Vapaa-ajattelijain Liitto ry

Uskonnottomien etu-, oikeusturva- ja kulttuurijärjestö

Haastattelussa Kari Enqvist
Vapaa-ajattelijain Liitto ry / 30.3.2021
Lue julkkisprofessorin mietteitä mm. tiedemyönteisyyden tilanteesta ja oppilaitosten uskonnollisista tilaisuuksista!

Professori Kari Enqvistin suomenkielisiä tieto- ja keskustelukirjoja, joita on julkaistu jo yli 25 vuoden aikana, arvostetaan Vapaa-ajattelijain ja laajemmin uskonnottomien piirissä. Hän sai Vapaa-ajattelijain liiton Väinö Voipio -tunnustuspalkinnon tieteellisen todellisuuskäsityksen puolustamisesta vuonna 2004. Sen jälkeen on julkaistu kymmenkunta kirjaa, joista uusimpana tämä vuonna 2020 ilmestynyt ”Kangastuksia varjojen talossa. Todellisuutta etsimässä”. Haastattelin Kari Enqvistiä sähköpostitse.

Mistä syntyi inspiraatio ja miten on pysynyt motivaatio tällaisten tieto- ja keskustelukirjojen kirjoittamiseen?

Yleensä kirjoissani olen käsitellyt asioita, jotka minua ovat sillä hetkellä askarruttaneet. Lisäksi pidän kirjoittamisesta, eipä siihen kummempaa tarvita.

Sinulla on myös jatkuvaa tieteellistä, englanninkielistä julkaisutoimintaa, esimerkiksi viime vuonna kolme vertaisarvioitua artikkelia. Tieteellinen urasi siis jatkuu. Mistä olet löytänyt ajan näiden suomenkielisten, yleistajuisten kirjojen kirjoittamiseen? Oletko joutunut tinkimään tutkimustyöhösi käytettävästä ajasta?

Akatemiaprofessori en enää ole ollut kuuteen vuoteen, ja tutkimusartikkeleitakin syntyy enää vähänlaisesti. Aiemmin kirjoittaminen oli mukavaa vastapainoa tutkimustyölle, nyt sillä on minulle korostuneempi rooli.

Tieteen tunnetuksi teko taitaa kuulua yliopiston tehtäviin, ainakin jossain määrin. Miten se toteuttaa tätä tehtävää yleisesti ottaen? Nyt talvellahan Tieteen päivillä netissä on runsaasti luentoja eri tieteenaloilta.

Näin todella on, mutta käytännössä päävastuu tieteen popularisoinnista on tutkijoilla itsellään pikemmin kuin yliopistolla instituutiona. Yliopisto toki järjestää Studia Generalia -luentoja ja on yksi järjestäjätaho esim. Tieteen päivillä.

Miten arvioit tiedepohjaisen ja rationaalisen ajattelun aseman ja roolin kehitystä viime kymmenvuotiskaudella maailmassa ja Suomessa?

Mielestäni tiedemyönteisyys ja rationaalinen ajattelu ovat koko ajan olleet hienoisessa kasvussa. Huuhaan määrä toki on lisääntynyt, mutta netin ansiosta niin on lisääntynyt myös kaiken muun määrä, ml. tiedevalistuksen. Hyvä esimerkki tilanteesta liittyy koronaan: on silmiinpistävää, miten laajalti siihen liittyvää keskustelua kaikkialla maailmassa on käyty tieteellisin termein: on puhuttu viruksista, eksponenttikäyristä yms. pikemmin kuin henkiolennoista tai rukoilemisesta.

Kirjojesi lisäksi olet kirjoittanut myös enemmän tai joskus vielä enemmän poleemisia kolumneja, joita on julkaistu lehdissä ja myös Yleisradion toimesta (löytyy myös Areenasta). Tykkäät sanoa suoraan? Millaista palautetta ja keskustelua kolumnisi ovat saaneet aikaan?

Minusta suora puhe on hyvää kielenkäyttöä, kiertely, kaartelu ja peittely eivät sitä ole. Jos jotakin haluaa sanoa, kannattaa sanoa se selkeästi. Palaute on ollut enimmäkseen myönteistä, vaikka tietenkin on ollut myös niitä, jotka eivät kolumneistani pidä. Se on täysin luonnollista.

Kirjoihisi on sisältynyt myös kaihtelematonta perinteisten uskonnollisten käsitysten sekä ns. uususkonnollisen hengellisyyden ja ”huuhaa”-uskomusten kriittistä analyysiä. Koitko tälle alueelle kajoamisen aluksi haasteellisena, jotenkin arkaluontoisena ja rohkeutta vaativana? Pelkäsitkö ”imperiumin vastaiskua”?

En pelännyt, kyseessähän on yksi ja monille ihmisille tärkeä elämänalue jota sitäkin pitää lähestyä ennakkoluulottomasti.

Tuotantosi on pääpiirteissään tieteellisen maailmankuvan kehityksen ja nykytilan tarkastelua oman tieteenalasi näkökulmista, mutta joissain kirjoissa uskontokriittisyys on vahvemmin esillä. Uskomaton matka uskovien maailmaan -kirjassa pyrit uskontojen sisällön tarkastelun lisäksi myös ymmärtämään uskovien psykologiaa.

Se oli minusta opettavainen ja uskon, että se laajensi ymmärrystäni uskonnon luonteesta. Siinä ei ole kyse tosiasiaväittämistä vaan eräänlaisesta henkilökohtaisesta kielestä, ja siksi sen tiimoilta käyty väittely on useimmiten hedelmätöntä.

Myös uusimmassa kirjassa annat huutia uskontojen ja uususkontojen perustaville käsityksille kehostamme irrallisesta ”sielusta” ja ”yliluonnollisesta”. Tai oikeastaan osoitat seikkaperäisesti niiden kestämättömyyden. Oliko niistä kirjoittaminen joskus myös hauskaa?

En voi sanoa osoittaneeni ko. käsitteiden kestämättömyyden vaan ainoastaan sen, että ne istuvat huonosti siihen tarinaan, johon koko arkielämämme perustuu: että vesi virtaa alas rinnettä ja planeetan kiertävät aurinkoa ja kullan väri määräytyy sen elektronien vuorovaikutuksista jne. Toki kirjoittaessani niistä oli myös omat huvittavat hetkensä.

Uusin kirjasi on kuitenkin pääosin luonnontieteellistä aineen, energian, ajan, avaruuden ja mikrokosmoksen kvanttien, kvanttifysiikan ja kvanttiteorian tarkastelua. Niillä on kirjassa suuri painoarvo ja yhteys tieteen eturintaman tutkimukseen ja myös keskusteluun. Miten itse paikantaisit tämän kirjasi ja sen painopisteet koko tuotantosi jatkumossa?

Tämä kirja on osaltaan sukua kirjoille ”Olemisen porteilla” ja ”Monimutkaisuus” ja niiden eräänlainen laajennus.

Osallistut myös kosmologian piirissä käytävään spekulatiiviseen keskusteluun ja asettaudut siinä monimaailmatulkinnan kannattajaksi. Jos oikein ymmärsin, tällöin maailmaa, todellisuutta voi pitää kaiken kattavana systeeminä, joka on enemmän kuin meidän havaitsemamme universumi. Siinä voi olla alisysteemejä ja historioita valtaisa määrä, ja ne eivät välttämättä kommunikoi keskenään, vaan muodostavat eräänlaisia rinnakkaistodellisuuksia. Millaista keskustelua tämä on herättänyt tutkijapiireissä?

Kyseessä on eräänlainen filosofinen positio, jota ei sinänsä voi perustella kuten fysiikassa muita asioita voi perustella. Siksi se ei millään muotoa ole kovin aktiivisen keskustelun kohteena ja kiinnostaa ehkä vain meitä vanhoja ukkoja.

Olit kirjoittanut päätekstin lomaan yhdeksän erilaista ”mallista maailmaa”? Oliko niiden kirjoittaminen helppoa vai vaikeaa?

Hyvin helppoa.

Olet joskus itsekin ollut osallisena luonnontieteen ja filosofian suhteesta käytävässä keskustelussa. Nyt taidat hieman liennyttää vastakkainasetteluja. Filosofia on käsiteanalyysiä, se kuvailee, mutta ei tee löydöksiä maailmasta niin kuin luonnontiede. Annat kuitenkin arvoa filosofiallekin, etupäässä Wittgensteinin kautta. Kun selviä käsitteitä sotketaan tahallaan ja vaihtoehtoisia totuuksia heitetään häpeämättä, selventävällä käsitetarkastelulla ja ajattelulla ilmeisesti on sijansa?

Kriittisellä ja analyyttisellä ajattelulla, jota filosofit harrastavat jo työnsä puolesta, on aina tärkeä sijansa, mutta toinen kysymys on, onko filosofeilla sen enempää annettavaa vaikkapa vaihtoehtoisista totuuksista puhuttaessa kuin kenelläkään muullakaan järki-ihmisellä.

Peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden mukaan opetuksen tulee olla ”uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta”. Mitä mieltä olet siitä, että tästä säädöksestä huolimatta koulujen ja päiväkotien vuosisuunnitelmiin ja työpäivien ohjelmaan liitetään uskonnollisia tilaisuuksia, tarkemmin sanoen evankelis-luterilaisia jumalanpalveluksia ja hartauksia?

Periaatteessa uskonnollisista tilaisuuksista koulussa (ja yliopistolla) tulisi luopua, mutta ymmärrän myös niitä, jotka näkevät ne pikemmin kulttuurin kuin uskonnon harjoittamisena. Toivon kuitenkin, että pikkuhiljaa niistä luovuttaisiin, ja tärkeää on koko ajan pitää asia esillä, kuten ymmärtääkseni Vapaa-ajattelijat tekevät.

Mitä terveisiä ja toiveita sinulla on uskonnottomien ihmisoikeus- ja kulttuurijärjestönä toimivalle Vapaa-ajattelijain liitolle, joka pyrkii edistämään myös tiedepohjaisuutta, rationaalisuutta, kriittisyyttä ja humanistista etiikkaa. Oletko yhtään ehtinyt seurata toimintaamme?

Kovin paljoa en, yksittäisiä lausuntoja paitsi, ole seurannut toimintaanne, mutta uskon jakavani tavoitteet. Ajattelen myös, että pikemmin kuin uskontoa itseään tärkeämpää on pitää esillä sen yhteiskunnallisia ilmenemismuotoja. Itse olen joskus polemisoinut mm. lapsikastetta vastaan sen yhteiskunnallisten seuraamusten vuoksi.

Esa Ylikoski

Lue myös arvio Enqvistin tuoreesta kirjasta!
 
Kirjoitus on julkaistu lehdessä Vapaa Ajattelija 1/2021.
 

 eroakirkosta.fi | et-opetus.fi | pakkouskonto.fi
Vapaa-ajattelijain Liitto ry