Vapaa-ajattelijain Liitto ry

Uskonnottomien etu-, oikeusturva- ja kulttuurijärjestö

Susi ihmiselle
kimmo / 29.12.2016
Kaikilta seurakunnan työntekijöiltä odotettiin aktiivista osallistumista seurakuntaelämään ja messutapahtumiin, ei vain toiminnallisen puolen henkilöiltä.

Kotka-Kymin seurakuntayhtymän krematoriota hoiti 35 vuotta hautaustoimen päällikkö Raimo Heikkinen. Kuusi kuukautta ennen eläkkeelle pääsyä hän sai seurakuntayhtymältä kirjallisen varoituksen, jonka hän itse koki tekaistuksi. Heikkistä ihmetytti se, että varoitus koski muun muassa yli puoli vuotta vanhaa asiaa, kun työsuojelulain mukaan asiat tulisi käsitellä 30 päivän kuluessa. Huono työilmapiiri oli tiedostettu seurakunnassa jo aiemmin, jolloin oli julistettu “sota selän takana puhumisen kulttuuria vastaan”. Työhyvinvointi oli voimakkaasti esillä, mutta kääntyi nopeasti syyllisten jahtaamiseen huhujen pohjalta. Heikkistä painostettiin myös osallistumaan kevät- ja syyskauden avajaisten yhteisiin messuihin. Poissaolojen syitä kuulusteltiin. Kaikilta seurakunnan työntekijöiltä odotettiin aktiivista osallistumista seurakuntaelämään ja messutapahtumiin, ei vain toiminnallisen puolen henkilöiltä.

Heikkinen arvelee tapahtumien juontuvan hänen Kotka-Kymin krematoriota puolustaneesta kannanotostaan. Kannanotossaan Heikkinen vastusti vireillä ollutta hanketta krematorion sulkemiseksi ja toiminnan keskittämiseksi Kouvolaan. Heikkisen kanta voitti lopulta, ja krematorio sai jatkaa toimintaansa. Tuhkaus on joillekin kristityille iljetys. Joidenkin teologisten tulkintojen mukaan kristitty vainaja tulisi haudata kokonaisena. Tästä huolimatta hautaustapana tuhkaus yleistyy Suomessa. Nykyisin koko maan osalta 44 % vainajista haudataan tuhkaamalla, Helsingissä peräti 80 %. Tilanpuute ajaa teologian ohi.

Kotkassa toimii myös Vapaa-ajattelijoiden hautausmaista Suomen suurin. Samaan aikaan kun Heikkisen välit seurakuntaan viilenivät, Kotkan Vapaa-ajattelijoiden hautausmaa ja toiminnanjohtaja Ume Eerola saivat apua hänen hautausasiantuntemuksestaan. Hautaukset Vapaa-ajattelijoiden hautausmaalle ovat olleet laskussa, osin vuoden 2004 hautaustoimilain mukanaan tuomasta muutoksesta. Laki asetti seurakunnat velvolliseksi ylläpitämään tunnustuksettomia hautausmaita uskonnottomille vainajille. Lain myötä osa uskonnottomista vainajista haudataan seurakuntayhtymän tunnustuksettomalle hautausmaalle. Vapaa-ajattelijain liitto onkin tilanteen korjaamiseksi ehdottanut lausunnossaan 3.11.2016 hautaustoimen lisäämistä SOTE-alueiden tehtäviin.

yt Heikkinen on jättänyt episodin taakseen. Hän on eläkkeellä ja eronnut seurakunnasta, ja viimeisimmän tiedon mukaan myös liittynyt Kotkan Vapaa-ajattelijoiden jäseneksi. Hän koki seurakunnan jättäneen hänet “uskon ja armon” ulkopuolelle. Seurakuntien työilmapiiriongelmista tämä tapaus ei suinkaan ole ainoa. Viime aikoina esimerkiksi Rauman seurakunta on noussut toistuvasti otsikoihin työyhteisön ongelmiin liittyvien uutisten vuoksi.

En Heikkistä haastatellessani ja artikkelia kirjoittaessani voinut välttyä miettimästä myös Vapaa-ajattelijoita yhteisönä. Tuskin on salaisuus että ilmapiiri on vapareidenkin toiminnassa ollut toisinaan tulehtunut. Vaikka olemme humanisteja, tuntuu välillä siltä että ihminen jää ideologian jalkoihin. Tuntuu vaikealta ajatella, että ihmisiä auttavasta toiminnasta on jäätävä pois siksi että ihmissuhteet hiertävät. Siinä menee lapsi pesuveden mukana. Toisinaan homo homini lupus, ihminen on susi ihmiselle, oli sitten liekkimalja tai risti kaulassa.

Kimmo Laine

Kommentoi

kommenttia

 eroakirkosta.fi | et-opetus.fi | pakkouskonto.fi
Vapaa-ajattelijain Liitto ry