Olen melko harvinaista laatua, nimittäin nuori vapaa-ajattelija. Tai no, oikeastaan harvinaisuuteni tulee siitä, että toimin vapaa-ajattelijoissa aktiivisesti. Omassa ikäluokassani, eli nuorissa aikuisissa, on kyllä paljonkin samankaltaisen ajatusmaailman omaavia, mutta jostain syystä nämä nuoret eivät ole vielä aktiivisia toimijoita. Tämä onkin haaste, joka on yhteinen kaikille vapaa-ajattelijoille ympäri Suomea, eli kuinka saada nuoret mukaan vapaa-ajattelijoiden toimintaan. Nuorten osuus toiminnassamme on äärimmäisen tärkeää yhdistyksen jatkuvuuden kannalta, sekä myös sen puolesta, että vapaa-ajattelu saisi enemmän näkyvyyttä ja että ihmiset, varsinkin nuoret, saisivat siitä paremmin tietoa.

Kuinka näitä nuoria sitten saataisiin mukaan toimintaan? Se on kysymys, johon on melko vaikea vastata. Nuorten aktiivisuus tunnetusti kaikessa järjestötyössä ja myös uskonnoissa on melko heikkoa. Kiitos omasta vapaan ajattelun kasvatuksestani kuuluu perheelleni, mutta monella muulla nuorella on haastavammat lähtökohdat. Jos nuori kasvaa tapauskovaisten perheessä, ei hän välttämättä helposti lähde haastamaan vanhempiaan uskonnon suhteen, vaikka olisikin eri mieltä. Toisaalta ateismin tuominen esille voi tuntua nuorelle siltä, että hän loukkaa omaa perhettään tai kulttuuriaan, vaikka samalla tavalla hänellä on oikeus tuoda omat arvonsa julki kuin uskovillakin.

Nuorten jäsenten hankinta on kiinni kaikista meistä vapaa-ajattelijoista. Me luomme sen yhteisen yhdistyskulttuurin, johon nuorten on helppo tulla mukaan ja joka on tarpeeksi houkutteleva, jotta he haluavat osallistua. Tämän vuoksi on tärkeää, että jäsenhankintaan ja toiminnan muokkaamiseen osallistuvat kaikenikäiset vapaa-ajattelijat ja että he muokkaavat yhdistyksemme tapakulttuuria myös nuoriin vetoavaksi.

Tässä ajassa, kun vihapuhe nostaa päätään, meidän tulee pystyä pitämään yllä rauhaa omien vahvuuksiemme avulla, eikä siirtyä vihapuhujien joukkoon. Olemme kuitenkin merkittävä vaikuttaja aidosti vapaan Suomen rakentamisessa, jossa kaikki hyväksytään omina itsenään. Vaikka meidän on tärkeää haastaa uskontojen järjenvastaisuuksia, ei meidän tule profiloitua järjestöksi uskovia vastaan, vaan järjestöksi vapaan ajattelun ja uskonnottomien oikeuksien puolesta.

Nuoria vapaa-ajattelijoita, jotka eivät kuitenkaan ole vielä toiminnassamme mukana, on siis paljon, ja meidän pitää pystyä todistamaan, että arvomme vastaavat heidän arvojaan. Sen vuoksi sekulaarin Suomen edustaminen ja Suomen, jossa uskonto on jokaisen oma asia eikä vallalla oleva arvo, pitää mielestäni nähdä erityisesti ihmisoikeuskysymyksenä. Vapaa-ajattelijoiden ytimenä on omasta näkökulmastani nimensä mukaisesti vapaa ajattelu. Kaikki ajattelu on sallittua, mutta haluamme edistää rationaalista ja tiedepohjaista ajattelua. Uskotaan siihen mitä on todistettu olevan totta, ja luodaan yhteiskuntamme arvot ja opetus sille pohjalle.

Magdaleena Grönlund

Kirjoittaja on Keski-Suomen vapaa-ajattelijat ry:n puheenjohtaja