Vapaa-ajattelijain Liitto ry

Uskonnottomien etu-, oikeusturva- ja kulttuurijärjestö

Lasten uskonnollisesta asemasta lausuma
Jori Mäntysalo / 26.10.2016
Ainakin uskontokunnista eroamisen pitäisi olla mahdollista jo 15- tai 16-vuotiaalle nuorelle vanhempien kannasta riippumatta. Tällöin nuori voisi halutessaan myös osallistua lukion elämänkatsomustiedon (ET) opetukseen.

Oikeusministeriölle

Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lainsäädännön uudistus

Toivomme työryhmän arvioivan samalla myös lapsen muodollisen uskonnollisen aseman määräytymistä, katsomuskasvatusta ja koulun katsomusopetusta. Erityisesti itsenäisen uskontokunnista eroamisen ikärajaa tulee laskea.

Uskonnollisen itsemääräämisoikeuden ikäraja

Alle 12-vuotiaan lapsen voivat huoltajat yhteisellä päätöksellä liittää uskonnolliseen yhdyskuntaan tai erottaa sellaisesta. 12-17 -vuotiaiden osalta tahdonilmauksen on oltava sama lapsella tai nuorella itsellään sekä molemmilla huoltajilla. 15-vuotiaana toimijana on lapsi itse, mutta tarvitaan molempien huoltajien suostumus. Tuomioistuin voi kuitenkin määrätä huoltajuuden jaettavaksi niin, että toiselle huoltajalle ei jää päätösvaltaa uskonnolliseen asemaan.

Eroakirkosta.fi-palvelua käyttävät 18-vuotiaat noin kaksi kertaa enemmän kuin 19- tai 20-vuotiaat. Puolet 18-vuotiaiden eroista tapahtuu pian täysi-ikäisyyden saavuttamisen jälkeen. Tämä kertoo selvästi, että halua erota jo aiemmin on, ainakin valtionkirkkojen jäsenten osalta.

Katsomuksellisiin ryhmiin kuulumattomuus on neutraali vaihtoehto. Ainakin uskontokunnista eroamisen pitäisi olla mahdollista jo 15- tai 16-vuotiaalle nuorelle vanhempien kannasta riippumatta. Tällöin nuori voisi halutessaan myös osallistua lukion elämänkatsomustiedon (ET) opetukseen.

Tällä hetkellä ET:n kurssien suorittaminen lukion katsomusaineen pakollisena kurssina ei ole mahdollista Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvalle lukion opiskelijalle. Muutoinhan lukiolainen voi itsenäisesti tehdä kaikki muut opintoihinsa liittyvät ratkaisut. Tämä tilanne on ristiriidassa Lapsen oikeuksien sopimuksen kanssa, jonka mukaan lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Myös Suomen perustuslain mukaan lapsen tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti (PL 6 § 3 mom).

Uskonnolliset rituaalit

On tietenkin eri asia se, kuuluuko lapsi muodollisesti esimerkiksi Jehovan todistajiin, ja se, lukeeko lapsi käytännössä Vartiotornia tai käy valtakunnansalilla. Oikeuskansleri on ratkaisussaan OKV/675/1/2010 todennut, että kumpikin huoltaja saa tutustuttaa lapsen ”uskonnollisiin perustraditioihin” riippumatta lapsen uskonnollisesta asemasta.

Toisaalta samassa oikeuskanslerin ratkaisussa viitataan oikeuskirjallisuusteen, jonka mukaan ”Kokonaan eri asia ovat radikaalin tunnustukselliset tilaisuudet, esimerkiksi herätyskokoukset tai muut voimakkaat uskonnolliset rituaalit.” Työryhmän tulisi ottaa kantaa tällaiseen rajanvetoon. Jumalanpalvelus uskontunnustuksineen ja ehtoollinen ovat periaatteessa voimakkaita kokemuksia.

Korkein oikeus on ratkaisuissaan KKO:2016:24 ja KKO:2016:25 linjannut, että ainakaan huoltajien ollessa erimielisiä ei ympärileikkaus ole sallittu. Parasta olisi kokonaan kieltää ympärileikkaukset ilman lääketieteellistä syytä. Ratkaisun KKO:2008:93 perusteella uskonnonvapaudesta ei voi johtaa oikeutta pojan ympärileikkaukseen tai muuhun pahoinpitelyyn.

Kommentoi

kommenttia

 eroakirkosta.fi | et-opetus.fi | pakkouskonto.fi
Vapaa-ajattelijain Liitto ry