Keski-Suomen vapaa-ajattelijat ry juhli kuusikymmenvuotista toimintaansa Jyväskylässä 9.3.2024. Juhlaan kutsuttiin oman yhdistyksen jäsenet. Iloksemme saimme vierailijat myös Joensuun ja Tampereen yhdistyksistä. Kiitämme heitä juhlan rikastuttamisesta läsnäolollaan, samoin kiitämme jäseniämme tervehdyksistä ja onnitteluista.

Juhlaa varten valmistui kooste yhdistyksen historiasta vuosilta 1964-1988. Tilaisuutta juhlistamaan anoimme liitolta kolmea ansiomerkkiä, ja ne myös myönnettiin jäsenillemme. Ne ojennettiin kullekin saajalle heille sopivalla tavalla ja hetkellä. Juhlassa hopeisen ansiomerkin sai Arto Salmi. Merkin saajat ovat kaikki tehneet arvokasta työtä yhdistyksen toiminnan hyväksi.

Liittymismaksun suuruudeksi päätettiin 1 markka

Keski-Suomen vapaa-ajattelijat ry perustettiin alun perin nimellä Jyväskylän vapaa-ajattelijayhdistys, jonka perustava kokous pidettiin 14. helmikuuta 1964 klo 19:00 alkaen Jyväskylän Työväentalon C-salissa. Paikalle oli saapunut 30 henkilöä ja lisäksi kolme Vapaa-ajattelijaliiton edustajaa. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Pauli Koivusalo ja sihteeriksi Onni Pappinen, joista tulikin yhdistyksen pitkäaikaisia toimihenkilöitä.

Perustamiskokouksen §10 kuuluu seuraavasti: ”Käytiin pitkä keskustelu jäsenmaksun suuruudesta ja 26 kokouksen osanottajan kannattamana hyväksyttiin jäsenmaksuksi A-jäsen 10 markkaa ja B-jäsen 7 markkaa vuodessa. A-jäsenelle sisältyy jäsenmaksuun liiton julkaisema 8 kertaa vuodessa ilmestyvä julkaisu Vapaa-ajattelija. Liittymismaksun suuruudeksi päätettiin 1 markka, joka menee liitolle.”

Jyväskylän Vapaa-ajattelijat ry:n sopimuskirja allekirjoitettiin 14. helmikuuta 1964, allekirjoittajina Pauli Koivusalo, Onni Pappinen, Toivo Tirri, Otto Haverinen ja Eino Bamberg. Yhdistysrekisteriin ilmoitus lähti maaliskuun 6. Hyväksyntä tuli oikeusministeriöstä 7. huhtikuuta samana vuonna.

Yhdistyksen vuosikokouksessa 1965 maaliskuun 13. päivä (§11) käsiteltiin yhdistyksen tehtävää ja merkitystä. Onni Pappinen käytti puheenvuoron, jossa hän mainitsi seuraavaa: ”Päätehtävä on taistelu kirkkoa vastaan. On saatava väestörekisteri, hautausmaat ja verotusoikeus pois kirkolta. Kirkko on korostanut aina humaanisia periaatteitaan ja sosiaalisuuttaan, vaikka humaaniset aatteet eivät suinkaan ole yksinomaan kirkon piirissä syntyneet. Useimmissa pitäjissä kirkko vastustaa kunnan ja valtion sosiaalisten määrärahojen lisäämistä, vaikka toisaalta kirkko vakuuttaa olevansa huomattava sosiaalisen työn tekijä.”

Vapaa-ajattelijain liitto ry piti ”sääntömääräisen liittokokouksen toukokuun 29.-30. päivinä 1966 Turussa, Turun Vapaaehtoisen Palokunnan talossa Henrikinkatu 24”. Kokouksen 16 §:ssä liiton sihteeri Raimo Laine esitteli täydennyksen liiton toimintakertomukseen. Täydennys koski toimintakilpailun tuloksia. Niissä Jyväskylän yhdistys todettiin voittajaksi alle sadan jäsenen sarjassa. Palkkiona saavutuksesta toimintakilpailusta 1965-1966 on kunniakirja. Toimintakilpailussa aktiivisuuden mittareita olivat jäsenhankinnan tuloksellisuus ja järjestetyt tapahtumat.

Omassa toimintakertomuksessaan vuodelta 1966 yhdistys ei kuitenkaan liikaa ylpeile saavutuksillaan: ”Yhdistyksemme toiminta ei ole kuluneena vuonna mitään suuriin tuloksiin yltävää.” Toimintakilpailusta kuitenkin mainitaan, että ”- – sai yhdistyksemme ensimmäisen palkinnon kunniakirjan ja kuparisen kahvipannun”.

Lennokkeja Alkon edessä

Yhdistyksen vuosikokouksiin osallistui kuhunkin koko kauden ajan 10:stä yli 20:een henkilöön. Hallitukseen kuului pääsääntöisesti puheenjohtajan lisäksi kahdeksan varsinaista ja neljä varajäsentä. Hallituksen jäsenissä oli useita pitkäaikaisia aktiiveja, esimerkiksi yhdistyksen alusta vuoteen 1988 asti niin puheenjohtajana, sihteerinä kuin hallituksen jäsenenä toiminut Onni Pappinen.

Tiedottaminen ja vaikuttaminen (kirjelmät) olivat yhdistyksen keskeisiä tapoja toimia. Tässä tarkoituksessa yhdistyksen jäsenet tekivät, kopioivat ja jakoivat uskomattomat määrät lennokkeja (esitteitä/monisteita). Usein jakopaikkoja valittaessa mainitaan ”Alkon edessä”. Ilmeisesti siellä liikkui runsaasti väkeä. Myös erilaisia yleisötapahtumia sovittiin jakelua varten.

Kokous- ja muitakin ilmoituksia laitettiin paikallislehtiin. Jäseniä kannustettiin myös kirjoittamaan lehtien yleisönosastoihin. Kokoukset linjasivat toimintasuunnitelmiin kulloinkin ajankohtaiset tavoitteet. Monet niistä ovat ajankohtaisia edelleenkin, esimerkiksi yhdistyksen näkyvyyden lisääminen, nuorten mukaan saaminen ja jäsenmäärän kasvu.

Jyväskylän vapaa-ajattelijoiden vuosikokouksessa vuonna 1980 kohdassa ”Ilmoitusasiat” todetaan, että Vapaa-ajattelijain liitto kehottaa kirjeessään yhdistyksiä ja jäseniä säilyttämään hallussaan olevaa vapaa-ajatteluun liittyvää perinnemateriaalia. Valitettavasti vuosien 1964-1988 ajalta ei kansioon ole jäänyt talteen kuin yksi esimerkki lentolehtisestä. Ne voisivat kuvata kunkin ajanjakson vapaa-ajattelun teemoja ja niistä tiedottamista. Näitä materiaaleja on kuitenkin tehty ja kopioitu tuhansia ja tuhansia, yhdestä lehtisestä on voitu ottaa jaettavaksi 2000:sta 9000:ään kappaletta.

Tämän ainoan vuoden 1987 arkistosta löytyneen lennokin viesti on selvä: ”Maksatko tyhjästä? Kuulutko kansalaisiin, jotka eivät kirkkoa tarvitse, mutta maksavat sille elämänsä aikana kymppitonneihin nousevat jäsenmaksut? Katso verolipustasi, kuinka paljon viime vuonna tuhlasit?” Näin alkaa tuon lennokin viesti. Lopuksi tiivistetään eroamiseen sisältyvä viesti: ”Kirkosta eroaminen on teko uskonnonvapautta rajoittavia ja loukkaavia epäkohtia vastaan – oikeudenmukaisemman yhteiskunnan puolesta.”

Vuonna 1992 Jyväskylän Vapaa-ajattelijat ry teki muutosilmoituksen yhdistysrekisteriin. Silloin yhdistys muutti nimensä Keski-Suomen Vapaa-ajattelijat ry:ksi.

PÄIVI KOVANEN