Eräs Vapaa Ajattelijan lukija toivoi lehteen juttua siitä, miksi myös uskonnottomilla ihmisillä saattaa olla yliluonnollisia kokemuksia. Me kysyimme asiaa aivotutkija ja havaintopsykologi Jukka Häkkiseltä. Onko tosiaan niin, että yliluonnollisia kokemuksia voi esiintyä kenellä tahansa, jopa paatuneellakin ateistilla? Ja jos, niin miksi?

 

Jukka Häkkinen, millaisia yliluonnollisia kokemuksia ihmisillä on?

Yliluonnollisiksi tulkittujen kokemusten kirjo on todella laaja, esimerkiksi telepatia, kehostapoistuminen, enneunet, unihalvaukset, kummitukset, poltergeist, kuolemanrajakokemus jne. Olisi tärkeää erottaa tässä ilmiön neurotieteellinen ja psykologinen puoli ja toisaalta tulkinnallinen puoli. Toisin sanoen, eri kulttuureissa sama aivotoiminnan lievä häiriö tai kognitiivinen vinouma tulkitaan eri tavalla.

Yksi yleisimmistä kokemuksista on unihalvaus, joka tulkitaan eri kulttuureissa eri tavalla. Se, mikä on Newfoundlandissa old hag eli yöllä rinnan päälle istumaan tuleva noita, on Yhdysvalloissa suurisilmäinen avaruusolento, joka vie nukkujan ufoon testattavaksi.

Myös kokemukset kuolleen puolison läsnäolosta ovat todella yleisiä, yli puolet leskistä kokee tällaisia kokemuksia.

Mistä tällaiset kokemukset tieteen mukaan johtuvat?

Tätä on tutkittu viime vuosina todella paljon ja monien kokemusten syyt voidaan johtaa aivotoimintaan ja psykologiaan. Syyt ovat todella moninaisia, mutta yhteistä niille on se, että kokemukset ovat todella yleisiä. Ihmiset eivät välttämättä viitsi aina kertoa niistä, ainakaan jos kokemukset ovat epätavallisia.

Voiko yliluonnollisia kokemuksia tuottaa tarkoituksella?

Huumeilla voi tuottaa esimerkiksi kehostapoistumiskokemuksia ja kuolemanrajakokemusta muistuttavia kokemuksia, joissa tapaa outoja olentoja tai singahtaa pilvien läpi jumalaa tapaamaan. Persingerin jumalkypärä ei todellisuudessa toiminut, koska sen tuottamat magneettikentät olivat hyvin heikkoja, suunnilleen jääkaappimagneetin luokkaa. Laboratorio-olosuhteissa on voitu tuottaa kehostapoistumiskokemuksia aivojen suoralla sähköisellä stimulaatiolla.

Onko selittämätöntä, ns. oikeaa yliluonnollista olemassa?

Olen seurannut alan tieteellistä kirjallisuutta 30 vuotta. Useaan otteeseen olen nähnyt käynnistettävän kunnianhimoisia hankkeita, joissa pyritään todella suurilla resursseilla löytämään ilmiöiden taustalta jotakin yliluonnollista. Esimerkiksi kuolemanrajakokemusta on tutkittu laajoilla tutkimuksilla, joissa sairaalassa hetkeksi kuolleita ihmisiä on käyty haastattelemassa. Kehostapoistumisesta yritettiin saada todisteita laittamalla elvytyshuoneen kaappien päälle julisteita, jossa ne näkyvät ainoastaan kehosta poistuneelle sielulle. Olen saanut sen vaikutelman, että näillä lääkäreillä oli mukana henkilökohtainen, kenties omaan uskoon liittyvä motiivi löytää yliluonnollinen ilmiö. Laajoista kokeista huolimatta yhtään minkäänlaisia todisteita ei ole löytynyt. Itse asiassa tutkimuksissa on huomattu, että suurin osa ihmisistä ei kuoleman hetkellä koe mitään, tajunta vain katkeaa pimeyteen.

Miten ihmiset itse selittävät tällaiset kokemukset? Selittääkö ateisti eri lailla kuin uskova?

Kuten aikaisemmin vastasin, henkilön kulttuuri ja maailmankatsomus vaikuttavat voimakkaasti kokemuksen tulkintaan. Olin vuosia sitten uskonnollisen radiokanavan yliluonnollista käsittelevässä keskusteluillassa, jonne soitti hyvin ahdistunut henkilö, joka kertoi, että öisin hänen huoneeseensa ilmestyy palavasilmäinen tumma olento. Hän hoki, että minä en sitten ole hullu! Hänelle tulkintavaihtoehto tuli uskonnollisen tulkinnan kautta eli hän tietenkin ajatteli, että saatana on ilmestynyt häntä piinaamaan. Yritin parhaani mukaan selittää, että on olemassa kolmaskin vaihtoehto eli lievä aivotoiminnan häiriö unihalvauksen muodossa.

Miten kokemukset vaikuttavat ihmiseen?

Riippuu todella paljon kokemuksesta ja ihmisestä! Esimerkiksi kannabiksen polttelun tuottama voimakas kehostapoistumiskokemus ajoi Susan Blackmoren vuosiksi tutkimaan parapsykologiaa. Tällaisia tarinoita on paljon, voimakkaat kokemukset voivat ajaa ihmistä hakemaan selitystä uskonnosta, parapsykologiasta tai muusta opista.

Voiko yliluonnollisia kokenut lakata pelkäämästä kuolemaa?

Ihmiset, joilla on ollut voimakas positiivinen kuolemanrajakokemus pelkäävät tutkimusten mukaan vähemmän kuolemaa.

Oletko itse kokenut koskaan mitään yliluonnollista? Mitä ja mikä oli selitys?

Minulla on ollut yksi dramaattinen unihalvauskokemus. Ensimmäistä kirjaa kirjoittaessani uhosin muistaakseni Skepsiksen luentotilaisuudessa, että olen sellainen putkiaivo, että en koe koskaan mitään mielenkiintoista, tulisi nyt edes unihalvaus. Ja sehän tuli! Olin ajatellut, että unihalvauksessa pystyisin tarkastelemaan tilannetta analyyttisen tieteentekijän asenteella, että katsotaan mitä aivot minulle haluavat näyttää. Tämä ei tietenkään onnistunut. Unihalvauksessani kuulin portaiden narisevan makuuhuoneemme ulkopuolella, minkä jälkeen sängyn päätyyn ilmestyi jokin. En nähnyt mitään, mutta koin, että siinä on joku paha olento ja jouduin paniikkiin. Yritin sanoa jotakin ja sitten yhtäkkiä heräsin.

Unihalvaukseni keskeinen komponentti oli läsnäolon hallusinaatio, sensed presence, joka voidaan tuottaa aivojen sähköisellä stimulaatiolla. Tämä on sama, joka esiintyy usein leskillä. Unentokkurassa tuollainen kokemus synnyttää luonnollisesti kielteisen tunnetilan ja olento vaikuttaa pahalta. Koska unihalvauksessa tunteiden otsalohkokontrolli on alentunut, kielteinen tunne voi velloa mielin määrin, eikä sitä pysty hillitsemään. Kokonaisuudessaan pelottava ja mielenkiintoinen kokemus, jonka aivoni tuona yönä päättivät tarjoilla minulle.

Jukka Häkkinen on julkaissut kaksi yliluonnollisiin kokemuksiin liittyvää kirjaa: ”Outojen kokemusten psykologia” (Docendo, 2018) ja ”Mielen oudot maisemat – Hallusinaatioiden psykologia” (Docendo, 2019). Kirjat on arvioitu Vapaa Ajattelija -lehdessä 1/2023.