Kouluvierailu Mikkelissä sai hyvää palautetta oppilailta

Pappien mielestä usko ja tiede voidaan yhdistää. Hännikäinen painotti sitä, että uskon pitää seurata tiedettä. Jos usko tai uskonto vaikuttavat tieteeseen ja tietoon, tästä syntyy ristiriita.

Vapaat ajattelijat Kari Hännikäinen Tampereelta ja Risto Puumalainen Jyväskylästä vastasivat Mikkelin Urheilupuiston koulun kutsuun ja osallistuivat kahdeksasluokkalaisten tiedettä ja uskoa käsittelevän työpajan yhteydessä järjestettyyn paneelikeskusteluun 7.–11.11. 2022. Paikalle oli kutsuttu myös pappi, ja tarkoitus oli keskustella uskonnollisen ja tieteellisen maailmankuvan välisestä suhteesta.

Tunti oli osa kouluviikkoa, jonka aikana oppilaat perehtyivät tieteeseen ja kriittiseen ajatteluun. Viikon tavoitteina edellä mainitun lisäksi oli saada tietoa eettisestä ja vastuullisesta elämäntavasta, ymmärtää uskonnollisen ja tieteellisen maailmankuvan suhdetta sekä oppia lähdekritiikkiä.

Hännikäinen oli paikalla maanantaina ja tiistaina. Hänen keskustelukaverinaan oli pappi Samu Turunen. Puumalainen keskusteli keskiviikkona Turusen kanssa ja torstaina sekä perjantaina pappi Maija Haaparannan kanssa. Kaikille keskustelijoille uskonnon opettaja oli lähettänyt kysymyksiä keskustelun pohjaksi.

  • Kuka olet? Miksi olet vapaa-ajattelija/pappi?
  • Mitä uskot? Mitä tiedät?
  • Millainen suhde sinulla on tieteelliseen tutkimukseen? Mikä siinä on kiinnostavaa? Mistä tieteellisestä tutkimustuloksesta olet ollut hämmentynyt?
  • Ovatko tiede ja usko ristiriidassa vai voiko niitä yhdistää toisiinsa?
  • Mitä ajattelet maailmankaikkeuden synnystä?
  • Mitä ajattelet ns. ihmeistä? (Joillakin ihmisillä on esim. kokemuksia, että enkeli on pelastanut heidät autokolarista tai että Jumala on parantanut sairaudesta.)
  • Mitä hyviä puolia ja uhkia liittyy mielestäsi uskonnolliseen maailmankuvaan ja toimintaan? Pitääkö uskonnonharjoittamista jotenkin rajoittaa ja miten? Miksi?
  • Mitä hyviä puolia ja mitä uhkia liittyy mielestäsi tieteelliseen maailmankuvaan ja toimintaan? Pitääkö tieteen harjoittamista jotenkin rajoittaa ja miten? Miksi?
  • Mitä haluat kysyä keskustelukumppanilta?

Opettajat pitivät ennen keskustelua alustuksen, jossa ansiokkaasti heräteltiin oppilaita miettimään erilaisia maailmankuvia. Alustuksen aikana oppilaat myös osallistuivat maailmankuvia käsittelevään Kahoot-visaan. Ja koska kyseessä olivat kasiluokkalaiset, niin tiistaina kakkossijalle pääsi ”Janis Petke”.

Väittelyn aikaansaaminen ei tarkoituksena

Keskustelijat esittelivät alussa itsensä ja kertoivat perustelunsa maailmankatsomukseensa. Papit tietenkin kertoivat uskovansa Jumalaan ja vapaa-ajattelijat tieteeseen. Omien tietojensa vähyyden tunnustivat kaikki keskustelijat.

Kari Hännikäisen ja Samu Turusen keskustelussa mietittiin myös sitä, mitä uskolla ja tiedolla varsinaisesti tarkoitetaan. Me vaparit usein vedämme yhtäsuuruusmerkin uskon ja uskonnon välille. Todellisuudessa usko on kuitenkin laaja käsite, jonka pohjalta voidaan rakentaa myös uskonnon kaltaisia uskomusjärjestelmiä tai järjestelmiä, joilla ei ole mitään tekemistä uskonnon kanssa.

Tieteellisiä tutkimustuloksia koskevia varsinaisia hämmennyksen aiheita ei ollut kummallekaan osapuolelle ilmennyt. Hännikäinen totesi, että hämmennys edellyttäisi tieteellisen tutkimustuloksen olevan täysin ristiriidassa oman maailmankuvan ja todellisuuskäsityksen kanssa. Tällaisia tutkimustuloksia ei ole ilmaantunut.

Risto Puumalaisden suhde tieteelliseen tutkimukseen on luottavainen. Kiinnostavaa on se, että onko ihmiskunnan supernopeasti laajentuvalla tietomäärällä mitään rajaa. Milloin näemme mustan aukon taakse? Mitä kaikkea uutta aivoistamme vielä löytyykään?

Pappien mielestä usko ja tiede eivät ole ristiriidassa, vaan ne voidaan yhdistää. Hännikäinen painotti sitä, että uskon pitää seurata tiedettä. Jos usko tai uskonto vaikuttavat tieteeseen ja tietoon, tästä syntyy ristiriita.

Puumalaisen mielestä ristiriitoja ovat ainakin seuraavat: Tiede antaa uutta tietoa, mutta uskonto pitäytyy vanhassa keksityssä tarinassa. Tiede ei anna katteettomia lupauksia eikä uhkaile kidutuksella, mutta ainakin joihinkin uskontoihin ne kuuluvat. Tieteessä kriittinen ajattelu kuuluu oleellisesti kehitykseen, mutta uskonnoissa kritisointi on jopa kiellettyä. Fakta ja fiktio kannattaa pitää erillään.

Puumalainen kysyi molemmilta papeilta, että olisivatko he valmiita poistamaan Raamatusta helvetillä uhkailut. Kumpikaan ei ihmisenä hyväksynyt kidutusta, mutta Raamattua he eivät halunneet muuttaa, koska se on heidän mielestään Jumalan sanaa. He siis hyväksyvät sen, että Jumala uhkaa kaikkia ihmisiä ikuisella tulikidutuksella.

Myös oppilaita pyydettiin esittämään kysymyksiä vierailijoille. Kysymyksiä ei juuri tullut, mutta eräs oppilas tiedusteli naispapilta: ”Annatko sinä homoille naimaluvan?” Maija Haaparanta ilmoitti olevansa valmis vihkimään myös seksuaalivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä, mutta pahoitteli, ettei se ole kirkon kanta, ei ainakaan vielä.

Paneelin tarkoituksena ei ollut saada aikaan väittelyä, ja aika monessa asiassa keskustelukumppanin kanssa oltiinkin samoilla linjoilla. Eroja oli tietenkin mm. suhtautumisessa ihmeisiin ja yliluonnolliseen, mutta suhtautumisessa tieteeseen oltiin pääasiassa samoilla linjoilla.

Aihealue oli laaja ja aikaa paneeliin oli varattu yksi oppitunti, joten kysymyspalettia ei päästy loppuun. Esimerkiksi maailmankuvien hyvistä puolista ja uhkista ei päästy keskustelemaan lainkaan. Toisaalta oli havaittavissa, että kaikkien oppilaiden keskittyminen ei ihan kantanut viimeisille minuuteille. Tuon ikäisille yksi tunti taitaa olla maksimi tällaisesta aiheesta.

Suurin osa oppilaista ilmoitti, että heidän mielestään paneelikeskustelu toimi hyvin tai tosi hyvin Tiede ja usko -pajan tavoitteiden kannalta. Muutenkin saadun palautteen perusteella oppilaat tykkäsivät paneelista.

Kari Hännikäinen ja Risto Puumalainen


TAUSTATIETOA

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa vuonna 2014 määrättiin uskonnonopetuksessa opettamaan myös uskonnottomuutta. Samassa Opetushallituksen määräyksessä lukee myös seuraavaa: ” Opetuksessa voidaan mahdollisuuksien mukaan hyödyntää vierailuja ja vierailijoita.”

Mikkeliläisen Urheilupuiston koulussa uskonnonopettaja toteutti opetussuunnitelmaa mallikkaasti ja kutsui paikalle myös meitä uskonnottomiakin vierailijoita. Muutkin uskonnon opettajat ovat kutsuneet vapaa-ajattelijoita kertomaan liitostaan ja uskonnottomuudestaan. Olemme enimmäkseen pystyneet vastaamaan kutsuun, ainakin etäyhteyksiä käyttäen.

Uskonnon opettaja!
Tilaa vapaa-ajattelija uskontotunnille kertomaan uskonnottomuudesta ja Vapaa-ajattelijain liitosta! Meidät tavoittaa sähköpostista kouluvierailut@vapaa-ajattelijat.fi