Lainsäätäjä on varsin yksimielisesti päättänyt kumota Jehovan todistajien erivapautuslain, jonka johdosta heidät on nyt vapautettu ase- ja siviilipalveluksesta. Kyseessä on paitsi ainoa vapautettu uskontokunta, myös ylipäänsä ainoa kerta jossa Suomen laki mainitsee nimeltä muun uskonnollisen yhdyskunnan kuin valtionkirkot.
Vanhaa taustaa
Vapautuslaki tuli voimaan vuonna 1987.
Jehovan todistajat ovat koko historiansa ajan kieltäytyneet asepalveluksesta. Aiemman opintulkintansa mukaan he eivät suostuneet myöskään tätä korvaavaan siviilipalvelukseen, jolloin heidät tuomittiin vankeuteen. Käytännössä vankeus tapahtui Karvian pakkotyölaitoksella.
Olosuhteista laitoksessa kertoo ruotsalaisen lehden otsikko vuodelta 1968: ”Suomalainen keskitysleiri”. Vähän artikkelin jälkeen itse presidentti Urho Kekkonen kävi laitoksessa, joka pian suljettiin. Olot paranivat, mutta ongelma jäi: todistajat kieltäytyivät palveluksesta.
Todistajien vapauttamista kokonaan asepalvelusta esitti mm. 70-luvun alkupuolen toiminut puolustuslaitoskomitea, mutta valtion koneisto jauhoi kovin hitaasti. Lopulta tammikuussa 1985 hallituksen esitys oli valmis. Se hyväksyttiin yhdenvertaisuutta rikkovana poikkeuslakina äänin 117-35, vastaan oli lähinnä Kokoomus.
Kymmenisen vuotta myöhemmin Jehovan todistajien oppi muuttui niin, että siviilipalvelus tuli sallituksi. Suomessa todistajat eivät ymmärrettävästi tätä tuoneet esille, vaan he halusivat säilyttää erivapauden.
Vuonna 1995 perusoikeussäädöksiä muutettiin ja vuonna 2000 tuli voimaan uusi perustuslaki. Näiden yhteydessä poikkeuslakien käyttöä kiristettiin merkittävästi, ja tarkoitus oli ja on käydä vanhat lait läpi uuden perustuslain valossa. Myös vuoden 2003 uskonnonvapauslaki — jonka pohjalta esimerkiksi eroakirkosta.fi-palvelu toimii — on seurausta tästä.
Vapautuslain kumoamista tai laajentamista lähdettiin selvittämään alkuvuodesta 2007. ”Ratkaisu” saatiin pitkän käsienheiluttelun tuloksena kolme vuotta myöhemmin: ”jäädään odottamaan poliittista ohjausta”. Tätä ohjausta ei koskaan tullut.
Hovioikeuden ratkaisu
Eräs totaalikieltäytyjä valitti saamastaan rangaistuksesta hovioikeuteen, ja vetosi nimenomaan tasa-arvoon Jehovan todistajiin nähden. Hovioikeus ratkaisi asian äänin 4-3 syytetyn hyväksi. Vähemmistö olisi tuominnut totaalikieltäytyjän rangaistukseen, mutta sekin totesi tilanteessa olevan ongelman joka on ratkaistava lainsäädännön muutoksella.
Ratkaisun ydinlause oli yksinkertainen: ”Yhdenvertaisuusperiaate on nimittäin monin tavoin vahvistunut – -”. Uusi perustuslaki ja yhdenvertaisuuslaki sekä ihmisoikeussopimusten tulkinta kieltävät hovioikeuden mukaan näin räikeän yhden uskontokunnan suosimisen silloinkin, kun suosiva laki on säädetty poikkeuslakina.
Lainsäätäjälle ei jäänyt vaihtoehtoja: vapautuslaki piti joko kumota, tai laajentaa tavalla joka johtaa käytännössä vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Tosin syyttäjä valitti Korkeimpaan oikeuteen, mutta puolustusministeri Niinistö ei jäänyt sitä odottamaan. Kesken prosessin Korkein oikeus päättikin ettei ota juttua käsittelyyn, mahdollisesti tiedossa olevan lainmuutoksen vuoksi.
Tärkeänä yksityiskohtana todettakoon, että syytettyä auttoi hovioikeudessa yhdenvertaisuusvaltuutettu.
Lainmuutos
Alkuvuodesta 2018 Puolustusministeriö asetti työryhmän joka piti ”arvioida Jehovan todistajien asevelvollisuuden suorittamisesta vapauttamista koskevan lainsäädännön muutostarpeet” ja ”huomioida, että esityksellä ei vaaranneta yleistä asevelvollisuutta”. Muotoilu ei jättänyt paljon vaihtoehtoja, ja kolmisen kuukautta myöhemmin työryhmä esittikin vapausta poistettavaksi.
Kesän käännyttyä syksyksi hallitus teki vastaavan lakiesityksen. Työryhmän mietintöä vastaan olivat lähinnä Vasemmistoliitto ja Vihreä liitto, jotka olisivat mieluummin laajentaneet vapautuslakia muihinkin ryhmiin. Sote-uudistus lykkäsi eduskuntakäsittelyä, mutta helmikuussa 2019 asia oli valmis. Käsittelyn aikana perustuslakivaliokunta vielä tiukensi muutosta, ja hallituksen esittämä pieni siirtymäaikakin poistettiin.
Laki tulee voimaan kun Niinistö sen allekirjoittaa. Käytännössä Jehovan todistajat tulevat menemään siviilipalvelukseen.
Vapaa-ajattelijoiden kanta
Liitto luonnollisesti vastustaa yhtä uskontokuntaa koskevaa erivapautta. Näin lausuimme asiasta jo vuonna 2007, ja uudelleen viime vuonna. Osa jäsenistämme kannattaa vapautuslain kumoamista, osa taas laajentamista. Maanpuolustus sinänsä on asia, johon liitolla ei ole kantaa.
Pohdin tätä kysymystä lehden edellisen numeron kirjoituksessani laajemmin. Tiivistäen oman näkemykseni mukaan liiton on otettava kantaa uskontoihin sivuaviin asioihin olettaen muun säilyvän entisellään. Tässä se tarkoittaa, että oletamme asevelvollisuuden muutoin säilyvän nykymallissaan.
Pohdintaa
Yhdenvertaisuusvaltuutetun rooli jäi vähälle huomiolle. Oli kuitenkin ilmeisesti olennaista, että toinen viranomainen auttoi prosessissa. Lainsäätäjän tarkoitus lienee ollut, että valtuutettu auttaa yksityisen syrjinnän parissa, mutta nyt hän ottikin käsittelyyn asian jossa syrjijä oli valtio.
Tapaus osoittaa hyvin perusoikeuksien, erityisesti yhdenvertaisuuden, vahvistuneen. Muutos on niin voimakas, että se vaikuttaa takautuvastikin. Erityisesti eräissä ihmisoikeussopimuksissa teksti ei ole muuttunut, mutta tulkinta on.
Hallituksen esityksessä todettiin: Järjestelmän, jossa ulkopuolinen viranomaistaho tai tuomioistuin arvioisi henkilön uskonnollisen tai eettisen vakaumuksen aitoutta ja syvyyttä, ei voida katsoa normaalioloissa kuuluvan nykyaikaiseen oikeusvaltioon.
Tiukasti tulkittuna periaate tarkoittaisi, että esimerkiksi Maahanmuuttovirasto ei voisi tutkia islamista pois kääntymisen aitoutta. Tällöin turvapaikka myönnettäisiin jokaiselle, joka valehtelisi kääntyneensä kristityksi, mutta ei myönnettäisi kaikille rehellisille hakijoille.
Avoimeksi jää periaatteen laajentaminen muihin tilanteisiin. Esitän tästä yhden esimerkin: Oletetaan, että vapaa-ajattelijoiden yhdistys ostaa hautausmaan, ja verottaja lain mukaan perii tästä varainsiirtoveron. Voiko yhdistys nyt tehdä verovalituksen ja edelleen viedä jutun hallinto-oikeuteen perustellen asiaa sillä, että uskonnollisten yhdyskuntien ei tarvitse maksaa vastaavaa veroa?
Jori Mäntysalo