Kirkosta eroaminen palasi koronaa edeltävälle tasolle

Suuremmasta valtionkirkosta erosi viime vuonna reilut 55 000 jäsentä. Määrä on vähän vähemmän kuin 2018–19 ja vähän enemmän kuin 2016–17.

Suuremmasta valtionkirkosta erosi viime vuonna reilut 55 000 jäsentä. Määrä on vähän vähemmän kuin 2018–19 ja vähän enemmän kuin 2016–17. Sen sijaan 2020 eli ensimmäinen koronavuosi jäi alle 50 000 eron. Eroaminen näyttää siis palanneen koronaa edeltävälle tasolle.

Eroajien iän, sukupuolen ja asuinpaikan suhteen ei nytkään tapahtunut olennaisia muutoksia. Mediaani-ikä nousi muutamalla kuukaudella, naisten osuus parilla prosenttiyksikön kymmenyksellä ja helsinkiläisten osuus laski vähän. Tämä kuvannee lähinnä edellisten vuosien eroja: kun miehiä on aiemmin eronnut enemmän, on nyt naisissa jäljellä enemmän vielä kirkkoon kuuluvia, jotka voivat erota. Vastaava pätee kaupunki–maaseutu-jakoon, joskin muuttoliike tietysti sekoittaa sen analysointia.

Eroakirkosta-palvelun saamissa palautteissa uusi merkittävä ilmiö oli korona. Kun piispa Laajasalo kehotti ottamaan rokotteen, ja tilaisuuksia peruttiin pandemian loiventamiseksi, palautelaatikkoon tulvi viestejä, joissa tämä kerrottiin eroamisen syyksi. Tätä ei näyttänyt hiljentävän se, että itse palvelun toisena perustajana suosittelin myös julkisesti rokotteen ottamista.

Muut palautteet olivat entuudestaan tuttuja: uskonpuute ja kirkollisvero sekä kirkon suhtautuminen homoseksuaaleihin, mikä monen eroajan mielestä oli liian konservatiivinen ja vähäisemmän määrän mielestä puolestaan liian liberaali.

Liittyneiden ja kastettujen selvittäminen on vaikeampaa. Ensinnäkin joulukuussa syntyneitä kastetaan tammikuussa, ja tilastoa vääristää, jos syntyvyys nousee tai laskee. Toiseksi kirkko tilastoi ”liittyneeksi” sellaisen pikkuvauvan, joka on ehditty ensin merkitä väestötietojärjestelmään ilman pappia, ja heidän määränsä kasvoi, kun kasteita lykättiin koronan vuoksi. Kolmanneksi emme tiedä, miten moni kaste koronan vuoksi jäi kokonaan väliin eikä vain siirtynyt tälle vuodelle.

Karkeana arviona sanoisin, että liittyneiden aikuisten määrä on vakaa, kastettujen osuus jatkoi tasaista laskua. Liittyneiden määrä lähti selvään kasvuun vuoden 2005 paikkeilla ja kasvu jatkui kymmenkunta vuotta. Määrä on nyt vakaa, ja kun kirkkoon kuulumattomia on koko ajan enemmän, liittyy siis heistä koko ajan suhteellisesti pienempi osuus.

Jori Mäntysalo

Kirjoitus on julkaistu Vapaa Ajattelijassa 1/2022.