Alokaskauden lopulla varusmiehet valitsevat ja antavat joko sotilasvalan tai sotilasvakuutuksen. Ne ovat muuten samoja, mutta sotilasvalan alussa on uskonnollisesti julistuksellinen osuus ”kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan edessä”. Sotilasvakuutuksen vastaava kohta kuuluu: ”kunniani ja omantuntoni kautta”.

Kun sotilasvakuutus ja sotilasvala annetaan erikseen, valintapakko jakaa joukon kahteen osaan. Arkaluontoisen ”uskonasian” valintatilanne saatetaan kokea kiusallisena yksityisyyden suojan näkökulmasta.

Vaikka toistaiseksi sotilasvala on ollut suositumpi kuin sotilasvakuutus, tilanne voi olla lähivuosina muuttumassa yhteiskunnan maallistumiskehityksen myötä. Nuorisobarometrin (2018) mukaan 57 % nuorista pitää itseään ei-uskonnollisena, vain 22 % uskonnollisena ja 21 % neutraalina.

Siirtyminen yhteiseen, uskonnollisesti ja katsomuksellisesti neutraaliin juhlalliseen seremoniaan lisäisi varusmiesten ja sotilaiden yhtenäisyyttä. Kun puolustusvoimain ylipäällikkö eli tasavallan presidentti antaa virkaan astuessa juhlallisen vakuutuksen ilman uskonnollista julistusta, sellainen sopii kyllä myös kaikille varusmiehille ja sotilaille.

Koska sotilasvala-termillä on pitkä historia, kompromissina voisi olla, että sotilasvala nimenä säilytetään, mutta otetaan neutraalin sotilasvakuutuksen teksti ”kunniani ja omantuntoni kautta”. On muitakin ei-uskonnollisia valoja. Toki juhlallisella vakuutuksellakin on pitkät perinteet.

Termistä riippumatta olennaista on, että uusien sotilaiden yhtäläinen juhlallinen velvoittautuminen voi tapahtua kaikille yhteisessä seremoniassa, mikä lisäisi yhteiskunnallista koheesiota ja yhdenvertaisuutta Puolustusvoimissa.

PS.
Asia vertautuu myös ministerien virkaanastumisseremoniaan. Sitä koskevasta uudistusehdotuksesta Oikeuskanslerin lausunnossa todettiin seuraavaa: ”Perustuslaista, uskonnonvapauslaista ja tuomioistuinlaista ilmenevien periaatteiden valossa oikeudellisesti paremmin perusteltu vaihtoehto olisi kuitenkin se, että ministerin ainoa juhlallisen velvoittautumisen muoto olisi ministerin vakuutus. Tämä vaihtoehto olisi myös yhdenmukainen tasavallan presidenttiä koskevan sääntelyn kanssa: Perustuslain 56 §:n mukaan tasavallan presidentti antaa toimeensa ryhtyessään juhlallisen vakuutuksen. Valtioneuvosto ja tasavallan presidentti käyttävät molemmat ylintä hallitusvaltaa, joten niitä koskevien juhlallisen velvoittautumisen muotojen olisi perusteltua olla samojen periaatteiden mukaisia.”