Vapaa-ajattelijain Liitto ry

Uskonnottomien etu-, oikeusturva- ja kulttuurijärjestö

Kansainväliset järjestömme koolla Reykjavikissa
Vapaa-ajattelijain Liitto ry / 20.12.2019
On mielenkiintoista kuulla, miten toisaalta samanlaisia, toisaalta erilaisia ongelmia uskonnonvapauden saralla eri maissa kohdataan, ja miten niiden kanssa toimitaan - ja ennen kaikkea nähdä, että emme ole näiden asioiden kanssa yksin.

Osallistuin liiton varapuheenjohtajan ominaisuudessa kansainväliseen vapaa-ajattelun ja humanismin kolmipäiväiseen suurtapahtumaan Islannin pääkaupungissa Reykjavikissa. Jatketun viikonlopun ohjelmaan kuuluivat Euroopan humanistiliiton (European Humanist Federation, EHF) vuotuinen yleiskokous perjantaina 31.5., Islannin humanistiyhdistyksen 30-vuotisjuhlaskonferessi illallisineen lauantaina ja viimein Kansainvälisen humanistiliiton (Humanist International, HI, eli aiemmin International Humanist and Ethical Union, IHEU) yleiskokous sunnuntaina.

Näiden kansainvälisten kattojärjestöjen suhdetta toisiinsa ja kansallisiin järjestöihin voisi hahmottaa seuraavalla tavalla: siinä, missä kansalliset järjestöt, kuten Vapaa-ajattelijain Liitto Suomessa, pyrkivät vaikuttamaan kansallisissa parlamenteissaan, Euroopan humanistiliitto EHF keskittyy vaikuttamaan ennen kaikkea EU:ssa, Euroopan neuvostossa ja muissa eurooppalaisissa poliittisissa elimissä, ja kansainvälinen liitto HI taas puolestaan YK:n tasolla. Kaikkien järjestöjen toiminta siis täydentää toisiaan.

EHF:n yleiskokous 31.5.

Euroopan humanistiliiton EHF:n vuosikokouksessa oli paikalla reilut 50 henkeä, minä ainoana suomalaisena. Samaan aikaan järjestettiin myös Nuorten kansainvälisten humanistien (Young Humanists International) yleiskokous toisessa salissa. EHF:n kokouksessa täydennettiin liiton hallitusta nimittämällä siihen belgialainen Freddy Mortier, pitkäaikainen Gentin yliopiston etiikan professori ja vararehtori. Täysjäseniksi hyväksyttiin yhdistykset Portugalista, josta ei aiemmin ollut edustusta, ja Italiasta, josta on jäseninä jo pari muutakin järjestöä.

Eniten keskustelua kokouksessa käytiin kahdesta julistuksesta, jotka annettiin lopullisesti sunnuntaina yhteisjulistuksina HI:n kanssa, toinen koskien ilmastonmuutosta ja toinen perheoikeuksia (linkit englanninkielisiin teksteihin artikkelin lopussa), jotka muokkauksen jälkeen hyväksyttiin yksimielisesti. Seuraavan yleiskokouksen pitopaikaksi keväällä 2020 valittiin Rooma.

Varsinaisen kokouksen jälkeen kokousväki jakaantui kolmeen samanaikaiseen työpajaan. Itse osallistuin tekoälyihin liittyviä eettisiä kysymyksiä käsitelleeseen työpajaan, jonka tarkoituksena oli toimia pohjustuksena EU-parlamentin asiasta EHF:ltä pyytämään kannanottoon. Työpajaa oli vetämässä entinen Euroopan parlamentin jäsenen Belgiasta, psykologian professori Véronique de Keyser. Toinen samanaikainen työpaja käsitteli eurooppalaista yhteistyötä koulutuksen saralla, ja kolmas Euroopan tulevaisuutta EU-vaalien tuoreiden tuloksien valossa.

Konferenssi 1.6.

Islannin pian 30 vuotta täyttävä humanistiyhdistys on vuodesta 2013 nauttinut samantapaista statusta kuin Islannin uskonnolliset yhdyskunnat ollen oikeutettu mm. kirkollisverotuottoihin. Yhdistys järjesti kokouspäivien välissä konferenssin aiheenaan ”Mitkä ovat 2000-luvun eettiset kysymykset?” Osallistujat pääsivät paikalliseen tunnelmaan heti ilmoittauduttaessa, kun nimikortit oli aakkostettu islantilaiseen tapaan etunimien mukaan – islantilaisilla itsellään kun useimmilla ei sukunimiä ole.

Suurtapahtuman mieleenpainuvin osuus oli konferenssin alussa, kun Islannin tasavallan presidentti Gudni Th. Jóhannesson piti tervetuliaispuheen. Tämä entinen tutkija oli erinomaisen huumorintajuisen oloinen herra ja loistava puhuja. Hän harmitteli sitä, että ehti olla täysipäiväisenä professorina tasan yhden kuukauden ennen valintaansa nykyiseen virkaansa. Presidentti korosti puheessaan sekulaarin lainsäädännön tärkeyttä, mutta innostui jopa hieman kiusoittelemaan läsnäolijoita lukemalla lyhyen pätkän rukouksesta, joka hänen piti lukea osana kirkollista tilaisuutta, johon oli osallistumassa virkansa puolesta myöhemmin samana viikonloppuna. Kysyttäessä omaa kantaansa uskonasioihin hän totesi eronneensa katolisesta kirkosta, ja pitävänsä omaa katsomustaan yksityisasiana, johon ei ota virkatehtävissä kantaa suuntaan eikä toiseen. Tämä sai yleisöltä raikuvat aplodit.

Itse konferenssi oli jaettuun neljään pääjaksoon, jotka olivat teemoiltaan ympäristö, pakolaiset, taloudellinen epäoikeudenmukaisuus ja demokratia. Kussakin jaksossa oli kolme puhujaa, joista valtaosa oli professoreita ja tutkijoita, mutta mukaan mahtui myös muun muassa kansalaisaktivisteja, virkamiehiä ja poliitikkoja, ja kunkin jakson päätti paneelikeskustelu jakson puhujien kesken.

Varsinaisen konferenssin lopuksi Islannin yhdistys jakoi vielä kaksi vuotuista palkintoa: tiede- ja koulutuspalkinnon islantilaiselle tähtitieteen harrastajalle, joka on tehnyt alaa yleisölle tunnetuksi Islannissa, ja Vuoden humanisti -palkinnon reykjaviklaiselle alakoululuokalle, joka oli vastustanut näyttävästi afganistanilaisen turvapaikanhakijaluokkatoverinsa palauttamista Afganistaniin. Päivä päättyi illalla ravintola Reykjavikissa järjestettyihin juhlaillallisiin, joille liiton taloustilanteen huomioon ottaen allekirjoittanut osallistui omalla kustannuksellaan.

HI:n yleiskokous 2.6.

Viimeisen päivän pääohjelman muodosti Humanist Internationalin yleiskokous, jossa hyväksyttiin uusia jäseniä ja merkittävä jäsen- ja maksuluokkia koskeva sääntömuutos, joka vaikuttaa myös Vapaa-ajattelijain liiton asemaan kyseisessä kattojärjestössä. Jatkossa olemme täysjäsen, jolloin sekä äänivaltamme että maksuosuutemme kasvavat. Tästä seuraa hieman nousua liiton kansainvälisen toiminnan kustannuksiin. Brittiläinen puheenjohtaja Andrew Copson valittiin jatkokaudelle ilman vastaehdokkaita.

HI:n seuraava yleiskokous järjestetään Kansainvälisen humanistikongressin (World Humanist Congress) yhteydessä Yhdysvaltain Miamissa 6.-9.8.2020 ja sitten Kathmandussa Nepalissa 2021 ja Glasgow:ssa Skotlannissa 2022. Pohjoismaisittain merkittävää on, että seuraavan Kansainvälisen humanistikongressin järjestäminen myönnettiin Tanskan humanistiyhdistykselle Kööpenhaminassa vuonna 2023.

Tanskalaiset haluavat järjestää kongressin yhteispohjoismaisena tapahtumana, ja heidän puheenjohtajansa pyysi tästä syystä kauttani myös Vapaa-ajattelijain liiton mukanaoloa, mihin vastasin meidän tulevan kyllä mukaan siinä määrin kuin voimme, taloudelliset realiteetit huomioiden. Myös Suomen Humanistiliitto on sittemmin lupautunut mukaan, kuten myös muut pohjoismaiset yhdistykset.

Ennen kotiinlähtöä oli kaksi vaihtoehtoista koulutustilaisuutta, toinen koskien uskonnottomia seremonioita ja henkistä tukea, toinen kampanjointia ja kommunikointia. Osallistuin näistä viimeiseen, jossa esiteltiin HI:n kokoamaa ohjeistuspakettia jäsenjärjestöille esimerkiksi sosiaalisen median käyttöön. Esityksessä ei tosin ollut juurikaan sellaista, mitä kotimaan yhdistyksissä ei olisi jossain muodossa jo kokeiltu, varsinkaan esimerkiksi Suomen rahankeräyslain asettaessa omat reunaehtonsa varainkeruulle Internetissä.

Koulutuksen lopussa oli myös muutamia lyhyitä esityksiä uusista jäsenjärjestöistä. Yhdysvaltalainen Freedom From Religion Foundation lienee videoidensa välityksellä tullut täälläkin joillekin tutuksi; 25 työntekijän ja 31 000 jäsenen järjestö, joka keskittyy 9 lakimiehensä voimin tekemään nimensä mukaisesti valituksia rikkeistä negatiivista uskonnonvapautta vastaan, on varsin mallikas esikuva vaikkapa kotimaiselle Kantelupukillemme.

Lopuksi

Kokonaisuudessaan kolmipäiväinen tapahtuma ei ollut aivan keveimmästä päästä lomaharrasteita, mutta kokemuksena avartava. Etenkin usein valitettavan lyhyiksi jääneet kahvi- ja lounastaukokeskustelut muiden maiden edustajien kanssa olivat mieleenpainuvia. On hyvin mielenkiintoista kuulla, miten toisaalta samanlaisia, toisaalta erilaisia ongelmia uskonnonvapauden saralla eri maissa kohdataan, ja miten niiden kanssa toimitaan – ja ennen kaikkea nähdä, että emme ole näiden asioiden kanssa yksin. Vaikka suomalainen valtionkirkkomalli antaakin tilanteellemme oman erikoisvärinsä, pohjalla olevat asiat ovat varsin yleisinhimillisiä. Vapaus uskonnosta kuuluu kaikille, kaikkialla.

https://humanists.international/policy reykjavik-declaration-on-the-climate-change-crisis

https://humanists.international/policy reykjavik-declaration-on-the-family-and-human-rights-a-humanist-perspective/

Antti Värri

Kommentoi

kommenttia

 eroakirkosta.fi | et-opetus.fi | pakkouskonto.fi
Vapaa-ajattelijain Liitto ry