Vapaa-ajattelijain Liitto ry

Uskonnottomien etu-, oikeusturva- ja kulttuurijärjestö

Ruotsin kirkko uskonnottomista hautajaisista – olennainen ero Suomeen
Vapaa-ajattelijain Liitto ry / 27.7.2021
Tällä hetkellä ei ole tiedossa, että kirkon suunnalta olisi tulossa suopeampaa suhtautumista asiaan. Kun kirkkoon kuulumattomuus leviää yhä laajemmin ja vanhempiin ikäpolviin, on vain ajan kysymys, milloin kirkko joutuu imagosyistä muuttamaan suhtautumistaan.

Ruotsissa kirkon suhtautuminen uskonnottomiin hautajaisiin on suvaitsevampi kuin Suomessa. Sikäläisen kirkon sivuilta vapaasti kääntäen: ”Ruotsin kirkko tarjoaa tiloja ilman uskonnollisia symboleja uskonnottomia hautajaisia ja muita tilaisuuksia varten, koska sille on annettu tehtäväksi vastata hautaustoimesta.” Suomessa seurakunnat eivät tarjoa vastaavia tiloja lainkaan, mutta monet seurakunnat antavat kyllä kappelinsa käyttöön uskonnottomia tilaisuuksia varten. Kristillistä symboliikkaa ei kuitenkaan peitetä.

Pääkaupunkiseudulla Helsingin ja Vantaan seurakuntien kanssa Pro-Seremonioiden yhteistyö toimii ongelmitta, eikä tilaisuuksien järjestämistä rajoiteta tai valvota mitenkään. Sitä vastoin Keski-Uudellamaalla Järvenpäässä, Keravalla ja Tuusulassa tiloja ei anneta käyttöön. Hieman toistakymmentä vuotta sitten Kerava ja Tuusula muuttivat suhtautumistaan kielteiseksi.

Espoossakin sallittiin vielä vuosituhannen alkuvuosina uskonnottomia saattotilaisuuksia. Espoon seurakunnat päättivät kuitenkin, toisin kuin siis esimerkiksi Helsinki ja Vantaa, noudattaa piispainkokouksen suositusta olla antamatta kappeleitaan uskonnottomien käyttöön.

Tällä hetkellä ei ole tiedossa, että kirkon suunnalta olisi tulossa suopeampaa suhtautumista asiaan. Kun kirkkoon kuulumattomuus leviää yhä laajemmin ja vanhempiin ikäpolviin, on vain ajan kysymys, milloin kirkko joutuu imagosyistä muuttamaan suhtautumistaan.

Henrik Sawela

Vapaa-ajattelijat esittävät hautaustoimen uudistamista

Uskonnottomien ihmisoikeus- ja kulttuurijärjestönä Vapaa ajattelijain Liitto ry esittää hautaustoimen siirtämistä kirkollisasioista sosiaali- ja terveydenhuollon piiriin sekä hautaustoimen sisällyttämistä sote-maakuntien tehtäviin ja järjestämisvastuulle. Nykyinen tilanne on uskonnottomia ihmisiä syrjivä.

Tuhkausten yhä lisääntyessä krematorioiden määrää tulisi lisätä eri puolilla Suomea, ja uusien krematorioiden yhteydessä tulisi olla tunnustuksettomat/monikäyttöiset, riittävän suuret seremoniatilat. Samaan aikaan myös sairaaloiden yhteyteen on perusteltua alkaa järjestää nykyistä laajempia, monikäyttöisiä tiloja ei-kirkollisia saattotilaisuuksia varten. Hautajaiskulttuuri monipuolistuu. Monikäyttöisten tilojen sisustusta ja koristeluja pitäisi voida muuttaa vainajan katsomusta kunnioittavalla tavalla. Hautaustoimea ei voida enää hoitaa vain evankelis-luterilaisen kirkon hautausmaiden ja krematorioiden kautta.

Hautaustoimea tulee alkaa tarkastella sosiaali- ja terveydenhuollon osana vainajan omaisten ja muiden läheisten tunteiden kunnioittamista sekä psykososiaalista hyvinvointia ja terveyttä edistäen. Hautaustoimi tulee liittää myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmän uudistamiseen. Ev.-lut. kirkko saa nyt valtion budjetista rahoitusta 116 miljoonaa euroa, joista yli 100 miljoonaa käytetään hautaustoimeen.

Hautaustoimen järjestämisvastuu olisi perusteltua ottaa lähtökohtaisesti julkiselle vallalle, sosiaali- ja terveydenhuollon piiriin ja myös uusille sote-maakunnille.

Julkisen vallan itse hoitamien hautausmaiden, krematorioiden ja seremoniatilojen palvelujen lisäksi voisi jatkossa olla mahdollisuus uskonnollisten yhdyskuntien ja uskonnottomien järjestöjen sekä yritysten hoitamille hautausmaille, jotka voisivat saada julkista rahoitusta samoilla perusteilla. Kaikkien hautausmaiden ei tulevaisuudessa tarvitse tarjota arkkuhautausmahdollisuutta.

Myös jo olemassa oleville Vapaa-ajattelijain yhdistysten perustamille ja ylläpitämille hautausmaille tulee alkaa myöntää rahoitusta; niiden avustamisen puuttuminen koetaan nyt syrjivänä.

Palveluiden tuottajana voisivat jatkossakin olla myös seurakuntien hautausmaat. Niiden saaman rahoituksen tai palveluiden hinnan tulisi kuitenkin riippua siitä, tarjoavatko ne palveluja kaikille myös hautajaistilaisuuden pitämiseen kappelissaan tai vastaavassa sisätilassa ennen tuhkausta tai arkkuhautausta vai rajoittavatko ne näiden lämpimien tilojen käytön vain omiin jäseniinsä. Seurakuntien hautaustoimeen saama rahoitus on tätä nykyä noin 20/euroa/kuntalainen/vuosi riippumatta siitä, sallivatko ne kappelien käytön ei-kirkollisiin tilaisuuksiin vai ei.

Selvyyden vuoksi on syytä mainita, että erillisen muistotilaisuuden järjestämiseen varsinaisen hautauksen tai tuhkaukseen jättämisen jälkeen on erilaisia pitopaikkoja; esille nostettu ongelma koskee jäähyväis-/saattotilaisuuksia, joissa vainaja on arkussa ennen tuhkausta tai hautausta.

Kirjoitus on julkaistu Vapaa Ajattelijassa 2/2021.

 eroakirkosta.fi | et-opetus.fi | pakkouskonto.fi
Vapaa-ajattelijain Liitto ry