Kansainvälisten vieraiden haastattelu

”Kehotan kaikki maita taistelemaan uskontojen ylivaltaa vastaan. Niin kauan, kun valtio rahoittaa ja edistää jotain uskontokuntia, vaatikaa itsellenne samaa kohtelua.”

Vapaa-ajattelijat olivat mukana opetusalan messuilla Educa 2023:ssa Helsingin Messukeskuksessa. Tässä yhteydessä Riku Salminen haastatteli YouTube-kanava UMT:lle (Uskomatonta, mutta totta) kansainvälisiä humanisteja Yvan Dheuria Belgiasta ja Lone Ree Milkæeria Tanskasta. Dheur on humanisti- ja vapaa-ajattelijajärjestö DeMensin ”International Officer”. Milkæer on Danish Humanist Societyn puheenjohtaja sekä Humanists Internationalin ”Professional Network Manager”. He olivat Vapaa-ajattelijain liiton ja Suomen Humanistiliiton vieraina samaan aikaan kun messut pidettiin. Vapaa-ajattelijain puolesta vierailua isännöi varapuheenjohtaja Antti Värri, ja koulujen tilannetta koskevaan keskusteluun osallistui myös hallituksen jäsen Esa Ylikoski.

Kuinka elämänkatsomustiedon opetus on järjestetty teidän maissanne?

Lone: Tanskassa on vain kristinuskon opetusta 7-luokalle asti. Mitään vaihtoehtoja ei ole, mutta opetus on tunnustuksetonta. 7-luokasta lähtien on mahdollista opettaa myös muista uskonnoista. Varsinaista elämänkatsomustiedon opetusta ei ole. Oppilas voi myös valita, ettei osallistu opetukseen lainkaan, jolloin hän yleensä on kotona tai lukee kirjastossa.

Yvan: Belgiassa on kaksi keskenään hyvin erilaista kieliryhmää, flaaminkieliset ja ranskankieliset. Molemmilla kielialueilla hieman alle 70% kouluista on katolisia. Kaikissa niissä on vain katolista opetusta ja sen lisäksi on muutamia juutalaisia tai islamiin keskittyneitä kouluja, joissa opetetaan vain näitä uskontoja. Kaikissa valtionkouluissa on kuusi eri uskontoa ja humanistinen elämänkatsomustieto.

Ranskankielisellä alueella on valmisteilla uudistus, jossa kaikki uskonnonopetus korvattaisiin ”kansalaistaidolla” julkisissa kouluissa. Flaaminkielisellä puolella maata tätä ei haluta tehdä, koska halutaan säilyttää lapsen uskonnon mukainen opetus.

Käyvätkö lapset kirkoissa tai harrastavat uskontoa muulla tavoin koulupäivän aikana?

Belgian katolisissa ja muissa uskonnollisissa kouluissa lapset käyvät kirkoissa, synagogissa jne, koulupäivän aikana, mutta julkisissa kouluissa tämä ei ole sallittua. Lapset voivat käydä kirkossa koulupäivän jälkeen, mutta ei sen aikana. Katolisissa kouluissa ei ole mitään rajoitusta.

Lone: Tanskassa laki kieltää tunnustuksellisen uskonnonopetuksen, mutta monista kouluista käydään muutaman kerran vuodessa (joulu, pääsiäinen) kirkossa.

Kuinka humanistit/vapaa-ajattelijat ovat järjestäytyneet maassanne ja mitkä ovat päätavoitteenne?

Lone: Tanskassa on kansallinen humanistiyhdistys ja ateistiyhdistys, sekä muutamia pieniä paikallisia yhdistyksiä. Humanistiyhdistyksillä ei ole mitään oikeuksia, eikä niitä ole tunnustettu maailmankatsomuksellisiksi toimijoiksi, eikä koulutusorganisaatioksi. Kun olemme pyytäneet esimerkiksi kirjaston tiloja ”humanistisen konfirmaation” järjestämiseen, se on kielletty, koska konfirmaatio on uskonnollinen tilaisuus. Mutta kun vetoamme siihen, ettemme ole uskonnollinen järjestö, ei sekään auta. Olemme vaatineet, että saisimme samat oikeudet kuin uskonnolliset järjestöt, mutta sitäkään meille ei ole myönnetty.

Tanskassa yli 70% kuuluu valtionkirkkoon. Päätavoitteemme on saada samat oikeudet, valtiontuki, humanistiset tilaisuudet jne, mitä valtionkirkollakin on.

Yvan: Belgiassa on ehkä Norjan jälkeen parhaiten järjestäytynyt humanistiorganisaatio. 1970-luvulla humanistit tunnustettiin samantasoiseksi järjestöksi kuin uskontokunnat, mukaan lukien suora valtiontuki. Tämän tuloksena Belgiassa on 500 henkilöä täyspäiväisesti palkattuina humanistisiin aktiviteetteihin, meillä on kiinteistöjä ympäri maata ja humanistijärjestöt ovat suuria. Laki vaatii meitä tekemään yhteisönrakennusta ja tarjoamaan henkistä tukea ja toimimaan uskonnottomien edunvalvontajärjestönä. Tällä hetkellä 80% valtion tuesta menee katoliselle kirkolle ja 15% humanistijärjestölle, loput 5% jakautuu pienuskonnoille.

Nämä 500 henkilöä toimivat eräänlaisina sekulaareina ”kappalaisina” sairaaloissa, armeijassa jne. Kehotan kaikkia maita taistelemaan uskontojen ylivaltaa vastaan. Niin kauan, kun valtio rahoittaa ja edistää jotain uskontokuntia, vaatikaa itsellenne samaa kohtelua.

Mitä palveluja tarjoatte?

Yvan: Belgiassa ranskankielisellä alueella järjestetään paljon konferenssejä ja tilaisuuksia, flaaminkielisellä alueella tarjotaan enemmän seremonioita, nimiäisiä, häitä ja hautajaisia. Myös uudenlaisia traditioita on syntynyt, kuten eroseremonioita. Kaikki tarjoamamme palvelut ovat maksuttomia ja niitä järjestävät työntekijämme saavat palkkansa valtiontuesta.

Me tarjoamme myös henkistä tukea. Tuemme apua pyytäviä ihmisiä taikauskosta ja uskonnoista vapaalla tavalla. Kollegani ympäri maata ovat täystyöllistettyjä näiden palvelujen parissa.

Lone: Tanskassa teemme pääsääntöisesti seremonioita, joista suurin on humanistinen konfirmaatio 14-vuotiaille. Tänä vuonna Kööpenhaminassa noin 600 nuorta osallistui konfirmaatioon. Tarjoamme myös puhujapalveluja häihin ja hautajaisiin, mutta koska meillä ei ole vihkilupaa, voimme tarjota vain seremoniallisen osuuden.

Nyt laitan hetkeksi Humanist Internationalin Euroopan kordinaattorin hatun päähäni ja kerron, että seremoniat ovat juuri se asia joka yhdistää eurooppalaisia humanisti- ja ateistijärjestöjä. Erityisesti konfirmaatiossa saamme viestiämme hyvin esille nuorelle yleisölle. Toinen euroopanlaajuisesti tarjottava palvelu olisi Yvanin mainitsema henkinen tukipalvelu tai ”kappalaisuus”, siinä olisi paljon kehittämistä yleiseurooppalaisella tasolla.

Mitä vinkkejä teillä olisi Suomen vapaa-ajattelijoille?

Lone: Meillä Tanskassa on pitkän tähtäimen suunnitelma kirkon ja valtion erottamiseksi, mutta lyhyen tähtäimen suunnitelma olisi saada meille vihkilupa ja elämänkatsomustieto kouluihin. Ehkä näillä askelilla päästään siihen, että Tanskan evankelisluterilaisen kirkon valtionkirkkoasema ja erikoisoikeudet saadaan kumottua.

Yvan: Haluan itseasiassa tehdä kannanoton:

Ensinnäkin: Kaikkialla maailmassa humanististen järjestöjen pitää aktivoida ja motivoida nuorisoa. Nuorisossa on meidän tulevaisuutemme. Belgiassa olemme ottaneet TikTokin ja vastaavat alustat haltuun ja onnistuneet puhuttelemaan nuoria ihmisiä.

Toiseksi: Yhdenvertaisuus! Teillä on upea maa, jossa on ehkä yksi maailman parhaista koulujärjestelmistä, mutta Suomessa yhdellä valtion tukemalla kirkkokunnalla on paljon erityisoikeuksia, joita Vapaa-ajattelijoiden tulisi vaatia myös itselleen. Olen saanut käsityksen, että te taistelette kirkon erioikeuksia vastaan, mutta suosittelen, että alatte vaatia näitä oikeuksia myös itsellenne.

Kolmanneksi: Kaikkien humanisti- ateisti- ja vapaa-ajattelijajärjestöjen pitäisi yhdistyä. Tämä mahdollistaa huomattavasti tehokkaamman työn yhteisen aatteen puolesta.

Neljänneksi: Teidän tulee olla ylpeitä identiteetistänne. Vapaa-ajattelijoina olette suvaitsevaisempia ja tasapuolisempia kuin yksikään uskonto. Tämä on fantastinen maailmankatsomus. Toisinaan uskonnot väittävät, että vapaa-ajattelijuus on hyvin nuori keksintö, mutta jo kreikkalaisissa filosofeissa oli vapaa-ajattelijoita. Tästä aatteesta kannattaa pitää kiinni ja taistella sen puolesta, koska siinä on koko ihmiskunnan tulevaisuus.

Ja viimeisimpänä: Teidän tulisi markkinoida uskonnottomia seremonioita niin, että niistä tulee standardimalli, eikä erikoisuus.

Kansainvälinen järjestö auttaa teitä mielellään tässä työssä. Toivotan teidät mahdollisimman suurilukuisina World Humanist Congressiin. Kööpenhaminaan 3-6.8. tänä vuonna.

Haastattelu löytyy Uskomatonta, mutta totta -Youtube-kanavalta: https://is.gd/lyed23.