Kansallinen demokratiaohjelma 2025 edistää ihmisten osallisuutta ja uudenlaista vuorovaikutusta hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan välillä. Se toimii sateenvarjona ministeriöiden demokratiaa edistäville hankkeille: osallisuus ja uudenlainen vuorovaikutus, edustuksellinen demokratia, suora ja osallistuva demokratia, hallinnon avoimuus, kuuleminen ja kansalaisyhteiskunta, sekä demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus ja nuorten osallisuus.
Demokratia ja osallisuus on tuotava julkisen hallinnon toiminnan keskiöön. Myös julkisen hallinnon strategia, kannustaa hallintoa yhteistyöhön ja rohkaisee ihmisiä osallistumaan asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Avoimen hallinnon strategian mukaan avoin hallinto on yhteiskunnan keskeinen voimavara, joka rakentaa kansalaisten luottamusta, turvallisuutta ja uskoa tulevaisuuteen.
Edustuksellisessa demokratiassa kansalaiset valitsevat vaaleilla edustajat, jotka tekevät päätökset heidän puolestaan. Suorassa demokratiassa kansalaiset osallistuvat henkilökohtaisesti päätöksentekoon ilman välittäjiä. Osallistuvassa demokratiassa kansalaiset ovat tiiviisti keskustelemassa ja päättämässä asioista myös vaalien välillä. Demokratiaohjelma linjaa, että yhdenvertaista osallistumista myös vaalien välillä tulee edistää. Suoria osallistumismahdollisuuksia on kehitettävä niin, että ne toimivat yhdessä edustuksellisen järjestelmän kanssa, ja niin, että ne eivät lisää osallistumisen eriarvoistumista.
Uuden kirjastolain 2 §:ssä määritellään, että kirjastojen yhtenä keskeisenä tehtävänä on edistää aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta. Kirjastoista kansanvallan foorumeita -hankekokonaisuudessa kehitetään ja testataan konsepteja, joilla kirjastoista kehitetään keskustelevan demokratian virtuaalisia ja fyysisiä kohtaamispaikkoja, osallisuuden edistäjiä ja kohtaamisten mahdollistajia. Kirjastojen yhteiskunnallinen rooli on ollut vaikuttaa taustalla ja luoda niitä edellytyksiä, joita jokainen kansalainen on tarvinnut osallistuakseen yhteiskuntaan ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Demokratiaohjelman perusteluissa nostetaan esille kansalaisraati yhtenä keskeisenä osallistumisen muotona. Oikeusministeriössä on aloitettu digitaalisen kansalaisraadin valmistelu osaksi oikeusministeriön ylläpitämiä demokratiaverkkopalveluja. Digitaalinen raati valmistuu vuoden 2021 loppuun mennessä.
Koska nämä demokratiapalvelut näyttävät olevan monille melko tuntemattomia, olisi toivottavaa, että kirjasto järjestäisi uudistuvan roolinsa mukaisesti näiden palvelujen esittely- ja keskustelutilaisuuden osallistuvan demokratian edistämiseksi.
Valitettavasti kaupungin byrokratia toimii juuri päinvastaisella tavalla. On pakko ihmetellä, miksi Forssan kaupunki panttaa luvan antamista kirjastolle kansalaisaloitteiden paperisten kannatusilmoitusten keräämiseen. Saamieni tietojen mukaan ainakin Turussa kolmessa ja Jyväskylässä kahdeksassa kirjastossa homma toimii ongelmitta.
Huomautan myös, että kuntalain (410/2015) kokonaistarkastelussa aloiteoikeutta koskevia säännöksiä muutettiin niin, ettei kannatuksia aloitteille tarvitse kerätä ja jatkossa kaikki kunnassa vireille tulleet aloitteet tulee käsitellä toimivaltaisessa kunnan viranomaisessa ilman aiheetonta viivytystä.
Raimo Rintamäki