“Entä jos olet väärässä?” Tälle ajatukselle perustuvat uskonnot. Mutta tarvitsemmeko todella uskontoja, ja jos, mihin?
Tarvitsemmeko uskontoa tietääksemme mistä maailma on tullut?
Sen jälkeen kun oli keksitty mikroskooppi ja kaukoputki, teleskoopista puhumattakaan, uskonnolla ei ole ollut mitään merkittävää sanottavaa luonnosta. Arvauksiahan Raamatun sanomiset olivat olleet ja yleensä menneet väärin. Evoluutioteoria selittää eliökunnan monimuotoisuuden. Alkuräjähdysteoria selittää mistä olemme tulleet. Kaikki kehomme atomit ovat kotoisin räjähtäneistä tähdistä. Olemme tähtipölyä. Unohda Jeesus, tähdet kuolivat jotta me saamme elää. Työ lienee kesken sen suhteen miten ensimmäinen alkeellinen kopioituva molekyyli, joka on yhtä kuin elämä, on syntynyt. Jos evoluutioteoria osoitettaisiinkin vääräksi huomenna, se ei tee jumalaa yhtään todemmaksi. Silloin rehellisen ihmisen pitäisi sanoa, että en tiedä miten tämä on tapahtunut.
Uskovainen lammikko ajattelee, että kuoppa on älykkäästi suunniteltu, koska hän sopii siihen niin tarkkaan. Mutta eiköhän se ole toisinpäin, elämä sopeutuu ympäristöön ja lammikko kuoppaan? Ellei sopeudu niin katoaa, kuten muuten 98% kaikista eläneistä lajeista.
Tiede ei tiedä kaikkea eikä niin väitäkään ja voi muuttaa oletuksiaan jos todistusaineisto siihen ohjaa. Mutta ei se mitään. Voin olla tyytyväinen sen kanssa, etten tiedä kaikkea. Se on paljon parempaa kuin teeskennellä tietävänsä kaiken. Jos haluan tietää jotain luonnontieteen asioista, kysyn asiantuntijalta, en lue niistä satukirjoista.
Tarvitsemmeko uskontoa moraalin takia?
Raamatun moraali on se, että ole lojaali vain omalle heimollesi. Ole vihamielinen vieraita heimoja kohtaan. Sulje silmäsi ja korvasi ja ajattelusi muulta tiedolta ja luota auktoriteettiin, joka on pappi tai pyhä kirja. Ei kovin moraalista.
Vai onko uskovaisen moraali se, että tee hyviä tekoja jotta saat palkinnon ja vältyt rangaistukselta? Pelkäämme siis taivaallista valvontakameraa ja haluamme kerätä itsellemme etuja? Jos se on yksittäisen uskovaisen ainoa syy olla tappamatta ja varastamatta, niin me kaikki varmasti yhdessä haluamme että tämä yksilö pysyy uskossaan. Kristinusko vain väittää keksineensä moraalin, oikeasti se on varastanut sen. Jos pyhän kirjan oppeja noudatettaisiin niin tottelemattomat lapset kivitettäisiin kuoliaaksi.
Tarvitsemmeko taivasta?
Mukava on isän ja äidin luona vierailla pari päivää, mutta entä ikuisuus? Ja se harpunsoitto. Saisiko välillä rock and rollia? Ehkä ihan nukkuminen on parempi. Tai voinhan ajatella että jokainen atomi josta koostun, jatkaa olemassaoloaan minun jälkeeni. Suuri osa niistä muissa elollisissa olioissa. Nyt ne ovat minulla vain lainassa. Ihmisen kuolemanpelko on vahva syy uskontojen olemassaololle. Mutta lupauksia jotka lunastetaan kuoleman jälkeen voi tehdä kuka tahansa. Minäkin voin luvata että rupea sinäkin ateistiksi niin et oikeasti kuole koskaan. Ja saman voivat kaikki muut tuhannet uskonnot luvata. Ei kai jää muuta vaihtoehtoa kuin koettaa miettiä, onko tätä väitettä syytä uskoa. Jos on olemassa yksi todellinen jumala, niin hyvin moni uskovainen rukoilee todennäköisesti väärää jumalaa.
Miksi sitten puhua ääneen näitä asioita? Jos uskovaiset ovat hiljaa niin ei minullakaan ole tarvetta tästä puhua. Mutta joka paikkaanhan he tulevat julistamaan tarinaansa. Omat sanomalehdet, radio- ja tv-kanavat, ja vievät osansa yleisistä radio- ja tv-ohjelmista. 2016 heidän toimiaan pitää tukea yli 100 miljoonalla eurolla. Tuota puppua syötetään lapsillemme päiväkodeissa ja kouluissa siinä vaiheessa kun heillä ei ole puolustuskykyä. Kehtaavat pikkuvauvoja liittää verovelvollisiksi jäsenikseen!
Lyhyt ihmiselämä on parempi elää silmät auki ja yrittää ymmärtää mistä oikeasti on tullut kuin elää pelonsekaisessa unessa. Näin voi ainakin olla älyllisesti rehellinen itselleen.
Olli Niiranen