Allan Kardecin (1804-1869) luoma spiritismi eli henkioppi perustuu hänen eri puolilla maailmaa ”hengille” esittämiin tuhansiin kysymyksiin ja niihin muka saamiinsa vastauksiin. Tästä Kardec keitti kokoon antiikin metafysiikkaa (Sokrates ja Platon) ja kristinuskoa (Jeesuksen opit) myötäilevän opin, joka hänen seuraajien mukaan selitti Jeesuksen puheita paremmin ja selvemmin kuin kukaan koskaan.

Kardec kokosi opin viiteen kirjaan: Henkien kirja (1857), Meedioiden kirja (1861),  Evankeliumi spiritismin mukaan (1864), Taivas ja helvetti (1865) sekä Genesis, Ihmeet ja opetukset (1868). Jo kirjojen nimet viestivät humpuukista. Niillä kuitenkin on ollut merkittäviä vaikutuksia monissa uskonnollisissa (esimerkiksi lestadiolaisissa) ja spirituaalisissa piireissä. Spiritismiin ja henkioppiin uskovat sanovat saavansa niistä selkeitä vastauksia esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin (omat vastaukseni on sulkeissa):

• Mistä tulemme? (Olemme evoluution luomia materiaalista olioita ja mieli on materian prosessi.)
• Mihin me menemme? (Mielen olemassaolo päättyy aivokuolemaan ja ruumis redusoituu materian kiertokulkuun.)
• Miksi meillä on elämässämme niin paljon vaikeuksia? (Usko luomakunnan herruus -lupaukseen ja näkymättömään käteen asettaa luonnon ja ihmisen vastakkain.)
• Mitä kuoleman jälkeen tapahtuu? (Mielen olemassaolo päättyy ja ruumis lahoaa.)
• Onko ihmisellä kuolematon sielu eli henki? (Ei ole.)
• Miten voimme olla yhteydessä henkiin? (Olemattomiin ei voi olla yhteydessä.)
• Vaikuttavatko henget meihin jollakin tavalla? (Olematon ei vaikuta mitenkään olevaan.)
• Miten voimme varmistaa onnellisen tulevaisuuden? (Luopumalla luomakunnan herruus -ajatuksesta ja pyrkimällä kestävään symbioosiin luonnon kanssa.)

Tästä Kardecin huuhaasta sikiää myös nykyinen taloudellisiin motiiveihin perustuva ihmisten hyväksikäytön järjestelmä ja sitä palvelevat rokotusten vastustajien, vaihtoehtolääkitsijöiden, henkiparantajien ja muiden puoskarien ammattikunnat. Puoskarilaki on yhä säästämättä, koska vastustajana on isot taloudelliset intressit.

Henkioppi itsessäänkin on laaja kansainvälinen business, tätä maailmankuvaa vahvistavaa kirjallisuutta levitetään ja luetaan lähetysseurojen tavoin toimivissa kansainvälisesti verkostoituneissa yhdistyksissä. Materiaalia myyntiin tuotetaan sotkemalla tiede ja uskonto.

Jälkimaterialistisen tieteen julistuskirja (Manifesto for a Post-Materialist Science) propagoi pseudotiedettä. Se julistaa materiasta erillisen henkimaailman olevan olemassa yrittäen siten hämärtää luonnontieteellisen materialismin perustaa, jonka mukaan materia (aine & energia) ja sen prosessit on ainoa olemassa oleva todellisuus. Monimutkaiset asiat voidaan redusoida kokonaisuuden osiksi ja sen rakenteen mahdollistamiksi osien vuorovaikutusten prosesseiksi.

Spiritisteja kiehtoo myös idän ateistiset uskonnot, jotka kieltävät vain Jumalan, mutta uskovat sielunvaellukseen. Niistä kehitetty mindfulness on tuottoisaa liiketoimintaa. Samaan markkinarakoon solahtaa myös filosofi Timo Airaksisen kirja ”Jäähyväiset uskonnolle — Henkisyyden puolustus”. Se jättää oven liian leveästi avoimeksi ”höpsismille” ja sielunvaellukselle. Toisenlaisiakin tulkintoja toki on. Kirjasta keskustellaan 25.2 Turun vapaa-ajattelijoiden järjestämässä zoom-lukupiirissä. Tervetuloa depatoimaan!