Liittokokous kesäkuussa 2017 Oulussa käsitteli sääntömääräiset asiat, myös Tavoitteet ja strategian vuosille 2017– 2020. Sillä linjalla on toimittu, ja nyt ollaan kehittämässä vastaavaa asiakirjaa vuosille 2020-2023. Kokous päätti myös sääntöuudistuksesta tarkoituksenaan liiton uudet säännöt vuonna 2020. Sääntötyöryhmä sai luonnoksen järjestökäsittelyyn maaliskuussa 2019, ja nyt PRH:n tarkastama esitys liittokokoukselle on valmiina.

Vuosi 2017 oli Vapaa-ajattelijain liiton 80-vuotisjuhlavuosi. Isoja juhlallisuuksia ei järjestetty, vaan liittovaltuuston syyskokous toimi työn merkeissä juhlakokouksena, jossa pidin 80-vuotisesitelmän.

Toimialamme lainsäädäntöön on saatu varsin vähän uudistuksia. Eduskunta kuitenkin poisti ehtoollisviinin verovapauden vuonna 2017 alkoholilain yhteydessä kirkon vastustuksesta huolimatta. Asia oli noussut käsittelyyn Vapaa-ajattelijain liiton aloitteesta.

Vuonna 2017 tuli voimaan tuomarin neutraali vakuutus, jota käytetään myös ministerien astuessa virkaansa. Valtioneuvoston kanslia jarrutti sen käyttöönottoa, joka kuitenkin alkoi 2018. Sipilän hallituksen kehno esitys ministerin valasta/vakuutuksesta jäi perustuslakivaliokuntaan ennen 2019 eduskuntavaaleja. Esitämme ministereille, virkamiehille ja varusmiehille katsomuksellisesti neutraalia velvoittautumista.

Vauvojen kirkkoon liittämisen edellytykseksi tuli 1.3.2017 molempien vanhempien lupa. Valtio on tiedottanut asiasta huonosti, sillä talvella 2020 ministeriön ja kuntien nettisivuilla oli vanhentunutta tietoa. Kirkollisten kasteiden osuus on vähentynyt vuosi vuodelta ollen nyt noin 62 prosenttia.

Toimintamme uskonnollisten tilaisuuksien lopettamiseksi päivähoidossa ja peruskoulussa on saanut vahvistusta. Perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelman lisäksi myös varhaiskasvatuksen perusteisiin tuli määräys, jonka mukaan opetuksen ja kasvatuksen tulee olla ”uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitouttamatonta”. Liitto ja yhdistykset toimivat sen saamiseksi käytäntöön.

Kunnat hyväksyvät opetussuunnitelmat ja varhaiskasvatussuunnitelmat valtakunnallisten perusteiden pohjalta, samoin yksityisten koulujen ja päiväkotien ylläpitäjät. Niiden päivittämiseen kiinnitetään huomiota vapaa-ajattelijain yhdistyksissä. Lukion opetussuunnitelmien laadinta tähtää elokuuhun 2021. Myös oppilaitosten yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmien päivittämiseen tulee kiinnittää huomiota.

Opetushallituksen ohjeissa 2018 mainittiin ensimmäistä kertaa, että koulutuksen ja kasvatuksen järjestäjät voivat päätyä siihen, ettei uskonnollisia tilaisuuksia ja toimituksia järjestetä lukuvuoden työsuunnitelmassa määriteltynä työaikana eikä varhaiskasvatuksen toiminta-aikana. Tämä maininta tulisi nostaa suositukseksi, koska opetuksen ja kasvatuksen suunnitelmien mukaanhan opetuksen ja kasvatuksen tulee olla ”uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitouttamatonta”.

Viime vuonna oli ilahduttavasti havaittavissa, että uskontokuntiin kuulumattomien vanhempien omaehtoinen yhteistoiminta koulujen ja päiväkotien syrjiviä käytäntöjä vastaan aktivoitui mm. vanhempien perustamassa facebook-ryhmässä. Vertaistuen lisäksi tapauksia todellisuudesta on listattu ja saatettu viranomaisten tietoon. Myös Kantelupukin toiminnalla on ollut tärkeä rooli.

Erityisen aktiivisesti toimimme lukiolain valmistelun ja säätämisen yhteydessä elämänkatsomustiedon avaamiseksi kaikille valittavissa olevaksi aineeksi. Kesäkuussa 2018 eduskunnan äänestyksessä ponsi ET:n avaamisesta lukiossa ja peruskoulussa sai vasemmiston, vihreiden, SDP:n ja RKP:n vähemmistön tuen, mutta se hylättiin silloisen hallitusrintaman sekä kristillisten, perussuomalaisten sekä RKP:n ryhmän enemmistön äänin.

Liitto antoi kolmivuotisella toimikaudella 2017–2020 noin 30 erilaista kannanottoa ja lausuntoa. Usein niistä tehtiin lehdistötiedote. Lausuntojen kohteena olivat useat eri ministeriöt, valtioneuvoston kanslia sekä Opetushallitus. Lausuntoja on annettu sekä pyydettäessä että oma-aloitteisesti.

Lausuntojen lisäksi annoimme ennakoivia kehittämisehdotuksia ja kannanottoja eri ministeriöiden säädösvalmistelutyötä tekeville työryhmille. Kannanotot on lähetetty eduskuntapuolueille laidasta laitaan. Keskustan ohjelmakeskusteluun viestitimme Santeri Alkion kannanotosta kirkon ja valtion erottamisen puolesta. Kannanotot ja lausunnot on julkaistu liiton nettisivuilla.

Vuosi 2019 oli vaalivuosi, ja liiton ylläpitämällä uskonnonvapaus.fi-sivulla oli vaalikone, johon vastasi aiempaa enemmän ehdokkaita ja käyttäjiä. Muutenkin sivuston kävijämäärät ovat lisääntyneet ja sisältöä päivitetään jatkuvasti. Lähetimme hallitusohjelmatavoitteemme puolueille ennen vaaleja ja vaalien jälkeen yhdessä Humanistiliiton kanssa, mutta vuonna 2019 muodostetun hallituksen ohjelmaan ne eivät kuitenkaan päätyneet.

Helmikuussa 2017 järjestimme yhdessä Humanistiliiton kanssa ensimmäisen kerran eduskunnan väelle tunnustuksettoman juhlatilaisuuden ennen valtiopäivien avajaisia. Tätä on jatkettu 2018, 2019 eduskuntavaalien jälkeen sekä 2020. Viiden kansanedustajan tehtyä aloitteen tilaisuuksien virallistamisesta puhemiesneuvosto asetti syksyllä 2019 juhlamenotoimikunnan tehtävänään myös tunnustuksettomien tilaisuuksien asema.

Olemme myös osallistuneet uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikolle helmikuun alussa.

Kansainvälisessä toiminnassa järjestimme maaliskuussa 2017 Humanistiliiton kanssa Helsingissä englanninkielisen seminaarin katsomusvapauden tilanteesta Pohjoismaissa sekä pohjoismaisten järjestöjen yhteistyökokouksen. Vuonna 2019 pohjoismaiset liitot hakivat ja saivat myönteisen päätöksen järjestää kansainvälinen suurtapahtuma World Humanist Congress 2023 Kööpenhaminassa.

Osallistuimme vuosittain pohjoismaisiin sekä Euroopan ja kansainvälisen liittomme kokouksiin. Olemme jäseninä Kansainvälisessä humanistiliitossa (Humanists International) ja Euroopan humanistiliitossa (European Humanist Federation). HI on julkaissut tietoa eri maiden tilanteesta Ajatuksen vapaus -raportissa. Kampanjasivusto jumalanpilkkalakeja vastaan tukee toimintaa Suomessakin.

Osallistuimme kansainvälisen Rationalistiliiton konferensseihin 2018 Helsingissä ja 2019 laivalla. Esitysteni aiheina olivat uskonnottomien syrjintä otsikolla ”Is there discrimination against Non-Religious Persons in Finland?” ja laivaseminaarissa ”Sexual Rights and Secularism”. Alustin uskonnottomien tilanteesta 2018 myös Metzissä, Ranskan vapaa-ajattelijain kansainvälisessä symposiumissa.

Jäsenyhdistyksiä liitossa on nyt 20. Yhdistysten henkilöjäsenten määrä on liittokokouskaudella pysynyt melko vakaana. Jäsenyhdistykset tilittivät vuodelta 2019 liittomaksuja yhteensä 1336 henkilöjäsenestä; vuodesta 2017 on vähennystä 28. Yhdistyksiin tuli toimikaudella kuitenkin varsin paljon uusia jäseniä samalla, kun jäseniä on kuollut, eronnut tai tullut erotetuksi jäsenmaksurästien vuoksi. Muutokset yhdistysten jäsenmäärissä olivat yleensä pieniä. Suurin nousu oli Helsingin, Tampereen ja Joensuun vapaa-ajattelijoissa.

Liitto on voinut antaa taloudellista tukea paikallis-, puhuja- tai hautausmaatoimintaan hakemuksesta monille yhdistyksille. Toimikaudella olen saanut vierailla ja pitää alustuksia Forssan, Joensuun, Kajaanin, Keski-Suomen, Raision, Rovaniemen, Satakunnan, Tampereen ja Turun yhdistyksissä Helsingin seudun vapaa-ajattelijain toimintaan osallistumisen lisäksi ja aiempina vuosina myös Kemin, KeskiUusimaan, Kotkan ja Oulun yhdistyksissä.

Yhdistysten jäsenten tapaamisia on ollut Porin Jumalattomilla kesäpäivillä sekä Turun epäpyhäinpäivänä 2018. Liitto järjesti 2019 Tampereella toimintaseminaarin, johon osallistui 45 yhdistysaktiivia eri puolilta maata. Seminaarissa käsiteltiin liiton sääntöuudistusta, henkisen tuen antamisen perusteita sekä kouluyhteistyötä. Tutustuttiin Tampereen yhdistyksen toimintaan.

Yhteiskunnan maallistumiskehitys on edennyt vuosina 2017–2020: uskontokuntiin kuulumattomien sekä siviilivihkimisten osuudet ovat nousseet, kirkkoon kuulumisen ja sen jäsenyyteen kastamisen osuudet puolestaan laskeneet.

Olen ollut Vapaa-ajattelijain liiton luottamustoimisena pääsihteerinä yhdeksän vuotta eli kolme kolmivuotiskautta. Kahden ensimmäisen kauden aikana olin töissä Humanistisessa ammattikorkeakoulussa, ja liitossa oli palkattuna ensin projektikoordinaattori ja sitten toiminnanjohtaja. Päättyvällä kaudella liitolla ei ole ollut palkallista toimihenkilöä, ja olen eläkkeelle siirryttyäni hoitanut pääsihteerin tehtävien lisäksi vapaaehtoistyöpohjalta myös aiemmin työntekijöiden hoitamia työtehtäviä. Tämä on osaltaan myötävaikuttanut liiton taloudellisen tilanteen parantumiseen verrattuna aikaisempiin toimikausiin. Käytännössä tehtävät ovat liikaakin kasaantuneet hoidettavakseni, missä on myös omaa vikaa. ”Aikansa kutakin, sanoi pässi kun päätä leikattiin.”

Kiitän kaikkia toiminnasta ja yhteistyöstä.

Esa Ylikoski

Kirjoitus on julkaistu Vapaa Ajattelijassa 2/2020.