Antiikin Rooman armeija hyödynsi sotilasvalan velvoittavuutta; vala vannottiin tuolloin keisarille ja Rooman valtiolle.
Ruotsin vallan aikana, 1600-luvulla aliupseerit ja virkamiehet vannoivat virkaan astuessaan uskollisuuden- ja kuuliaisuuden valan sekä virkavalan. Miehistö vannoi sotilasvalan.
Venäjän vallan eli autonomian aikaan sotilasvalatilaisuus sai selkeästi kirkollisen luonteen, kun papin rooli korostui ja vala vannottiin kirkossa. Ensimmäinen asevelvollisuuslaki (1878) edellytti kaikkien vannovan sotilasvalan.
Itsenäistymisen jälkeen 16.8.1918 annettiin asetus sotilasvalan vannomisesta ja valan uskonnollisesti julistavasta kaavasta.
Säädös uskonnollisesti neutraalin juhlallisen vakuutuksen antamisesta vahvistettiin 11.3.1919 annetulla asetuksella. Se perustui uuteen tasavallan hallitusmuotoon eli perustuslakiin sisältyneeseen uskonnonvapauteen.
2000-luvulla juhlallisen vakuutuksen sijaan käytetään ilmausta sotilasvakuutus, joka on uskonnollisesti neutraali vaihtoehto uskonnollisesti julistuksellisen sotilasvalan rinnalla.
Puolustusvoimain ylipäällikkö eli tasavallan presidentti antaa juhlallisen vakuutuksen virkaan astuessaan.
Vapaa-ajattelijain liitto on esittänyt siirtymistä kaikille yhteiseen juhlalliseen velvoittautumiseen ilman uskonnollista julistusta. Nimi voisi olla juhlallinen vakuutus tai vala.
· ·
Artikkeli on julkaistu Vapaa Ajattelija -lehdessä 1/2025.