Petri Karisma

Määritän itseni mielelläni ateistiksi.  Ainut ongelma tässä on se, että jotkut virheellisesti luulevat ateismin tarkoittavan Jumalan tai jumalien kieltämistä. Oikean määritelmän mukaan ateistilta puuttuu usko erilaisiin jumaluuksiin niin isoilla kuin pienilläkin etukirjaimilla.
 
On hyvä huomata, että kristityillä on vain yksi Jumala enemmän kuin ateisteilla. Yhden jumalan aktiivinen kieltäminen ei olisi kovin työlästä, mutta jos lähtisi aktiivisesti kieltämään kaikkia hindujen jumalia, olisi se täysipäiväistä työtä. Olisi mukava tietää, kieltävätkö kristityt aktiivisesti hindujen kaikki jumalat? Eiköhän kristittyjen suhde hindujen jumaliin ole samanlainen kuin ateisteilla on kaikkiin jumaliin – heiltä puuttuu usko esim. apinakasvoiseen jumalaan Hanumaniin.
 
Puhuttaessa omasta ateismistani, haluan laajentaa hiukan tuota käsitettä jumaluskon puuttumisen ulkopuolelle. Minulle itselleni sopii paremmin määritelmä, jonka mukaan minulta puuttuu metafysiikka. Puhe pelkistä jumaluuksista on suoraan sanoen suppeaa ja pahasti kulttuurisesti vääristynyttä. Se myös pelkistää koko teeman. Kyse on siitä, miten näemme koko todellisuuden. Jos joku kuvittelee, että fysiikan lakeja voidaan mielinmäärin muuttaa ja asettaa uuteen järjestykseen, puhutaan paljon suuremmasta asiasta kuin pelkistä jumalista.
 
Nykyään ateistit pyritään leimaamaan käsitteellä uusateistit. Tätä käsitettä on ryhdytty käyttämään ateisteista WTC-tornien iskujen jälkeen. Ilmeisesti jotkut ovat vetäneet herneen nenään Richard Dawkinsin ja kumppaneiden erinomaisesti myyneistä kirjoista. Hehän uskaltavat asettaa kyseenalaiseksi uskonnon ja heitä jopa kuunnellaan.
 
Uusateistin ja ateistin eroja on vaikea havaita. Ehkä yksi keskeinen ero on se, että uusateisti on rehellisesti ja julkisesti ateisti. Uusateisti pyrkii myös aktiivisesti muuttamaan yhteiskuntaa itselleen mielekkääseen suuntaan. Uskovaisten mielestä hyvä ateisti on partasuinen vanha herra, joka polttelee piippua kiikkustuolissa ja jupisee itsekseen, ettei jumalia ole olemassa ja uskonto on huono juttu.
 
Meillä nykyisillä ateisteilla on tietenkin se etu puolellamme, että voimme toimia internetissä, joka tasa-arvoistaa toimijat. Toisaalta uskonto on menettänyt merkittävän vallankäytön välineen kun vastustajien polttaminen torilla ei enää ole poliittisesti korrektia.