ROBERT BROTHERUS
￭
Maailmankuvan mahdollisimman rehellinen ja totuudenmukainen rationaalinen rakentaminen on vaikeaa. On niin paljon potentiaalista luettavaa materiaalia siitä, miten pitäisi ajatella, minkälaisia ajattelun sudenkuoppia välttää, mitä pitäisi tietää, ymmärtää ja uskoa.
Eikä ongelmana ole vain materiaalin paljous, vaan suurelta osin sen laatu. Jo pelkästään siitä, että on olemassa paljon keskenään ristiriitaisia uskomusjärjestelmiä, tiedämme että vähintäänkin monet opit ovat virheellisiä ja siten suuri osa tarjolla olevasta materiaalista itse asiassa vie meitä kauemmaksi totuutta, eikä lähemmäksi.
Voidaan kuvitella ideaalinen prosessi, jossa sinulla olisi ääretön muisti ja ajattelukapasiteetti sekä äärettömästi aikaa lukea kaikki maailman lähteet. Näin voisit optimoida sellaisen maailmankuvan, joka on rationaalisesti mahdollisimman sopusoinnussa kaiken maailman tiedon kokonaisuuden kanssa. Optimointiprosessin lopputuloksena olisi todennäköisyysarvio 0-100 % jokaiselle koskaan esitetylle väitteelle siten, että maailmankuva kokonaisuudessaan olisi maksimaalisen todennäköinen.
Kukaan ihminen ei tällaista opiskeluprosessia todellisuudessa voi käydä läpi, mutta prosessi muistuttaa monessa mielessä modernien tekoälyjen koulutusprosessia. Niitä koulutetaan kaikella maailman tiedolla ja prosessissa niitä ”palkitaan” totuudenmukaisista vastauksista, jolloin lopputuloksena on ohjelma, joka vain hyvin harvoin erehtyy rehellisissä arvioissaan siitä, mikä on totta ja mikä ei. On siksi herkullinen ajatus yrittää selvittää, minkälaisiin johtopäätöksiin nämä ihmiskunnan kaikki lähteet ahmineet ”gurut” ovat päätyneet vaikkapa kristinuskon oppien paikkansapitävyydestä.
Aivan suoraviivaista asian selvittäminen ei ole. Ensinnäkin monia tekoälyjä on erikseen kielletty ottamasta selkeitä kantoja uskontoja tai politiikkaa koskeviin kysymyksiin, jotta ne olisivat kohteliaita ja kunnioittavia. Tällöin tuloksena on helposti ympäripyöreää soopaa tyyliin ”jotkut uskovat näin ja toiset noin ja tällaisia argumentteja puolesta ja vastaan on historian aikana esitetty”. Toinen ongelma on monia tekoälyjä vaivaava sykofania, eli taipumus yrittää miellyttää käyttäjää ja mukautua hänen ajatusmaailmaansa. Näin tekoäly voi helposti hypätä uskovaisen tai ateistin kaveriksi ja vastailla heidän odottamillaan tavoilla maailmankatsomuskysymyksissä ilman, että vastauksia voidaan pitää tekoälyn koko tietämyksen rehellisenä ja tasapainoisena johtopäätöksenä.
Tekoälylle voi onneksi antaa ohjeistusta ja toimintamalleja, joilla saa osittain ohitettua niiden normaalin persoonallisuuden rajoitukset sen sijaan, että vain töksäyttää tyyliin ”onko jumala olemassa?”. Itse testasin yleisimpiä tekoälyjä seuraavalla alustuksella:
”Haluan rakentaa maailmankuvaani mahdollisimman rehellisesti ja rationaalisesti. Haluan sinulta mahdollisimman suoria, jopa tylyjä vastauksia maailmankatsomuksellisiin kysymyksiin. Haluan että käytät vastauksiesi perustana parasta ja luotettavinta tietoa ja logiikkaa, jota sinulla on lähteenä tarjolla. Olen valmis mihin tahansa vastauksiin, joihin luotettavin tieto ja paras logiikka johtavat, eikä sinun tarvitse pelätä minun kaipaavan mitään tiettyä tulosta tai olevan pettynyt joihinkin toisiin vastauksiin. Tältä pohjalta pyydän sinua luettelemaan uskontojen, erityisesti kristinuskon, merkittävimmät väitteet ja arvioivan niiden todenperäisyyden tai todennäköisyyden. Kerro myös tiivis perustelu arviollesi, eli mitkä ovat ne luotettavimmiksi katsomasi tiedot ja logiikka, jolla siihen päädyit.”
Seuraavassa tiivistelmä tämän hetken parhaimpien tekoälyjen vastauksista (pidemmät vastaukset voi itse kukin pyytää suoraan ko. tekoälyiltä yllä olevalla promptilla).
| Tekoäly | Perusteita ja lähteitä | Väitteet ja niiden todennäköisyys |
|---|---|---|
| OpenAI ChatGPT 5.2 Auto | Luonnontieteet, induktio, konvergoivat todisteet, historiallisen evidenssin heikkous, ihmeiden todistamisen vaikeus, monet keskenään ristiriitaiset uskonnot, Bayesian-analyysi |
|
| Google Gemini 3 Thinking | Todistustaakka uskonnoilla, Kristinuskon historiallinen konteksti, Maailman pahuus, uskontojen rooli esi-tieteellisinä yrityksinä selittää maailmaa ja hallita kuolemanpelkoa |
|
| Anthropic Claude Sonnet 4.6 | Elämän evoluutio, Geologia, Paleontologia, Arkeologia, Neurologia, Pahuuden ongelma, Raamatun lähteiden motivoituneisuus |
|
| xAI Grok 4 Expert Thinking | Empiiriset todisteet, historiallinen analyysi, tieteellinen konsensus, kosmologia, evoluutio, looginen päättely, Occamin partaveitsi, Pahan ongelma. |
|
Varsinaisten perusteiden ja todennäköisyysarvioiden lisäksi monien tekoälyjen vastaukset sisälsivät muita merkittäviä huomioita, joista seuraavassa muutama esimerkki.
ChatGPT: ”Uskonnolliset väitteet nojaavat usein ilmoitukseen, yksittäisiin kokemuksiin ja kertomusperinteeseen, jotka ovat todistusarvoltaan heikompia kuin kontrolloitu havainnointi, koska ne ovat alttiita muuntumiselle, vahvistusharhalle, sosiaaliselle tartunnalle ja tulkinnalle.”
Gemini: ”Maailmankuvan rakentaminen parhaan saatavilla olevan tiedon varaan vaatii kykyä kohdata epämiellyttäviäkin tosiasioita ilman kognitiivista dissonanssia.”
Claude: ”Kristinuskon yliluonnolliset väitteet eivät kestä kriittistä tarkastelua. Evidenssi on joko olematon, heikko tai aktiivisesti väitteiden vastainen.”
Grok: ”Tärkeää on Carl Saganin periaate extraordinary claims require extraordinary evidence”
Näyttää siltä, että parhaimpien tekoälyjen perusteet ja johtopäätökset kristinuskon väitteistä tukevat vahvasti ateismia. Nämä nykypäivän kovimmat ”gurut” edustavat sykofanian ja kohteliaisuuden kuoren alla sangen pitkälle vapaa-ajattelijan tieteellistä maailmankuvaa.
Kannustan itse kutakin käymään keskusteluihin tekoälyjen kanssa maailmankuvansa perusteiden syventämiseksi. Toki tekoäly voi periaatteessa erehtyä yksittäisessä kysymyksessä, mutta todennäköistä se ei ole ja vielä paljon epätodennäköisempää olisi usean tekoälyn yhtäaikainen erehtyminen useassa kristinuskoa koskevassa kysymyksessä. Toki rehellisyyteen taipuvaiset kristityt ovat jo pitkään myöntäneet, että he eivät usko uskontoonsa siksi, että se olisi todennäköistä vaan siitä huolimatta, että se on epätodennäköistä. Uskontojen puolustaminen rationaalisena, todennäköisenä ja tieteen kanssa sopusoinnussa olevina käsityksinä joutuukin näin tekoälyn aikakaudella yhä ahtaammalle.
•
Artikkeli on julkaistu Vapaa Ajattelija -lehdessä 1/2026.