Petri Karisma ja Esa Ylikoski
Vapaa-ajattelijain liiton toiminta jaksottuu kolmivuotisiin liittokokouskausiin. Liittovaltuusto hyväksyy vuosittaiset liittohallituksen toimintakertomukset kahdelta ensimmäiseltä vuodelta. Liittokokous käsittelee toimikauden viimeisen vuoden toimintakertomuksen sekä yhdistetyn kolmivuotiskertomuksen koko liittokokouskaudelta.
Kolmivuotiskertomus lähetetään kokousedustajille sekä yhdistyksille ennen liittokokousta. Lehden mennessä painoon kertomus ei ollut vielä valmiina, eivätkä kaikki yksityiskohtaiset tiedot monia lukijoita kiinnostaisikaan. Niinpä päädyimme siihen, että lehdessä esitetään toiminnan pääkohtiin ja pääasiallisiin piirteisiin keskittyvä ”luonnos toimintakertomukseksi”.
Yhteiskuntavaikuttamisen kehittyminen
Kolmivuotiskaudella 2011-2013 Vapaa-ajattelijain liitto on uudistanut toiminnallisen linjansa, kehittänyt toimintatapojaan ja yhteiskuntavaikuttamisen muotojaan. Olemme parantaneet tavoitteidemme ilmaisuja ja perusteluja. Käyttöön on otettu tunnustuksettomuuden ajatus, mikä on mahdollistanut aiempaa vakuuttavamman ihmisoikeusperustaisen viestinnän.
Vaatimuksiamme perustelevat Euroopan ihmisoikeussopimuksen uudet oikeudelliset tulkinnat, joita myös Suomen molemmat laillisuusvalvojat ja monet muut oikeusoppineet ovat tuoneet esiin. Ihmisoikeus uskonnollisen tai uskonnottoman vakaumuksen pitämiseen yksityisasiana tukee vaatimustamme valtion ja kunnan tunnustuksettomuudesta ja neutraalisuudesta sekä valtion ja kirkon erityissuhteen lopettamisesta.
Asioita on ajettu lausunnoilla, kannanotoilla sekä säädösvalmistelua ennakoivilla ja tukevilla ehdotuksilla. Ne eivät kuitenkaan ole riittäneet. Asioita on pitänyt ajaa myös hallintoviranomaisille ja oikeudenvalvojille osoitetuille kanteluilla, joita on tehty useita niin liiton, sen jäsenyhdistysten kuin yksityishenkilöidenkin toimesta.
Vuonna 2012 Seinäjoen käräjähartauksia koskeva kantelu johti tärkeään tulokseen, kun apulaisoikeuskansleri katsoi, että ”perusoikeuksien turvaaminen menee perinnesyiden edelle” ja katsoi, ettei oikeusviranomaisen tehtäviin kuulu tunnustuksellisen uskonnonharjoituksen järjestäminen.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on tällä kolmivuotiskaudella tehnyt paljon liittoa miellyttäviä päätöksiä. Apulaisoikeusasiamies on mm. ojentanut lukion rehtoria, joka oli väittänyt oppilaille jumalanpalveluksen olevan pakollinen sekä katsonut, että koulutoimen ohjeistus opettajajohtoisista ruokarukouksista luopumisesta on ollut oikein. Apulaisoikeusasiamies on myös tarkastellut koulujen yhteisten juhlien ohjelmaan liitetyn yksittäisen virren asemaa. Vuoden 2013 lopussa eduskunnan apulaisoikeusasiamies teki Puolustusvoimia koskevan kauan odotetun päätöksen, jonka mukaan myös kirkkoon kuuluville tuli oikeus olla pois uskonnonharjoituksesta.
Toimintatapojen kehittyminen
Vapaa-ajattelijain liiton omassa järjestötoiminnassa on päästy keskittymisestä liittohallituksen kokousten ympärille. Nyt liiton yhteydessä toimii erilaisia toiminta- ja projektiryhmiä. Samalla annetaan niiden toimijoiden tehdä vapaasti hommia. Liitossa luotetaan, että ihmisillä on älyä tehdä eteenpäin vieviä tehtäviä. Jos kaikesta pitäisi koko ajan tehdä jäykkiä hallinnollisia päätöksiä, emme ehtisi tehdä varsinaisia toimintoja, vaan kaikki aika menisi asioiden pyörittelyyn ja päätösten tekoon kokouksissa. Nyt monet käytännön toimintaa edistävät hommat ja aikaansaannokset perustuvat luottamukseen ja toimijoiden motivaatioon.
Tällä tekijä päättää -linjalla on hyvä jatkaa. Tekemisen vapaus kannustaa. Olemme saneet mukaan uusia toimijoita projektiryhmiin. Uskomme, että näin saamme jatkossa uusia toimijoita, kun tietoisuus toimintatavoista ja -mahdollisuuksista leviää. Tämä ajatus on lähtökohtana open source -projekteissa. Tekijä päättää -ideologiaan liittyy myös ajatus siitä, ettei vapaaehtoisten välillä ole direktio- eli työnjohto-oikeutta. Vapaa-ajattelijain liiton, sen toimintaryhmien sekä jäsenyhdistysten toiminta perustuu vapaaehtoistoimintaan ja yhteistyöhön.
Projektimaisen toiminnan juurruttaminen on liiton ja jäsenyhdistysten piirissä aloitettu jo useiden vuosien aikana ennen kolmivuotiskautta (eroakirkosta.fi, et-opetus.fi, pakkouskonto-työryhmät ym.). Nyt liitto on omaksunut tämän työtavan ja siten se on tällä liittokokouskaudella avannut ovia maailmaan. Paljon uusia toimijoita on saatu internetin kautta. Ennen nykyistä kolmivuotiskautta liiton toiminta oli keskittynyt ”omiin” ihmisiin ja juttuihin.
Liiton ongelmana oli 2000-luvun liittokokouskausina usein voimakas ja toimintaa haittaava sisäinen riitely sekä samalla ulospäin suuntautuva lahkolainen puhdasoppisuus ja riidan haastaminen ulkopuolisten, potentiaalisten liittolaisten kanssa. Tämän taustan vuoksi on merkittävää, että tällä kolmivuotiskaudella liitto on luonut uudet yhteistyösuhteet Suomen Humanistiliiton kanssa ennen sen puheenjohtajan, opetusneuvos Pekka Elon valitettavaa kuolemaa.
Kun toimintatavat ja vaikuttamisen muodot on saatu kuntoon ja olemme voineet tehdä asioita rauhassa, on tulostakin syntynyt. Tiedotteita ja kannanottoja ovat toimikaudella lähettäneet sekä Vapaa-ajattelijain liitto ja sen jäsenyhdistykset että eri vapaa-ajattelijain projektit, kuten eroakirkosta.fi-palvelu, et-opetus.fi-palvelu ja Yhdenvertainen Suomi -kansalaisaloite.
Mitä kaikkea olemme saaneet aikaan
Vapaa-ajattelu eri muodoissaan saanut runsaasti julkisuutta. Olemme saaneet äänemme kuuluviin televisiossa, radiossa, printtimediassa ja Internetissä. Uutisointi ei ole ollut pelkästään erilaisiin tapahtumiin reagointia, vaan olemme onnistuneet nostamaan itselle tärkeitä asioita keskusteluun. Asiamme, eli tunnustuksettomuus ja ihmisoikeudet, sekä ateismi, rationalismi, humanismi ja muut meille tärkeät teemat ovat saaneet media-aikaa. Puheenjohtajasta on tehty liittokokouskaudella kolme laajaa henkilöhaastattelua, jotka julkaistiin Sunnuntaisuomalaisessa, Aamulehdessä ja Helsingin Sanomissa. Vapaa-ajattelijat eivät ole enää paitsiossa mediajulkisuudesta.
Vapaa-ajattelijain kaikki projektit ovat ottaneet haltuun sosiaalisen median käytön yhteisöviestinnässä. Kohtaamme jatkuvasti tuhansia ihmisiä eri projektien some-toiminnoissa.
Aloitimme vuoden 2013 lopulla Yhdenvertainen Suomi -kansalaisaloiteen työstämisen. Kansalaisaloite julkaistiin tammikuussa 2014. Aluksi tarkoituksena oli saada mukaan muita kansalaisjärjestöjä. Ilmeisesti valtion ja kirkon erottaminen on Suomessa vielä niin arka aihe, että muita tahoja ei olla suuremmissa määrin saatu mukaan. Näyttää siltä, että joudumme ainakin toistaiseksi toimimaan suhteellisen yksin. Yksityishenkilöitä eri yhteiskunnan alueilta on ollut työstämässä ja markkinoimassa kansalaisaloitetta. Kun kansalaisjärjestöt eivät uskalla ottaa kantaa haastaviin kysymyksiin, yksittäiset kansalaiset toimivat. Pitää tietenkin toivoa, että aihe arkipäiväistyy ja ajatuksen taakse saadaan uusia tahoja.
Kansalaisaloitteen tiimoilta tehtiin mainosvideoita. Oli hyvä huomata, että pystymme suhteellisen pienin taloudellisin panoksin tekemään televisiotason mainoksia. Tätä osaamista tulemme varmasti käyttämään myös tulevaisuudessa.
Kaiken kaikkiaan kansalaisaloite on ollut todella hieno oppimisprosessi. Koko projekti on näyttänyt, mitkä ovat reunaehdot toiminnassa ja mihin kannattaa tulevaisuudessa panostaa.
Kirkosta eroaminen on ollut koko liittokokouskauden ajan hyvissä lukemissa. Vuosi 2013 oli kaikkien aikojen toiseksi paras kirkostaeroamisvuosi, heti vuoden 2010 jälkeen, jolloin pidettiin nyt jo legendaariseksi muodostunut Ajankohtaisen kakkosen homoilta. Merkittävimmän mediamylläkän eroakirkosta.fi-palvelu sai aikaan, kun se tiedotti, että evankelisluterinen kirkko on menettänyt puoli miljardia euroa eroakirkosta.fi-palvelun takia. Aiheesta tiedottaminen ja siitä seurannut uutisointi aiheuttivat sen, että vuoden 2013 joulukuusta tuli kaikkien aikojen toiseksi vilkkain eroamiskuukausi lokakuun 2010 jälkeen. Tämä kertoo siitä, että voimme tuoda myös omia aiheitamme näkyvästi mediaan, ja että asiamme otetaan tosissaan. Tutkimuksen mukaan eroakirkosta.fi-palvelun tuntee noin 70 % suomalaisista.
Liitto julkaisee Vapaa Ajattelija -lehteä, joka uudistettiin täysin vuonna 2012. Se on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä liiton jäsenlehti, mutta samalla sitä on suunnattu suuremmankin yleisön luettavaksi. Liiton jäsenyhdistysten jäsenten lisäksi lehden lukijoina ja tilaajina on paitsi liiton ulkopuolisia yksityishenkilöitä myös useita kirjastoja. Joitakin numeroita on lähetetty myös oppilaitoksille näytenumeroina. Lehti julkaistaan myös ilmaisena verkkolehtenä. Lehden keskeisiä tekijöitä ovat uudistuksen jälkeen olleet Lasse Pylkki, Suvi Auvinen, Sauli Lehtinen, Esa Ylikoski ja Petri Karisma. Lisäksi Vapaa Ajattelijalla on useita muita tekijöitä ja avustajia.
Perustoimintojen tukeminen
Liiton Helsingissä Neljännellä linjalla sijaitseva toimitilat remontoitiin paremmin kokouskäyttöön sopivaksi heti liittokokouskauden alussa. Toimitilaan hankittiin uudet kalusteet ja nyt se on edustavassa kunnossa. Toimistoon hankittiin leasing-rahoituksella skannerina ja kopiokoneena toimiva verkkotulostin, Bizhub 224 Konica Minolta. Koneella voidaan tulostaa niin asiakirjoja kuin korkeatasoisia ja monivärisiä esitteitä sekä liiton että jäsenyhdistysten tarpeisiin. Uusi kone mahdollistaa sen, että esitteitä voi tulostaa juuri tarpeellisen määrän kulloiseenkin tarpeeseen.
Liiton asuntojen vuokrien keräämisessä oli ongelmia edellisillä liittokokouskausilla. Nykyään liiton asuntojen vuokrista huolehtiin Hallinnointiturva Oy. Hallinnointiturva on onnistunut täydellisesti tehtävässään, eikä yhtään vuokraa ole jäänyt maksamatta sinä aikana, kuin Hallinnointiturva on hoitanut asuntoja. Yhteistyö Hallinnointiturvan kanssa aloitettiin 1.7.2012.
Kesällä 2012 myytiin kaikista huonoimmassa kunnossa ollut asunto. Asunto oli niin huonossa kunnossa, että siihen olisi täytynyt tehdä täydellinen remontti. Liitto sai testamentin, joka sisälsi pienehkön osakehuoneiston Helsingissä ja jonkin verran käteisvaroja. Asunnon myynnin ja testamentin ansiosta liitolla on edelleen 10 vuokrattavaa asuntoa.
Liitto juhli 75:ttä toimintavuottaan 3.11.2012 liiton uudistetussa toimistossa (vastaanotto) ja Käpylän Työväentalossa (pääjuhla, juhlapäivällinen). Paikalla oli kutsuttuina jäsenyhdistysten edustajia. Ohjelmassa oli juhlapuhe, jonka piti kirjailija Jarkko Tontti, sekä Timo Julkusen stand up -komiikkaa. Juhlassa jaettiin myös tunnustuspalkintoja. Järjestelyistä vastasi Erja Sallinen, seremoniamestarina toimi Ilkka Vuorikuru.
Liitto järjesti Helsingissä elokuussa 2013 toimintaseminaarin jäsenyhdistysten edustajille. Järjestökouluttaja Kari Loimu piti tilaisuudessa esitelmän hyvästä yhdistystoiminnasta. Petri Karisma, Lasse Pylkki ja Esa Ylikoski kertoivat liiton toiminnasta, tavoitteista ja saavutuksista. Keskustelussa oli varattu aikaa siihen, että yhdistysten edustajat antoivat palautetta liiton toiminnasta. Yhdistyksille oli valmisteltu kansio, jossa oli yhdistystoimintaa tukevaa aineistoa.
Hautausmaatoimikunta on pitänyt Kotkassa tapaamisen ja teettänyt liitolle suruadressin.
Liiton kirjastosta on siirretty vanhimpia teoksia kellarivarastoon ja uudempien kirjojen tiedot on siirretty Excel-tietokantaan. Tietokanta on tarkoitus siirtää nettiin vuoden 2014 aikana.
Jouni Vilkka jatkaa toistaiseksi liiton palkkaamana osa-aikaisena projektikoordinaattorina ja vuodesta 2013 alkaen myös taloudenhoitajana. Hän on työskennellyt yleensä päivän viikossa toimistolla, muuten etänä.