Uskonnonvapaus armeijassa etenee – askel heinäkuussa, toinen tammikuussa: Tiedote 4.7.2014

”Eri vaihtoehtojen tulisi olla vapaasti valittavissa niin, että kirkkoon kuuluva voi osallistua tai olla osallistumatta uskonnon harjoittamiseen ja vastaavasti kirkkoon kuulumaton voi valita jommankumman vaihtoehdon.”

Uskonnonvapaus armeijassa etenee – askel heinäkuussa, toinen tammikuussa

Uskonnonvapaus armeijassa astuu tunnustelevan askeleen eteenpäin heinäkuussa, kun varusmiespalveluksen uusi saapumiserä aloittaa 7.7. joukko-osastoissa. Valmistelussa olevan uudistuksen virallinen ohjeistus astuu voimaan Puolustusvoimissa vasta tammikuussa 2015.

Virikkeenä uudistuksille on eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätös 30.12.2013: ”Myös sotilaalla on oikeus vapautua uskonnon harjoittamisesta riippumatta siitä, kuuluuko hän kirkkoon vai ei.” Kenenkään ei enää tarvitse osallistua hartauksiin eikä jumalanpalveluksiin kasarmilla, kentällä, maastossa tai paraateissa: ”Eri vaihtoehtojen tulisi olla vapaasti valittavissa niin, että kirkkoon kuuluva voi osallistua tai olla osallistumatta uskonnon harjoittamiseen ja vastaavasti kirkkoon kuulumaton voi valita jommankumman vaihtoehdon.”

– Eduskunnan oikeusasiamiehen päätöksen tulee näkyä jo nyt heinäkuun saapumiserän valinnanvapaudessa, sanoo Vapaa-ajattelijain liiton pääsihteeri Esa Ylikoski. Toisaalta pidämme perusteltuna, että monivuotisen kanteluprosessin jälkeen viralliset ohjeet valmistellaan Puolustusministeriön johdolla Puolustusvoimissa huolellisesti.

– Uuden asennon ottaminen eli aidon valinnanvapauden järjestäminen kaikille vaatii myös asennemuutosta henkilöstön keskuudessa, arvioi Esa Ylikoski, joka on ollut Vapaa-ajattelijain edustajana kuultavana asian valmistelussa.

Tähän asti ev.lut. kirkkoon kuuluvien on ollut pakko osallistua uskonnonharjoitukseen ja ”kirkollisen työn” oppitunneille. Vaihtoehtoinen elämänkatsomustiedon ja etiikan ohjelma on ollut käytännössä heikonpuoleista, koska sen hoitovastuu on ollut sotilaspapistolla, joka ensisijaisesti huolehtii uskonnollisesta ohjelmasta.

Uudesta valinnan vapaudesta on tarkoitus informoida alokkaita jo heinäkuussa, vaikka ohjeet vaihtoehtoisen ohjelman järjestämisestä ja uudet ohjeet oppituntien pitämisestä annetaankin vasta syksyllä. Nyt kesällä 2014 eri joukko-osastoissa kokeiltaneen myös uudistusten erilaisia toteuttamistapoja.

– Kun toiset ovat veisaamassa, kuuntelemassa urkumusiikkia ja papin saarnaa, voisi ajatella, että sen vaihtoehtoonkin voisi kuulua laulua, musiikkia ja puhetta, vaikkapa myös keskustelevasti, vinkkaa Esa Ylikoski.

– Uudistuksen tulee näkyä myös julkisissa sotilasparaateissa, joiden televisiointi ei anna perustetta pitäytyä monisatavuotisissa perinteissä. Uuden monimuotoisuuden tulee näkyä myös kaikelle kansalle.

Vapaa-ajattelijain liitto on esittänyt myös uskonnollisen sotilasvalan ja katsomuksellisesti neutraalin sotilasvakuutuksen yhdistämistä. Esimerkin sille antaa oikeusistuimien todistajan ja tuomarin valan/vakuutuksen yhdistäminen yhdeksi ”kunnian ja omantunnon kautta ”annettavaksi vakuutukseksi. 

– Puolustusvoimissa nimenä voi olla joko vala tai vakuutus, sillä on myös uskonnottomia valoja. Pääasia on, että joukkoa ei jaeta kahteen ryhmän uskonnon tai vakaumuksen perusteella. Jos ”kunnian ja omantunnon kautta” annettava vakuutus riittää Puolustusvoimain ylipäällikölle eli Tasavallan presidentille, kyllä se riittää myös sotilaille, huomauttaa pääsihteeri Esa Ylikoski

 

Vapaa-ajattelijain liiton mielestä kaikkia ihmisiä tulee kohdella yhdenvertaisesti uskonnollisesta tai uskonnottomasta katsomuksestaan riippumatta. Valtion tulee olla puolueeton suhteessa uskontoihin. Uskonto tai vakaumus on saatava pitää yksityisasiana, koska osa ihmisistä pitää katsomustaan arkaluontoisena tietona samoin kuin poliittista kantaansakin. Julkisen vallan ei tule pakottaa ihmisiä paljastamaan kaikille suhtautumistaan tunnustuksellisiin uskonnollisiin tilaisuuksiin.

Nyky-Suomessa evankelis-luterilaisella kirkolla on valtiokirkollisia etuoikeuksia. Kirkko on julkisoikeudellinen yhteisö, eli sen katsotaan olevan osa julkista valtaa. Kirkon etuoikeudet loukkaavat uskonnottomien ja toisuskoisten ihmisoikeuksia. Kirkolta on poistettava valtionkirkollinen ja julkisoikeudellinen erityisasema, jotta kaikkia kohdeltaisiin yhdenvertaisesti vakaumuksesta riippumatta. Tämän toteuttaminen edellyttää perustuslain ja monien lakien muuttamista.