Vapaa-ajattelijain Liitto ry

Uskonnottomien etu-, oikeusturva- ja kulttuurijärjestö

Lausunto sote- ja maakuntauudistuksen lakiluonnoksista
Jori Mäntysalo / 20.9.2016
Kirkon ei tulisi saada tällaista 43 miljoonan euron perusteetonta lisähyötyä sote-uudistuksen sivuvaikutuksena verotukseen. Vapaa-ajattelijoiden mielestä koko kirkollisverojärjestelmä sinänsä on perusteeton hyöty.

Lakiesityksen perusteluissa todetaan seuraavaa: ”Verotuksen painopisteen siirtämisellä kunnilta valtiolle on vaikutusta myös kirkollisveron tuottoon. Valtion tuloveron määrän kasvaessa merkittävästi, ensisijaisesti valtion tuloverosta tehtävät vähennykset kohdistuisivat nykyistä enemmän valtion tuloveroon ja nykyistä vähemmän kunnallis- ja kirkollisveroon. Tämä johtaisi siihen, että kirkollisveron tuotto kasvaisi arviolta noin 43 miljoonalla eurolla. Kirkko siis saisi verouudistuksen yhteydessä perusteetonta hyötyä – –” (Yleisperustelut, s. 164)

Perusteeton hyöty veropohjan laajentumisesta eli valtiokirkkojen saama tosiasiallinen lisätuotto olisi laskelman mukaan noin viisi prosenttia, kun kirkollisveroprosentit pysyvät samana. Eikä prosenttien alennuksia todennäköisesti nähdä, koska muutos tarjoaa seurakunnille tavan lisätä jäsenmaksua jäsenten huomaamatta. Kirkon jäsenyyden hintajoustavuus on pientä kirkollisverojärjestelmän vuoksi.

Mielestämme kirkon ei tulisi saada tällaista 43 miljoonan euron perusteetonta lisähyötyä sote-uudistuksen sivuvaikutuksena verotukseen. Samalla aiotusta muutoksesta syntyvä ja ilmenevä tilanne kiinnittää huomiota koko kirkollisverojärjestelmän periaatteelliseen ongelmallisuuteen julkisen vallan neutraliteettiperiaatteen kannalta. Vapaa-ajattelijoiden mielestä koko kirkollisverojärjestelmä sinänsä on perusteeton hyöty.

Kirkollisvero ennakkoperintäjärjestelmineen on tuottanut kahdelle julkisoikeudelliselle etuoikeuskirkolle vuosikymmenten mittaan automaattisesti ylisuuren tulokertymään yleisen taloudellisen kasvun myötä. Tanskalaisen tutkijan Sidsel Kjemsin laskelmien mukaan Suomen kirkko on 42 % kalliimpi kuin Tanskan kirkko, vaikka maiden asukasluvut ja kirkkojen jäsenmäärät ovat samaa luokkaa. Suomen kirkon kansantaloudellinen kalleus pohjoismaisessa vertailussa liittyy kirkollisverojärjestelmäämme, jonka purkamista olisi aika ryhtyä valmistelemaan.

Kiinnitämme lisäksi huomiota lakiesityksen yleisperusteluiden pieniin epätäsmällisyyksiin:

Ensinnäkin lausunnon mukaan valtionrahoitus on suunnattu ”eräisiin kirkolle kuuluviin lakisääteisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin kuten esimerkiksi – –”. Tekstin muotoilu antaa ymmärtää näitä tehtäviä olevan useita muitakin. Tosiasiassa tehtäviä on täsmälleen kolme ja ne on lueteltu laissa tyhjentävästi: hautaustoimi, kulttuurihistorialliset rakennukset ja eräät väestökirjanpidon tehtävät.

Toiseksi perusteluissa viitataan kirkkoon yksikössä. Suomessa on kaksi valtionkirkkoa, myös ortodoksien jäsenmaksun kerää verohallinto. Oikea muotoilu on siis todeta kirkkojen saavan perusteetonta hyötyä. Sama toisen valtiokirkon unohtaminen näkyy siinä, että korkeimman kirkollisveron kerrotaan olevan 2,0 %. Näin ei ole, vaan ortodoksien osalta myös 2,2 % vero on käytössä.

Lopuksi toteamme, että tuloverolain joka tapauksessa muuttuessa olisi aiheellista poistaa ainakin rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat lain 21 § osittain verovapaiden yhteisöjen listalta. Se parantaisi katsomusten tasa-arvoa tuomalla erityyppisiä yhteisöjä lain kannalta lähemmäs toisiaan.

Kommentoi

kommenttia

 eroakirkosta.fi | et-opetus.fi | pakkouskonto.fi
Vapaa-ajattelijain Liitto ry