Konservatiivista kristillisyyttä edustavan populistisen Oikean Median blogistina tunnetun Juha Ahvion väite, että ”Usko loi pohjan luonnontieteelle” (FL 2.10.2020) on huvittavaa hölynpölyä. Tiede ei syntynyt kristinuskon pohjalta vaan siitä huolimatta.
Heti Rooman otettua kristinuskon vallanpidon välineeksi se pyrki tuhoamaan orastavan tieteen toteuttamillaan filosofien vainoilla.
Koko pimeän keskiajan kirkon skolastikot yrittivät kahlita tiedettä Tuomas Akvinolaisen luoman tomismin eli Raamatun ja Aristoteleen filosofian oppien ristisiitoksen avulla. Aristoteleen teleologiset opit (kaikella on joku päämäärä) kelpasivat kirkolle, koska myös kirkon opeilla oli päämäärä; taivas.
Kirkko kontrolloi kaikkea koulutusta ja tutkimusta, mutta kontrollista ja inkvisition uhasta huolimatta tiede eteni. Viimein valistus ja tieteellinen vallankumous rikkoi kahleet. Nämä kahleet demokratiaa halveksiva Viktor Orbanin illiberaali kristillinen ideologia ja juutalaiskristilinen populismi yrittävät nyt palauttaa.
”Ateistit ja materialistit ovat olleet harvinaisia poikkeuksia tieteen kehityksen kentällä”, väittää Ahvio. Erikoinen väite. Tieteellinen vallankumous perustui nimenomaan ateistiseen materialistisen filosofiankäsitykseen; se ei oleta olemattomia. Todistustaakka on teistillä, joka olettaa henkimaailman olevan olemassa ja vaikuttavan todellisuuteen.
”Materialistisen filosofiankäsitykseen mukaan ihminen on yhtä substanssia (…) materiaa” ja sen prosesseja. Nämä prosessit jäivät Ahviolta mainitsematta. Juuri nämä aivomaterian neuraaliset prosessit ovat ihmisen mieli. Kun aivokuolema koittaa mielen olemassa olo päättyy. Mitään ikuista sielua tiede ei oleta olevaksi.
Kognitiivinen neurotiede tutkii ihmisen mieltä eli aivojen neuraalisia prosesseja monen tyyppisillä kuvantamismenetelmillä, mutta ei Ahvion mainitsemalla massaspektrometrillä. Sillä voitaisiin korkeintaan tutkia fossiloituneen kallon alkuainejakautumaa, mutta mitään merkkiä ikuisesta sielusta se ei antaisi puhumattakaan ajat sitten sammuneesta kallon sisällä olleissa aivoissa toimineesta mielestä.
Ahvio penää omituisen juttunsa lopuksi: ”Miten tieteen, etiikan ja ihmisoikeuksien olemassaolo ja velvoittavuus oikeutetaan järkiperäisesti materialistisen ateismin lähtökohdista?”
Ateisti ei kaipaa tieteen, etiikan ja ihmisoikeuksien (moraalin) olemassaololle jumalallisia keppejä ja porkkanoita. Edellä luetellut asiat ovat viimekädessä olemassa vain ihmisten aivomaterian subjektiivisina prosessina. Objektiivinen kulttuuri on vain näennäinen subjektiivisten mielten horisontti. Sisältäen tieteellisen tiedon lisäksi myös kaikki uskonnot kuten esimerkiksi lentävään spagettihirviöön uskovat, hindulaiset, budhalaiset, juutalaiset, islamilaiset ja kristityt.