapaa-ajattelijat myönsi heille stipendit. Tampereen vapaa-ajattelijain stipendin sai Sara NurmiTampereen yhteiskoulun lukiosta.
Helsingin seudun vapaa-ajattelijain stipendin saivat Hilla RuottinenRessun lukiosta, Taika RajapuroAlppilan lukiosta, Armi SuhonenKulosaaren yhteiskoulusta, Milja HaamanVaskivuoren lukiosta ja Aini KasurinenKallion lukiosta.
Helsingin seudun vapaa-ajattelijat myönsi tänä keväänä saamansa lahjoituksen ansiosta stipendin 11 peruskoulun 9. luokan päättävälle ET-oppilaalle (Espoo 3, Helsinki 5 ja Vantaa 3). Yhdistyksen kouluille ilmoittama kriteeri stipendin saajalle on opintomenestys ja koko ryhmän opiskelun tukeminen.
Monet muutkin vapaa-ajattelijayhdistykset eri puolilla maata myönsivät ET-stipendejä peruskoulun suorittaneille ja/tai uusille ylioppilaille.
Koulut niin pääkaupunkiseudulla ja kautta maan ovat suhtautuneet myönteisesti Vapaa-ajattelijain ET-stipendeihin. Näin oli aluksi myös myös Töölön yhteiskoulussa, jonne toimitettiin opettajien ilmoittamalle oppilaalle kirjoitettu kunniakirja ja stipendiraha. Yllättäen kuitenkin rehtori Marja Mikkola ilmoitti, että koulu ei ota stipendiä vastaan ja palauttaa rahan. Syyksi rehtori ilmoitti Vapaa-ajattelijain liiton tavoitteiden kantaaottavuuden.
