Ilmatiede on ilmastotieteen perusta. Ilmatiede tutkii ilmakehää ja sen käyttäytymistä. Se vastaa esimerkiksi kysymyksiin, miten tuuli tai sade syntyy, missä sataa ja tuulee. Se pyrkii ennustamaan sääolosuhteita, mikä tunnetaan meteorologisena tutkimuksena.

Ilmatieteen tekninen historia alkaa 1600-luvulta, kun Galilei aloitti tieteellisen meteorologian keksittyään lämpömittarin 1607. Siitä alkoi mittalaitteiden kehittäminen, kuten ilmapuntarin sekä kosteus- ja tuulimittarien keksiminen. Ilmakehän kiertoliikkeen fysikaalinen ymmärrys alkoi kukoistaa 1700-luvulla, ja kehitys eteni alun saatuaan hurjaa vauhtia.

Nykyään ilmatiede on iso osa jokapäiväistä elämää, sääennusteet ovat jokaisen uutislähetyksen lopussa. Maanviljely pohjaa kasvukautensa sääennusteisiin, milloin on oikea aika aloittaa ja millainen kasvukausi on odotettavissa, jotta voi varautua mahdollisiin ongelmiin ajoissa.

Ilmastotiede tutkii ilmakehän, biosfäärin, merten ja lumi- ja jääpeitteen toimintaa ja vuorovaikutusta sekä niiden vaikutusten kokonaisuuden ajallista kehitystä.

IPCC:n synteesiraportti

IPCC on poliittisten päätöksien tueksi muodostettu hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli, joka koostuu ilmastotieteen johtavista asiantuntijoista. IPCC perustettiin 1988. Sen tehtävä on tuottaa kattavia raportteja, jotka tuovat julki parhaan ymmärryksen tieteellisestä, teknillisestä ja sosioekonomisesta ilmastonmuutoksen tietämyksestä. Se kattaa vaikutukset, tulevaisuuden uhat ja mahdollisuudet vähentää ilmastonmuutoksen tahtia.

I P C C : n s y nt e e s i r a p o r t t i  (20.3.2023) kattaa kolme yksittäistä raporttia, jotka on tuotettu kolmessa eri työryhmässä. Ensimmäinen raportti vuodelta 2021 kattaa tämänhetkisen fysikaalisen tieteen perustan ilmastojärjestelmästä ja ilmastotieteestä. Vuonna 2022 valmistunut toinen raportti kattaa ilmastonmuutoksen vaikutukset, kun tarkastellaan ekosysteemiä, luonnon monimuotoisuutta ja ihmisyhteisöjä globaalisti ja alueellisesti. Raportti kattaa myös luonnon haavoittuvuudet, kapasiteetin ja rajat kuten myös ihmisten yhteiskuntien kykyä sopeutua tuleviin muutoksiin.

Kolmas 2022 valmistunut raportti kattaa päästövähennystoimet ja valtioiden lupaukset. Raportissa käydään myös läpi päästöjen lähteitä globaalisti tarkentaakseen lukuja ja löytääkseen ongelmakohtia. Raportti käy läpi tehdyt toimet ja lupaukset, päästölähteiden vähennystoimet. Se tarkastaa ilmastonmuutoksen vastaisia konkreettisia toimia lupauksiin nähden ja niiden toimivuutta.

Tieteellisen yhteisön viesti on selvä: ilmastonmuutos on vakava ongelma.

Mitä se sitten tarkoittaa?

Ilmastonmuutos on pitkän aikavälin tapahtuma, jossa ilmasto muuttuu maailmanlaajuisesti, globaalisti. Ilmastonmuutoksia on tapahtunut maapallon historiassa useita kertoja ja seuraukset ovat aina olleet suuria. Nykyinen ilmastonmuutos tarkoittaa ihmisten tekojen seurauksena syntynyttä maapallon ilmaston lämpenemistä. Siihen liittyy fossiilisten polttoaineiden käyttö, nykyinen ruuantuotanto, metsien hakkuut ja nykyiset teollisuuden käytännöt.

Isoimmat maapallon lämpötilaa nostavat tekijät ovat hiilidioksidi ja metaani. Hiilidioksidin ja metaanin suurin osa tulee energiantuotannosta ja ruuantuotannosta. ”Tällä hetkellä ilmasto on lämmennyt globaalisti 1.1 astetta ja seuraukset ovat jo nyt näkyvissä, laaja kuivuus Euroopassa, tukalat helteet, metsäpalot, tuhoavat myrskyt ja rankkasateet.”

IPCC:n raportin mukaan nykyiset toimet eivät ole riittäviä vaan olimme menossa kohti 3 asteen lämpenemistä 2100 mennessä. Sen seuraukset ovat tuhoisia ihmisyhteiskunnille ja eläinpopulaatioille globaalisti. Miten saada ihmiset ymmärtämään tilanteen vakavuus?

Suomessa lämpötila on jo noussut talvella liki 3 astetta ja kesällä yhden asteen luokkaa. Sään ääri-ilmiöt lisääntyvät eri puolilla maailmaa, Suomessakin. Arkielämän lisäksi ruoantuotannon edellytykset muuttuvat. Toki myös selviytymiskeinoja haetaan tieteen avulla, kuten esim. Carbon Action -hankkeella yhdessä 100 maanviljelijän kanssa.

Myös perinteisillä lomapaikoilla voi kesällä olla tukahduttavia helleaaltoja ja maastopaloja. Suomessa lomailijoiden monet parhaat uimavedet ja kalapaikat kärsivät muutoksista. Talvi on jo Suomessa lyhentynyt, lumipeitteen hiihtokelien aika on lyhentynyt parillakin viikolla. Mikäli kasvihuonepäästöjä ei saada hillittyä, vuosisadan loppupuolella lumipeite on Etelä-Suomessa poikkeus sääntöön.

Mitä yksittäinen ihminen voi tehdä?

Vastaus on: paljon.

Äänestäminen on keino saada kansanedustajia, jotka ottavat tieteen tosissaan päättäessään asioista puolestamme. Rakenteellinen ongelma on fossiilisiin energianlähteisiin turvautuminen. Muutos on käynnissä, mutta jotta Suomi osaa varautua kunnolla tuleviin haasteisiin, täytyy olla määrärahoja tutkimukseen ja kehittämiseen. Se vaatii päättäjiä, jotka ymmärtävät tilanteen vakavuuden, ovat valmiita taistelemaan kaikkien hyväksi, eivät vain muutamien, eikä tuottamaan yhteiskuntaan eripuraa, joka vaikeuttaa kaikkien elämää.

Aktivismi on tärkeä yhteiskunnallinen vaikuttamiskeino. Historia on näyttänyt, miten aktivismi on tuonut naisten oikeudet, seksuaalivähemmistöjen oikeudet, työntekijöiden oikeudet ja muuttanut yhteiskuntaa parempaan suuntaan. Suomessa on toiminnassa esimerkiksi Elokapina, joka pohjaa väkivallattomaan kansalaistottelemattomuuteen ja tarjoaa koulutusta ja yhteisöä. Amnesty International on suuri järjestö, jonka ajattelu pohjaa ihmisoikeuksiin ja sen kautta myös ilmastoaktivismiin.

Asuminen on vaikuttamiskeino ja helpottaa myös omaa lompakkoa. Kannattaa miettiä, paljonko tilaa todella tarvitsee. Huoneiston tai talon lämmitys ja energian käyttäminen ovat asioita, joihin kannattaa kiinnittää huomiota. Voi valita energiayhtiön, joka käyttää uusiutuvaa energiaa tai ydinvoimaa ja satsaa niiden kehittämiseen.

Kuluttaja äänestää rahallaan. Hän voi miettiä tarkemmin, mitä tarvitsee ja millaisista materiaaleista tavarat ja vaatteet on tehty. Kierrättäminen on yleishyödyllistä. Yhteisosto naapureiden kanssa on hyvä tapa säästää rahaa ja jakaa tarvikkeita. Helsingissä on käytössä myös lainappi, kirjaston lisäksi, jota kautta voi vuokrata remonttitarvikkeista urheiluvälineisiin. Roskien vieminen niiden oikeille paikoille, varsinkin ongelmajäte, auttaa luontoa ja pitää alueita, metsiä ja järviä kunnossa.

Liikkuminen on mainio jokapäiväinen tapa pitää itsestään ja luonnosta huolta. Kun voi valita vaihtoehdon yksityisautoilulle, käytä julkisia. Aina voi vaatia lisää reittejä kaupungilta, jos näet ongelmakohtia. Valitse sähkö- tai tavallinen pyörä. Surffaile kaupungilla sähköskootterilla! Viimeisenä – tai ensimmäisenä – tietysti kävely!

Lomailua voi myös miettiä. Voisiko olla enemmän Suomessa. Euroopassa matkustaminen onnistuu mainiosti myös junalla, aina ei tarvitse lentää. Lentämisen vähentäminenkin on yksi askel.

Ilmastopaneelin raportit ja tutkimustietoa: ilmastopaneeli.fi.
Haastateltavana Suomen ilmastopaneelissa istuva Hannele Korhonen,
joka on Ilmatieteen laitoksella tutkimusprofessori
ja ilmastontutkimusohjelman toiminnanjohtaja,
erikoisalana ilmakehän tutkimus.