Vapaa-ajattelijain Liitto ry

Uskonnottomien etu-, oikeusturva- ja kulttuurijärjestö

Vaalikone uskonnonvapaudesta
Vapaa-ajattelijain Liitto ry / 24.7.2021
Kysymyksistä ehkä tärkein koskee säännöllisiä koululaisjumalanpalveluksia. Niitä kannattaa suunnilleen kolme neljännestä Keskustan, kaksi kolmannesta Perussuomalaisten, puolet Kokoomuksen ja yksi kolmannes SDP:n ehdokkaista.

Uskonnonvapaus.fi-sivulla on ollut vaalikone jo neljä kertaa kansanedustajia valittaessa, mutta nyt ensimmäistä kertaa myös kuntavaaleissa.

Kysymyksistä ehkä tärkein koskee säännöllisiä koululaisjumalanpalveluksia. Niitä kannattaa suunnilleen kolme neljännestä Keskustan, kaksi kolmannesta Perussuomalaisten, puolet Kokoomuksen ja yksi kolmannes SDP:n ehdokkaista. Tämä puolueiden järjestys ei juurikaan yllätä, kuten ei sekään että Vasemmistoliiton ja Vihreiden ehdokkaat ovat vahvasti kirkon ja koulun eron kannalla ja Kristillisdemokraatit vahvasti kirkkomyönteisiä.

Uutena avauksena koneessa kysytään tulisiko kunnan järjestää seremoniatila uskonnottomien ja eikristillisten uskontojen hautajaisille. Vaihtoehtoina tälle ovat paitsi kyllä ja ei, myös ”Kyllä, jos paikkakunnan ev. lut. seurakunta ei vuokraa kappe leita.”; näin kysymys itsessään samalla kertoo ehdokkaille, että nykytilanne vaihtelee kunnasta toiseen. Itselleni oli yllätys miten laaja on tuki maallisille saattotiloille ainakin, jos seurakunnan kappelit eivät ole käytettävissä.

Kysymysten asettelu on selvästi onnistunut, sillä ne jakavat sekä puolueita että erityisesti ehdokkaita puolueiden sisällä.

Toisaalta on todettava, että ehdokkaat eivät ole vastanneet erityisen runsaasti. Enitenkin vastanneesta puolueesta – Perussuomalaisista on kantansa kertonut alle 10 % koko maan ehdokkaista. Voinee myös olettaa, että todennäköisemmin vastaa meille myötämielinen ehdokas. Niinpä tuloksia ei tule nähdä absoluuttisina lukuina, vaan pikemminkin ne asettavat tavoitteemme järjestykseen toteutumismahdollisuuden mukaan.

Jori Mäntysalo

Vaalikone ehdokkaiden ja äänestäjien näkökulmista.

Vaalikoneista on tullut vaalien arkea ja ilmeisesti vähän rasitekin ehdokkaille. Uutuudenviehätys on jo mennyt, ja niitä on paljon. Ylen vaalikonekaan edes ei enää kaikkia ehdokkaita kiinnosta. Vaalikone uskonnonvapaudesta ei suurta joukkoa kuntapäättäjäkandidaatteja kiinnostanut. Satakunnassa vastausprosentti oli varsin heikko muistutteluista huolimatta. Joko katsomukselliset asiat eivät kiinnosta tai sitten ei katsota tavoitettavan riittävästi äänestäjiä.

Tutkin pienellä otannalla ehdokkaiden ja konetta käyttäneiden mietteitä koneesta. Mukana oli SDP:n, kokoomuksen, vasemmistoliiton, perussuomalaisten ja piraattipuolueen ehdokkait Koneeseen vastauksensa antaneista kristillisdemokraateista ja keskustasta ei tähän tiedusteluun osallistuttu. Kumma.

Kysymykset olivat ehdokkaista riittävän kattavia, selkeitä ja yksiselitteisiä. Vastaamiseen ei tarvinnut kauaa nokkaa tuhistella. Eräs (ps) kertoikin nopeuden olleen kysymysten selkeyden ansiota. Tosin eräs (vas) ilmoitti, että ”kysymykset olivat hieman liian spesifejä ja osoittelevia. Esimerkiksi musliminaisen huivia koskevassa kysymyksessä olisi varmasti ollut tarkoituksenmukaisempaa puhua yleisemmin uskonnollisista symboleista ja niiden käytöstä päiväkodissa. Kysymysten lukumäärä oli myös vähäinen, joten kattavuudesta ei voi puhua.” Erään mielestä kysymykset keskittyivät liikaa koulumaailmaan, joskin tämän mielestä aikuisilla uskonnonvapaus toteutuu paremmin.

Kaksi nuorta ehdokasta (kok) kertoi miettineensä hetken kysymyksessä “Tuleeko kunnassasi opettaa osittain yhdessä eri uskontoja ja elämänkatsomustietoa?”. Toisen mukaan uskonnonopetuksen ei tulisi olla tunnustuksellista ja vastasi sen mukaan. Hänen mukaansa uskontojen historiaa voitaisiin opettaa yhdessä ET:n kanssa. Kaikkien kyselyyni vastanneiden mukaan kunnan pitää huolehtia julkisten tilojen, tilaisuuksien ja kunnan järjestämän toiminnan katsomusneutraaliudesta ja ET:n tai vastaavan opetuksen olevan mahdollista kaikille, mutta niin että valtaväestöllä olisi halutessaan oikeus kristinuskon opetukseen. Yhteisestä katsomusaineesta ei tullut mainintaa. Eräs kyllä toivoi peruskouluihin yhteisiä uskontotieteen opintoja.

Kaikki kyselyyni vastanneet ehdokkaat puolueesta riippumatta näkivät katsomuksiin keskittyvän vaalikoneen tärkeäksi ja ylipäätään katsomuksien olevan myös olennainen osa yhteiskunnallista keskustelua. Eräs pohti, kun joissain vaalikoneissa kysytään, onko ”koti, uskonto, isänmaa” edelleen hyvä arvoperusta, että on hyvä olla sellainenkin, jossa ne on erotettu toisistaan.

Äänestäjistä lähes kaikista tämän tyyppinen vaalikone on tärkeä. Kaksi ei sitä tarpeellisena pitänyt. Toisen mukaan kysymysasettelu oli liian suppea keskittyessään vain arvokysymyksiin. Erään mukaan elämänkatsomuksellisia aiheita voisi olla enemmän myös perinteisissä vaalikoneissa. Yhden mukaan kysymyksiä olisi saanut olla enemmän. Yksi kaipasi ehdokkailta enemmän perusteluja vastauksilleen.

Käyttäjistä melkein kaikki kertoivat miettineensä vain yhdessä kysymyksessä, minkä valitsisivat. Yksi kommentoi: ”Kysymyksistä osa pisti miettimään. Kuten usein ”kyllä ja ei” -kysymyksissä, pelkästään annetut vaihtoehdot eivät kata joskus hyvinkin laajaa kysymystä.” Erään mukaan huivikysymys mietitytti, koska ei miellä sitä pelkästään uskontoasiaksi vaan lähinnä tasa-arvoasiaksi. Liian monimutkainen asia vastata juu tai ei.

Koneen tarjoama ehdokas yllätti parissa tapauksessa, mutta muuten odotetusti. Odotettua oli sekin, että kone suositteli ehdokasta ”vääristä” puolueista. Näin itsellenikin kävi. Mutta vaihtelua katsomuskysymyksissä useimmissa puolueissa tietysti on.

Yki Räikkälä

Kirjoitukset on julkaistu Vapaa Ajattelijassa 2/2021.

 eroakirkosta.fi | et-opetus.fi | pakkouskonto.fi
Vapaa-ajattelijain Liitto ry