Vuoden 2021 Ajatuksen vapaus -raportti (Freedom of Thought Report) julkaistiin marraskuun lopulla jo kymmenettä kertaa. Julkaisija on Kansainvälinen humanistiliitto Humanists International, jonka jäsenjärjestöinä Suomessa ovat Vapaa-ajattelijain liitto ja Humanistiliitto
Raportti sisältää jälleen laajasti varsin synkeää luettavaa. Siinä kuvataan yksityiskohtaisesti, kuinka uskonnottomia ihmisiä syrjitään jatkuvasti sen takia, että he uskaltavat ilmaista katsomuksensa ja yrittävät elää omantuntonsa mukaan.
Raportin esipuheessa todetaan tällainen laajalle levinneen jatkuvan kaltoinkohtelun julkituonnin olevan tuskallista. Samalla kuitenkin tämän vuosiraportin esipuheessa mainitaan, että esille myös joitakin saavutuksia ja tyytyväisyyden aiheita.
Kymmenennen Ajatuksen vapaus -raportin merkeissä todetaan, että vuosikymmen sitten humanistien, vapaa-ajattelijain ja muiden ei-uskonnollisten ihmisten tilanteesta eri puolilla maailmaa tuli infoa kansainväliseen julkisuuteen hyvin niukasti; puuttui myös oikeudellisesti arvioitua, tutkittua tietoa ihmisoikeustilanteesta.
Kuluneina vuosina raportti on hankkinut vankan maineen laadukkaan tutkimustiedon julkaisuna. Sen edistyksellinen ja sektorirajat ylittävä lähestyminen ihmisoikeuksiin on tehnyt siitä korvaamattoman tiedonlähteen poliitikoille, parlamentaarikoille ja kampanjoijille.
Tämän vuoden raportissa on mukana kaksi uutta ihmisoikeuksien rajoitusten muotoa, joita ei ole aikaisemmin erikseen käsitelty. Molemmat ovat haasteellisia usein juuri ei-uskonnollisten ihmisten elämässä.
- Uskonnon vaikutus julkiseen elämään on heikentänyt kaikkien tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Tällainen syrjintä on vaikuttanut 24 maassa erityisesti naisten oikeuksiin ja LGBTI+ -yhteisöjen oikeuksiin.
- Uskonnolliset ihmiset ovat neljässä maassa kieltäneet laillisia ammatillisia palveluja naisilta ja LGBTI+ -ihmisiltä vetoamalla oikeuteen kieltäytyä omantunnon syistä samaan tapaan kuin on oikeus kieltäytyä asepalveluksesta.
Näiden uusien rajoitusten lisäksi kaikkien ihmisoikeuksien yllä leijuu ajankohtaisia varjoja. Kun viime vuonna raportissa kiinnitettiin huomiota COVID-19-pandemian maailmanlaajuisiin vaikutuksiin jokaiseen haavoittuvassa asemassa olevaan vähemmistöön, tänä vuonna raportissa huomio kohdistuu ilmastokriisiin.
Ilmaston muutos on väistämättä mielessä pohtiessamme pitkän aikavälin näkymiä, ja tällöin painottuvat heikommassa asemassa olevien ei-uskonnollisten ihmisten syrjintä ja vaino, kun ilmastomuutokset johtavat muuttoliikkeisiin.
Useimpien maiden kohdalla raportissa päivitettyä tietoa. Suomen osuutta ei ole tänä vuonna päivitetty, vaan viimeinen päivitys on elokuulta 2020. Eipä kyllä esimerkiksi lainsäädännössä ole tapahtunutkaan mitään kehitystä. Kirkon jäsenyysprosentti on toki laskenut yhdellä %-yksiköllä ja elämänkatsomustiedon oppilasosuus kasvanut kahdella %-yksiköllä.
Raportissa todetaan Suomen kouluista niissä pidettäviin uskonnonharjoitustilaisuuksiin liittyvä ilmeinen ristiriita koulusäädösten (uskonnollinen sitouttamattomuus) ja koulujen käytännön välillä.
Humanists International 70 vuotta
Tämän raportin kymmenvuotisen toiminnan lisäksi vuonna 2022 tulee kuluneeksi 70 vuotta Humanists Internationalin perustamisesta.
Perustamiskokouksessa Amsterdamissa vuonna 1952 hyväksyttiin esitys, jonka mukaan ”sivilisaatiomme nykytilanne on haaste kaikille humanistisille ja eettisille ryhmille laajentaa toimintaansa kansainvälisellä tasolla”. Vuosien aikana on edistytty paljon. Ja kuitenkin nuo 70 vuoden takaiset sanat eivät ole menettäneet ajankohtaisuuttaan ja äärimmäistä tarpeellisuuttaan.
Maailmassa on viimeisten tietojen mukaan vielä 7 maata, joissa jumalanpilkasta (plasphemy) on säädetty kuolemantuomio. Usein myös uskosta luopuminen (apostasy) katsotaan jumalanpilkaksi.
Kansainvälinen humanistiliitto jatkaa kampanjaansa jumalanpilkan lopettamisen puolesta (End Plasphemy Laws). Siihen on hyvä viitata Suomessa, jossa kysymys rikoslakimme pykälän tai ainakin sen alkuosan poistamisesta nousee toistuvasti keskusteluun.
Humanists International sitoutuu edelleen perustajiensa vaativiin tavoitteisiin. Tässä työssä suomalaiset vapaa-ajattelijat ja humanistit ovat mukana. Niin toivotaan myös kaikkien Ajatuksen vapaus -raportin lukijoiden tekevän.
Esa Ylikoski
Kirjoitus on julkaistu Vapaa Ajattelijassa 4/2021.