Lapset vapaalle koulujen uskonnollisen ohjelman ajaksi

”…uskonnollisen ohjelman järjestäminen koulu- tai päiväkotipäivän aikana rikkoo helposti muun muassa julkisvallan neutraliteettiperiaatetta, …”

Lähes kaikissa kouluissa ja päiväkodeissa järjestetään opetuksen ohessa uskonnollisia tilaisuuksia. Tällöin on Opetushallituksen ohjeen ja lukuisten viranomaisten antamien kanteluratkaisujen mukaan aina järjestettävä vaihtoehtoista kaikille sopivaa ohjelmaa, joka on
uskonnollista sisältöä lukuun ottamatta mahdollisimman samankaltaista uskonnollisen ohjelman kanssa.

Ohjeen mukaan toteutettunakin uskonnollisen ohjelman järjestäminen koulu- tai päiväkotipäivän aikana rikkoo helposti muun muassa julkisvallan neutraliteettiperiaatetta, jonka nojalla kunnan opetuksen järjestäjänä ei pitäisi suosia tai edistää yksittäistä katsomusta. Käytännössä niissä kouluissa ja päiväkodeissa, joissa ylipäänsä järjestetään uskonnollista ohjelmaa, sitä järjestetään useita kertoja vuodessa. Ja lähes poikkeuksetta, vuodesta toiseen, järjestäjäksi on valittu evankelis-luterilainen seurakunta. Tällöin edistetään valtiokirkon asiaa kaikkien muiden katsomusten kustannuksella.

Valinnan tekeminen uskonnollisen ja kaikille sopivan tunnustuksettoman tilaisuuden välillä saattaa paljastaa – ja usein niin myös käy – valinnan tekijän vakaumuksen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on kuitenkin todennut, että Euroopan ihmisoikeussopimus antaa oikeuden siihen, ettei kenenkään tarvitse paljastaa uskoaan tai uskonnollista vakaumustaan eikä käyttäytyä sellaisella tavalla, että siitä voidaan päätellä, onko hänellä sellaista vakaumusta. Tämän on todennut myös eduskunnan apulaisoikeusasiamies muun muassa koulujen uskonnollisia tilaisuuksia koskevassa päätöksessään (EOAK/2685/2017) ja siitäkin huolimatta käytäntö on edelleen katsottu sallituksi.

Vuonna 2018 voimaan tulleen Euroopan unionin tietosuoja-asetuksen (GDPR) myötä kaikkinainen arkaluonteisen henkilötiedon (GDPR käyttää termiä ”erityinen henkilötieto”) käsitteleminen on myös noussut esiin hyvin korostetusti. Tieto uskontokuntaan kuulumisesta tai katsomuksesta on arkaluonteinen henkilötieto. GDPR on sellaisenaan Suomeakin pakottavaa lainsäädäntöä, josta ei saada poiketa kansallisella lainsäädännöllä lievempään suuntaan – tiukennuksia toki olisi kansallisestikin mahdollista säätää.

GDPR rajaa arkaluonteisen henkilötiedon käsittelemistä hyvin tarkkaan ja listaa muutaman erityisen perusteen, joista jonkin on ehdottomasti täytyttävä, jotta arkaluonteinen henkilötieto saadaan kerätä ja rekisteröidä. Koulujen osalta ainoa mitenkään mahdollinen peruste on artiklan 9 kohta 2.g, jonka mukaan arkaluonteisen henkilötiedon rekisteröiminen on sallittua, jos

käsittely on tarpeen tärkeää yleistä etua koskevasta syystä unionin oikeuden tai jäsenvaltion lainsäädännön nojalla, edellyttäen että se on oikeasuhteinen tavoitteeseen nähden, siinä noudatetaan keskeisiltä osin oikeutta henkilötietojen suojaan ja siinä säädetään asianmukaisista ja erityisistä toimenpiteistä rekisteröidyn perusoikeuksien ja etujen suojaamiseksi

GDPR edellyttää siis tärkeän yleistä etua koskevan syyn olemassaolon, jotta koulu tai päiväkoti saisi rekisteröidä arkaluonteisen henkilötiedon siitä, kumpaan vaihtoehtoisista ohjelmista lapsi osallistuu. Tällaista syytä on mahdoton kuvitella, joten vastausten rekisteröiminen näyttää rikkovan lainsäädäntöä vastaan.

Kun koulu seuraavan kerran järjestää uskonnollista ohjelmaa kouluajalla, voi vedota kaikkiin edellä mainittuihin ongelmiin ja todeta, ettei oppilaan ja perheen katsomuksen paljastumista ja arkaluonteisen henkilötiedon rekisteröitymistä voi välttää muuten kuin vapauttamalla oppilas kummastakin ohjelmasta. Toisin sanoen oppilas jää pois koulusta tilanteen vuoksi.

Tämä keino on erityisen suositeltava jos, niin kuin valitettavan usein on, kaikille sopiva vaihtoehto ei ole mukavaa ja mielekästä, vaan pakon sanelemana tai jopa kiusamentaliteetilla toteutettua tylsää ajantäytettä.

Päiväkotien osalta kannattanee kuitenkin edelleen keskittyä vaatimaan laadukasta ja tasavertaista kaikille sopivaa vaihtoehtoa, mikäli uskonnollista ohjelmaa päiväkotipäivään liitetään, sillä henkilöresursseista johtuen niissä todennäköisesti ollaan vain tyytyväisiä, jos kaikille sopivaa vaihtoehtoa ei tarvitsekaan järjestää osallistujien puuttuessa.

Tältä kaikelta harmilta vältytään, kun koulut ja päiväkodit eivät enää sisällytä toimintaansa uskonnollisia tilaisuuksia.

 

Lauri Ojala