Kosmologit sanovat, että oleminen alkoi alkupamauksesta. Arkijärki kysyy, että missä pamahti ja mitä oli sitä ennen? Kosmologit vastaavat, että ennen alkupamausta ei ollut mitään aikaa eikä paikkaa, koska aika ja avaruus syntyi vasta alkupamauksessa. Arkijärki ei tätä sulata. Syntyy pakottava tarve keksiä selityksiä; tietämättömyys on otollinen maaperä luomismyyteille. Luomismyytit eivät kuitenkaan selitä mitään, koska seuraavaksi arkijärki kysyy, että mistä nuo luojat sitten ilmestyivät?
Alkupamausta seuranneista vaiheista luonnontiede on jo antanut hyvän ja jatkuvasti tarkentuvan selityksen. Uskonnolliset myytit taas pitäytyvät mystisestä ilmoituksesta saatuun “ikuiseen tietoon” mistään empiiristä faktoista välittämättä.
Onneksi tämä evoluution luoma karvaton apina saa nyt jo tutkia ilman inkvisition uhkaa omaa tietoisuuttaan ja jopa konetietoisuuden mahdollisuutta. Tosin tämä nyt taas kerran tulossa oleva tekoäly ei vielä vastaa ihmisälyä. Tarkempi vertailu on vielä mahdotonta, kun kukaan ei tiedä sitäkään, kuinka ihmisäly toimii. Sen selvittäminen kuuluisi psykologialle, mutta se on vielä empiirisesti perustelemattomia tarinoita (Freud & Jung) sisältävänä sisäisesti ristiriitaisena tutkimusalana vasta esitieteellisessä vaiheessa. Joskin sen uusin haara, kognitiivinen neurotiede, jo pyrkii saattamaan myös psykologian luonnontieteelliselle perustalle. Reduktionismia kammoavat humanistit suhtautuvat kuitenkin tähän jopa vihamielisesti ja tieteenalansa autonomian nimissä pyrkivät vain kasvattamaan tieteiden välistä kuilua. Se taas toivon mukaan kaventuu EU:n rahoittaman 1,2 miljardin euron ihmisaivo-projekti (Human Brain Project, HBP) avulla, jonka aivosimulaation on määrä käynnistyä vuoteen 2023 mennessä. Hankkeen hyödyllisyyden epäilijöitä piisaa varsinkin dualismiin ja teologiseen selittämiseen kallellaan olevien psykologien suunnalla.
Ontologisina taustaoletuksina sekä idealismi (oppi, että kaikki oleva on perimmältään henkistä) että dualismi (oppi kahdesta rinnakkaisesta todellisuudesta) eivät ole tieteellisesti valideja. Tieteellisen ajattelun perustana on materialismi (oppi, että todellisuus koostuu vain materiasta ja sen prosesseista). Materialismin edelleen jaottelu alalajeihin on semantiikkaa.
Emergentti materialismi niin tulkittuna, etteivät emergentit mielen ilmiöt redusoidu materiaaliseen perustaansa on piilodualismia. Kello tikittää vasta, kun sen rattaat on asennettu paikalleen asianmukaisella tavalla. Emergentti prosessi-ominaisuus on siten vasta kokonaisuudella. Vain tässä mielessä kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa.
Reduktiivinen materialismi hyväksyy psyykkisten ilmiöiden olemassaolon, mutta katsoo niiden redusoituvan neuraalisiin prosesseihin. Psykologia siis palautuu neuraalisiin prosesseihin, ne vuorostaan palautuvat biologiaan, biologia kemiaan ja kemia fysiikkaan.
”Sinä sinun ilosi ja murheesi, muistosi ja toiveesi, tuntemuksesi omasta minuudestasi ja vapaasta tahdosta, eivät itse asiassa ole mitään muuta kuin valtavien hermosolujoukkojen ja niissä vaikuttavien molekyylijoukkojen toimintaa”, sanoo Sir Francis Crick.
PS. Tällaisten näkemysten esittäminen ei saa olla enää tabu. Edistä ajatuksen- ja sananvapautta allekirjoittamalla kansalaisaloitte jumalanpilkkalain kumoamiseksi: https://uskonnonvapaus.fi/2019/pilkka-aloite.html